Jäädytetään julkisen sektorin palkat

Tällä viikolla on uutisoitu, että hallitus pohtisi sosiaalietuuksien jäädyttämistä. Nimetön demarilähde sanoo Taloussanomien mukaan, että “”järkevää säästettävää ei löydy”. Itse keksisin paljonkin järkevämpiä, isoimpana esimerkkinä vaikkapa esimerkiksi maataloustuet, mutta ei nyt lähdetä siihen keskusteluun. Sen sijaan ehdottaisin niinkin radikaalia asiaa, että jäädytetään julkisen sektorin palkat. Minusta on ei ole kauhean humaania ehdottaa sitä, että kaikkein vähävaraisimmilta, eli ainoastaan tukien varassa eläviltä, jäädyttettäisiin etuudet. Eli käytännössä ne pienenisivät, koska inflaatio syö niiden ostovoimaa. Sen sijaan jo työssäkäyvien etuuksia olisi kohtuullisempaa karsia. Ei se hauskaa ja kivaa ole, mutta jotain on tehtävä budjettivajeen kiinnikuromiseksi eikä veroillakaan ihan kaikkea alijäämää voida paikata.

27 prosenttia työvoimasta työskentelee julkisella sektorilla eli n. 650000 ihmistä. Jos heidän palkat jäädytetään, niin ei puhuta ihan pienistä säästöistä. Itse voisin jopa mennä niin pitkälle, että olisin valmis leikkaamaan julkisen sektorin palkkoja väliaikaisesti kunnes talous saadaan taas kuntoon. Leikkaukset voitaisiin esimerkiksi kohdistaa julkisen sektorin työntekijöille, joilla tulot ovat yli julkisen sektorin mediaanipalkan. Esimerkiksi suurituloisimman desiilin palkkoja voitaisiin pudottaa 5%, sitä seuraavan desiilin 4%, sitä seuraavan desiilin 3% ja niin pois päin. Mediaanipalkkaa palkkaa tai sen alle saavilta jäädytettäisiin tulot palkat toistaiseksi eli korotuksia ei tulisi. Ehkä jopa sellaisen myönnytyksen voisi tehdä, että alimman desiilin palkat kasvaisivat sen prosentin tai inflaation verran.

Miltä kuulostaa? Minä olen sitä mieltä, että julkisen sektorin palkkojen tulisi joustaa talouskriisien alla alaspäin jo ihan sen takia, että silloin vältytään osittain irtisanomisilta. Minua vähän ihmetyttää, että miten julkisuudessa tätä ajatusta ei ole heitelty ilmaan juuri ollenkaan, vaikka monissa muissa Euroopan maissa on vastaavia toimenpiteitä jo tehty julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ei kukaan nälkään kuole, vaikka paremmin tienaavalta puolikkaalta siipaistaan palkkoja, ja jos sitä alemmat palkkaluokat jäädytetään. On vain pidettävä huolta, että se huonoiten tienaava osa pärjää, oli ne sitten palkkatyöläisiä tai tukien varassa eläviä.

Yle Areenafy – vertaisverkkojakelu osaksi Ylen tulevaisuutta

Olin perjantaina keskustelutilaisuudessa, jossa oli Ylen edustajia puhumassa Ylen tulevaisuudesta ja kartoittamassa ihmisten näkemyksiä siitä, mitä Ylen pitäisi olla ja miten Ylen toimintoja tulisi kehittää. Mielenkiintoinen tilaisuus kaikenkaikkiaan. Tilaisuudessa pohdittiin myös jakelun haasteita tulevaisuudessa esimerkiksi sen kannalta, mitä teräväpiirtotasoisen videon nettijakelu vaatii kapasiteettia. Se vaatii paljon ja täten maksaa paljon, jos sen toteuttaa perinteisin menetelmin. Nokkelana poikana sitten pohdin asiaa ja tässä on tulos.

Ylen tulisi kehittää yhteistyössä muiden Euroopan lähetysyhtiöiden kanssa open source -pohjainen vertaisverkkosovellus materiaaliensa verkkojakeluun. Vertaisverkkopohjainen sen vuoksi, että se säästää palveluntarjoajan kaistaa ja se on tehokasta. Esimerkkejä vertaisverkkopohjaisista sovelluksista musiikin jakelussa on Spotify, videoiden puolelta Voddler ja monenlaisessa tiedostonjaossa käytetty BitTorrent. Olemassaolevia ratkaisuja siis on, joten sellainen on mahdollista toteuttaa radio- ja tv-ohjelmien jakeluun.

Miksi yhteistyössä Euroopan lähetysyhtiöiden kanssa? Siksi, että se säästää resursseja. Ei ole mitään järkeä siinä, että jokainen Euroopan maan julkinen televisioyhtiö kehittää oman järjestelmänsä joko tilaustyönä tai omalla osaamisella. Kun puhutaan immateriasta, niin kertaalleen tehty ohjelmisto voidaan kopioida äärettömiä kertoja marginaalisin kustannuksin, joten kertaalleen kehitetty toimiva ohjelmisto voitaisiin ottaa käyttöön kaikissa rahoitukseen osallistuneissa maissa ilman, että siitä joutuisi enää uudelleen maksamaan.

Miksi open source? Siksi, että se on järkevää (lähes poikkeuksetta) kehittää julkisten palveluiden ohjelmistosovellukset open sourcena, jotta ei olla riippuvaisia yhtiöstä, jolta ohjelma tilattiin eikä sovelluksen tekijänoikeudet aiheuta mitään esteitä sen käytölle tai muokkaamiselle. Open source -ohjelmistoa voitaisiin myös räätälöidä jokaiselle maalle niiden tv-yhtiöiden tarpeita vaatimaan, koska koodi on avointa. Kun riittävän perusteellinen pohja on tehty, niin sovellusta voisi jokainen taho kehittää haluamaansa suuntaan, esim. erilaisilla ”lisäosilla” samaan tapaan kuin Facebookin aplikaatiot (hirveä anglismi). Isommat päivitykset sovellukseen olisi varmaan järkevintä kuitenkin rahoittaa yhteisesti. Kaikki lisäosat olisivat toki kaikkien saatavilla, koska ne ovat open sourcea, mutta tästä voisi kehittää jonkun herrasmiesdiilin, että jos joku maa ottaa tietyn sovelluksen käyttön, niin myös maksavat jonkun kivan boonuksen hyvän lisäosan kehittäneelle taholle.

En tiedä, mitä tallainen hanke maksaisi. Se ei varmastikaan olisi halpa, mutta sen vuoksi yhteisrahoitus olisi järkevä. Ominaisuuksia siihen voisi ottaa jo olemassaolevista ohjelmista kuten Spotifystä ja Voddlerista. Esimerkiksi ohjelmien lataaminen offline-tilaan voisi olla ihan kätevä sekä erilaiset sosiaaliset toiminnot kuten vaikkapa omien ohjelmalistojen tekeminen. Jos yhteistyötä muiden Euroopan lähetysyhtiöiden kanssa tehtäisiin, niin siellähän voisi olla mahdollisuus vaikka katsoa muiden maiden ohjelmia ja miksei jopa tekstittää niitä harrastelijavoimin.

Levitysteknisesti asia on mahdollista, joten asia vaatisi vain tahtoa ja rahoitusta. Sisältöjen kannalta asia ei toki ole niin yksinkertaista, koska tekijänoikeudet rajoittavat käyttöä melko paljon. Tämän ei pitäisi kuitenkaan olla ongelma kanavan omien ohjelmien kohdalla, koska ne voitaisiin lisensoida niin, että niiden käyttö on mahdollista. Myös kanavan rahoittamien, mutta ulkoa ostettujen ohjelmien kohdalla voitaisiin vaatia Creative Commons -lisenssin käyttöä, jotta aineistot saadaan tehokkaasti käyttöön.

Nyt kun aloin tässä asiaa unelmoimaan, niin samaa sovelluspohjaa voisi hyödyntää myös esimerkiksi Euroopan digitaalisen kirjaston eli Europeanan käyttämiseen. Ja sen lisäksi tuo muiden tuotantoyhtiöiden tuotannon katselu olisi aivan mainio lisä eurooppalaisten julkisten tv- ja radioyhtiöiden toimintaan. Rahojen jakelu voitaisiin hoitaa niin, että esimerkiksi Yle maksaisi sen perusteella Euroopan muille tv-yhtiöille, kuinka paljon heidän ohjelmiaan on Ylen sovelluksen kautta katseltu. Luulisin, että ainakin BBC:n tuotanto voisi olla suosittua myös suomalaisten katsojien keskuudessa, mutta jos tuo harrastelijapohjalta toimiva tekstittäminen saataisiin toimimaan, niin miksei myös monet muiden maiden tuotannot. Yle toki voisi myös itse harrastaa tekstittämistä ulkomaisille ohjelmille, mutta tuo harrastelijavoimin toimiva järjestelmä loisi merkittävän paljon enemmän käännösmateriaalia ja eikä maksaisi tv-yhtiöille juuri mitään. Se voisi myös olla mainio keino pienemmille kielialueille saada omaa ohjelmistoaan ihmisten tietoisuuteen esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Tämä hieno sovellus nimeltään Yle Areenafy tulisi olla saatavilla sitten tietokoneille, mobiililaitteisiin, konsoleille sekä kaikenlaisiin laitteisiin, jotka tukevat vastaavia sovelluksia. Yle Areenahan löytyy jo Playstation 3:lle ja esimerkiksi Youtuben ja Vimeon softia saa uusimpiin telkkareihin, joten tuki uusille televisioille ja vastaaville medialaitteille olisi hyvä olla. Softan kautta voisi etsiä materiaalia hakusanoilla sekä sovellus osaisi suositella myös aiempien katsomien ohjelmien perusteella.

Jaha, eiköhän siinä ole visiota kerrakseen. Miltä kuulostaa?

P.S. Jos ei ole vielä tuttu teksti, niin tuo tekstini julkisesti rahoitetusta kulttuurista käsittelee osittain samoja teemoja.

Aiheesta muualla netisssä:

Yle.fi – millaisin askelin kohti avoimuutta? ja kaikki siinä linkatut tekstit

Uhanalaisten kalalajien myynti tulisi kieltää Suomessa ja EU:ssa

Uhanalaisten nisäkkäiden lihaa kukaan ei kuvittelekaan saavansa kaupan tiskiltä. Sen sijaan uhalaisia kalalajeja saa edelleen ostaa kaupoista ilman, että kukaan siitä mitään sanoo ja harva edes mainitsee kalakannan uhanalaisuudesta. Liikakalastus on merkittävä ongelma, jossa ei ole kyse ainoastaan luonnon monimuotoisuudesta vaan kyse on myös kalastajien toimeentulosta sekä siitä, että erilaisia kaloja voi syödä tulevat sukupolvetkin. Se ei myöskään ole taloudellisesti järkevää pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä tilanne on varsin kriittinen monien lajien kohdalla. Yksittäinen kuluttaja ei voi asialle tehdä  juuri muuta kuin ostaa MSC-sertifikaatilla varustettua kalaa (tai kotimaista järvikalaa, joista harva on uhanalainen). WWF:n kalaopas on mainio apuväline jokaiselle kuluttajalle.

Se ei kuitenkaan riitä, että yksittäiset kuluttajat tekevät valintoja. Kansallisella ja EU:n tasolla täytyy toimia asian eteen. Suomi voisi olla suunnannäyttäjänä asiassa ja kieltää uhanalaisten kalalajien pyynnin sekä niiden myynnin. Jos joku vapaakauppasopimus sen kieltää, niin sen voi ohittaa, ei kukaan muukaan maa noudata kaikkia sopimuksia niin orjallisesti kuin Suomi (Ylipäätään surkeilla kansainvälisillä sopimuksilla tulisi pyyhkiä takamusta, jos tilanne sitä vaatii). Tämän lisäksi asiaa tulee ajaa EU:n tasolla, mutta myös muulla kansainvälisellä tasolla. Jo se, että EU:ssa kiellettäisiin uhanalaisten kalalajien pyynti ja myynti, olisi merkittävä askel eteenpäin.

Uhanalaisuuden määrittelisi joku tieteellisesti riippumaton taho, joka vuosittain (tai parin vuoden välein, mikä nyt sitten olisi järkevä aikaväli) tarkistaisi sen, että mitkä kalalajit ovat uhanalaisia. Lajit tulisivat kiellettyjen listalle, kun kanta on liian pieni ja pysyisivät siellä niin kauan kunnes kalakanta olisi riittävän suuri, ettei se ole vaarassa romahtaa. Kalakantojen kestävyyttä tulisi tarkkailla ja kalastuskiintiöit asettaa järkeviin mittoihin. Kalastuskiintiöillä ei kuitenkaan voida puuttua globaaleihin ylikalastusongelmiin, joten sen vuoksi myynnin kieltäminen on perusteltua.

Tässä on minun näkemykseni kalapolitiikkaan. Täysin aukottoman nerokas ehdotukseni tuskin on, mutta kritiikkiä on sallittua esittää. Niin kauan kuin mitään ei kansallisella tai EU:n tasolla asialle tehdä, niin suosittelen ihmisiä välttämään uhanalaisten kalalajien ostamista ja suosimaan lajeja, joiden kalakanta on kestävällä pohjalla.

Muulla netissä:

WWF vaatii: Uhanalaisille kalalajeille sama lainsuoja kuin uhanalaisilla nisäkkäillä

Vihreät – Kestävään kalastuspolitiikkaan tuhon tieltä

Helsingin Sanomat – Ylikalastusta on vaikea vähentää 

Suomen kuvalehti – Ostitko vahingossa uhanalaista kalaa?

Greenpeace – Uhanalaisten kalojen myynti yleistä Pohjoismaissa – entä Suomessa?

Voice – Jasper Pääkkönen suuttui S-ryhmälle – Vihainen palautekirje levisi julkisuuteen