Uuttanan alkoholipoliittinen linjapaperi 1.0

Eduskuntavaalit lähestyy ja laiskat wannabe-poliitikot alkavat blogaamaan aktiivisemmin, kuten minä. Nyt pitää sitten ahkerasti kampanjoida, myös täällä netin puolella. Kampanjaani varten voi lahjoittaa rahaa esim. täältä. Ehdollahan olen Keski-Suomen vaalipiirissä. Parhaiten poliittisia näkemyksiäni seuraa Facebookissa ja Twitteriin liityin hiljattain. Kynnys blogaamiseen on jotenkin kasvanut viime vuosina. Ehkä kiireestä tai laiskuudesta johtuen. Koetan skarpata.

 

Ja asiaan. Itseäni on jo pitkään ihmetyttänyt mihin ihmeeseen suomalainen alkoholipolitiikka on menossa. Muualla maailmassa on menty viimeiset vuosikymmenet ihan toiseen suuntaan, mutta Suomi tuntuu edelleen uskovan kieltojen ja rajoitusten logiikkaan. Minä en. Jos kiellot ja rajoitukset olisivat tehokas tapa puuttua alkoholinkäyttöön, niiin Suomessa käytettäisiin kenties maailman vähiten alkoholia. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan alkoholikulttuuri on muodostunut mielestäni varsin epäterveeksi ja ehkä jopa osittain sen vuoksi, että alkoholista on tehty kielletty hedelmä. Siksi ajattelin korjata kaiken. Tai jos en ihan kaikkea, niin ainakin osan. Tätä varten olen laatinut Uuttanan alkoholipoliittisen linjapaperin, joka korjaa merkittävän osan typeryyksistä. Tämä linjapaperia muistellaan tulevaisuudesssa käänteentekevänä suomalaisessa alkoholipolitiikassa ja sen kirjoittajasta tehdään (juoma?)lauluja. 

Uuttanan alkoholipoliittisen linjapaperin pääkohdat ja niiden perustelut 

1. Ravintoloiden alkoholijuomien arvonlisäveron laskeminen ravintolaruuan kanssa samaan tasoon (24%–> 14%) 

Ravintoloissa nautittu alkoholi työllistää enemmän ja se tapahtuu valvotuissa olosuhteissa. Sen kulutus tulisi saada kasvuun ja nykyisellään se on jo alle 10% kokonaiskulutuksesta eli huolestuttavan vähän. Yksi tapa edistää tätä olisi laskea ravintola-alkoholin arvonlisävero samalle tasolle kuin ravintolaruuan.

 2. Ravintoloiden aukioloaikojen vapauttaminen 

Aukioloaikoja voisi rajoittaa vain tapauksissa, joissa toiminnasta aiheutuu selkeästi häiriötä naapurustolle. Tämä vähentäisi ruuhkautumista yöaikaan esim. ravintola- ja taksipalveluihin ja sitä kautta todennäköisesti myös erilaisia fyysisiä yhteenottoja yössä. Nykyään jatkoaikaluvat saaneet ravintolat joutuvat pitämään ravintolaansa auki, vaikka väkisin, koska muuten luvat saatetaan ottaa pois. Aukioloaikojen vapauttaminen toisi ravintolayrittäjille vapauden pitää ravintolaansa auki silloin kun lystää, joskus jopa vähemmän aikaa. Se helpottaisi myös esimerkiksi sisäfestivaalien järjestämistä, kun voisi jatkaa myöhempään kuin normaalisti  ja toisi sitä kautta paremmat mahdollisuudet järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia.

 3. Anniskelualueen käsite poistetaan laista 

Anniskelualueen käsite johtaa todella omituisiin ratkaisuihin esimerkiksi festivaaleilla ja keikkapaikoilla sekä lisää henkilöstökustannuksia. Esiintymisalueen edessä ei saa esimerkiksi anniskella, jolloin tapahtumassa lavan edusta voi olla tyhjillään ja suurin osa ihmisistä karsinoituna kauaksi lavasta. Tilojen hyödyntäminen muuhun kuin ravintolatoimintaan vaikeutuu, koska omia juomia ei saa tuoda tilaan ja tätä pitää valvoa. Oman viinipullon tuominen esim. ravintolaillalliselle ei ole lain mukaan mahdollista, vaikka ravintola tämän haluaisi sallia.

 

Festivaaleilla ja muissa yleisötapahtumissa osa järjestyksenvalvojista valvoo sitä, ettei anniskelusta viedä juomia pois ja tämä on pois muusta valvonnasta. Suurin osa siitä muusta valvonnasta on sellaista, joka edistäisi yleisön turvallisuutta ja viihtyvyyttä enemmän kuin tölkkien liikkumisen vahtiminen. Suurissa yleisötapahtumissa joudutaan aitaamaan isoja alueita, joka taas hankoittaa liikkumista, mistä voi koitua hätätilanteessa jopa hengenvaarallisia tilanteita. Muualla kuin Pohjoismaissa ei tunneta (eikä niistäkään Tanskassa) anniskelualueen käsitettä eikä sitä ole koettu tarpeelliseksi. Miksi sitä tarvitaan Suomessa? Velvoitetaan anniskelua harrastavat tahot varmistamaan, ettei juomaa päädy alaikäisille, se riittää. Olen kirjoittanut asiasta aiemminkin ja hieman pidemmästi. 

4. Mietojen alkoholijuomien ulosmyynti ravintolasta mahdolliseksi. 

Vähintäänkin samoina aikoina kuin kaupoista. Nykyään monia oluita tai viinejä ei esimerkiksi voi ostaa lainkaan kaupoista tai Alkosta, mutta ravintoloissa on tarjolla. 

5. Pienpanimoille oikeus ulosmyyntiin ilman turhaa kikkailua 

Viinitilat saavat jo myydä tuotteitaan suht helposti, sama oikeus olutpanimoille.

6. Kaupoille mahdollisuus myydä enintään 9% alkoholia sisältäviä juomia 

Pienpanimoiden tuotteiden saatavuus paranisi ja tätä kautta suomalainen pienpanimoteollisuus saisi piristysruiskeen eikä lonkeronjuojia tarvitsisi enää patistaa alkoon. Suurin osa 4,7-9% juomista eivät ole erityisen halpoja, sen peruslagerin ja bulkkisiidereiden asema tuskin kauheasti horjuisi.

 

Miksei saman tien viinit ja muut miedot? Kenties jossain vaiheessa, mutta olisi hyvä tehdä kattava selvitys sen vaikutuksista. Nykyään Alko tarjoaa varsin kattavaa palvelua sillä saralla ja hinnat on kilpailukykyiset, koska Alko on Euroopan toiseksi suurin alkoholin sisäänostaja heti Ruotsin Systembolagetin jälkeen. Alkon monopolin purkamisen vaikutukset on kuitenkin ehdottomasti selvitettävä perusteellisesti ja mahdollisesti ryhtyä sitten toimenpiteisiin.

7. Alkoholivero samanlaiseksi juomatyypistä riippumatta 

Nykyään oluita, viinejä, juomasekoituksia etc. kohdellaan verotuksellisesti eri tavalla, vaikka juoman alkoholiprosentti olisi täysin sama. Tässä ei ole päätä ja häntää. Miksi siiderinjuojien pitäisi maksaa juomisestaan isompi vero kuin oluenjuojien? Onko heidän maksansa jotenkin erilainen? Samalla vähenisi viinaralli ainakin tiettyjen tuotteiden kohdalla. Alkoholiveron tulisi olla “progressiivinen” eli miedoista juomista maksettaisiin suhteellisesti vähemmän veroa per alkoholiannos ja vahvemmista enemmän. Tätä logiikkaa noudatetaan jossain määrin jo nyt, mutta juomat on luokiteltu vaan muilla perusteilla kuin alkoholiprosentilla. Tästä kirjoitin joskus vuosia sitten, kuva tosin katosi. 

8. Säädökset mainonnasta takaisin aiempaa lakia vastaaviksi 

Oluet rekkojen kyljestä pois, silläkö ihmiset raitistuu? Tai sillä, että Facebook-sivuilta sensuroidaan kuvista juomabrändit? Alkoholimainonnan kieltoja perusteltiin nuorien juomisella. Nuorten juominen on ollut jo pitkään laskussa. En usko, että nykyisenlainen holhoaminen edesauttaa järkevää suhtautumista alkoholiin. 

9. Turhat anniskeluun liiittyvät säädökset syyniin 

Tarvitseeko oikeasti alkoholia anniskella Valviran tarkastamasta viinamitasta, jonka kustannukset on useita kymppejä? Onko se oikeasti niin vaarallista tilata kaksi juomaa kerralla? Tarvitseeko oikeasti long island ice tean ja muiden erikoisdrinkkien olla erityisluvalla, koska sisältävät alkoholia normaalia enemmän? Parempi olisi vaikka ilmoittaa alkoholin määrä kustakin juomasta. Se auttaisi ihmisiä itse tarkkailemaan omaa päihtymistään ja rajojaan. Muitakin turhia säädöksiä löytynee. Jos tiedät niistä, niin kerro ihmeessä minulle, lisään ne listaan.

Mites alkoholivero?

Alkoholivero on haittavero, jonka tarkoitus on kattaa alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kulut. Tämä on mielestäni täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Nykyiselläänkään se ei kata täysin kaikkia kuluja, joita alkoholista aiheutuu. Siksi en ole mitenkään yksiselitteisesti alkoholiveron laskemisen kannalla. Mutta koska elämme globaalissa maailmassa, niin asia ei ole niin yksinkertainen. Alkoholiveron suuruus suhteessa muihin maihin aiheuttaa esim. sitä paljon puhuttua viinarallia sekä netistä alkoholin tilaamista. Olisi tärkeä selvittää kuinka paljon todellisuudessa matkustajatuonti ja muut tavat ostaa alkoholia ulkomailta oikeasti vaikuttavat verokertymään ja onko esimerkiksi edellinen 2,3% korotus alkoholiveroon vaikuttanut verokertymään suorasti ja epäsuorasti kuinka paljon. Jossain kohtaa selkeästi tulee kuitenkin piste, missä saldo kääntyy laskuun. Nykyisellään pitäisin prosentin toistaiseksi samana ja tutkisin asiaa ennen kuin tekisin alkoholiveroon muutoksia. Voi olla, että pieni lasku voisi jopa kokonaisuudessaan tuoda taloudellisesti positiivisia muutoksia kerrannaisvaikutuksineen, mutta sitä ei mutulla tiedä.

Noin. Siinä noin lyhykäisyydessään ehdotukseni suomalaisen alkoholipolitiikan parantamiseksi. Jos tulee lisäpointteja mieleen, niin voi kertoa. Saatan päivittää tekstiä tulevaisuudessa paremmaksi, siksi 1.0.

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 3 – Alkoholivero ja juomatyypit

En edes jaksa lähteä Guzenina-Richardsonin tai Räsäsen viimeaikaisiin lausuntoihin ja niiden ongelmiin vaan tuon esille erään minua jo tovin pohdituttaneen aiheen eli alkoholiveron eroavaisuudet eri tuoteluokkien välillä. Alkoholiverojärjestelmä ei ole mitenkään liian selkeä, ainakaan minulle, mutta pääpiirteissään vero on jaettu alkoholiprosentin ja kokonaistilavuuden mukaan verotettaviin juomiin. Ilmeisesti yksi syy nykyiseen järjestelmään on pyrkimys harmonisoida järjestelmää EU:n sisällä, mutta jos nyt kuitenkin mietitään, että voisiko järjestelmä olla viisaampi. Minä pidän alkoholiveroa erittäin hyvänä asiana, mutta nykyinen järjestelmä on aiheuttaa tilanteita, joissa vero per gramma alkoholia vaihtelee yllättävänkin paljon. Panimoliitollakin on tästä hieno diagrammi, jota tähän nyt lainaan:

Alkoholiverot eri juomille lokakuussa 2009, eur/alkoholitilavuusprosentti

Tämä tarkoittaa sitä, että viinissä on tällä hetkellä suhteessa alhainen alkoholivero, jos mitataan paljonko juomassa on puhdasta viinaa tilavuudesta. Myös oluelle ja käymisteitse valmistetuille alkoholeille on erilaiset verot keskenään. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi siidereitä ja kaupan lonkeroita verotetaan eri tavalla kuin olutta. Miksi? Eikö samanvahvuiset juomat ole yhtä vaarallisia ihmiselle, jos puhutaan alkoholin vaikutuksista? Ihan älytön rajaveto ja aiheuttaa sen, että olutta suositaan verollisesti suhteessa muihin käymisteitse valmistettuihin juomiin. Kiva juttu, esim. keliaakikoille.

Kaupoissa ei myöskään saa myydä muita kuin käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupan lonkerot ovat aivan eri tavaraa kuin Alkon lonkerot. Miksi valmistustapa on millään tavalla olennainen seikka alkoholijuomassa ja sen myyntikohtelussa? Myös käymisteitse valmistettuja juomia verotetaan eri tavalla kuin muilla tavoin tehtyjä juomia. Edelleen, onko gramma alkoholia jollain tavalla vaarallisempaa, jos se on lisätty juoman sekaan jälkikäteen kuin jos se olisi syntynyt käymisprosessin seurauksena?

Ylipäätään koko alkoholiverojärjestelmä on hyvin sekava vyyhti, jonka koukerot ja niiden perusteet eivät ainakaan minulle aukea kokonaan. On outoa, että samanvahvuisia alkoholijuomia verotetaan eri tavalla. Sen sijaan on perustellumpaa, että alkoholivero on ikäänkuin progressiivinen, että väkevissä veroa per alkoholigramma on suhteessa enemmän kuin miedoissa, koska väkevien juomisen haittavaikutuksista, esim. aggressiivisuuden lisääntymisestä on kuitenkin jonkin verran näyttöä. Samanvahvuisia tai eri tavalla tehtyjä alkoholijuomia ei pitäisi kohdella eri tavoin, ellei syytä poikkeukseen ole (poikkeus voisi olla esim. punaviinin juomisen ja sydän- ja verisuonitautien vähenemisen yhteydet). Tieteelliset tutkimukset eivät näyttäisi tukevan tältä osin nykyisen käytännön outoja tapoja luokitella samanvahvuisia alkoholijuomia. Jos jollain on antaa hyviä perusteluita nykykäytännölle, niin kuulen ne kyllä mielellään, mutta koko alkoholiverojärjestelmä näyttäisi olevan vain kasautunut historian saatossa ilman, että se on varsinaisesti perustunut edes tutkittuun tietoon. Nykyinen tilanne ainakin kannustaa ihmiset hakemaan siiderit ja lonkeronsa Tallinnasta, jos ei muuta.

Lyhyesti toimenpide-ehdotus: alkoholiveron tulisi määräytyä juoman vahvuuden perusteella, ei tekotavan tai juomatyypin perusteella, ellei jotain perusteltua syytä poikkeukseen ole. Näin.

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 1 – anniskelualueet

Huomasin, että moni edellisistä otsikoista on muotoiltu kysymyksen muotoon. Maneriini rupesivat ärsyttämään minua, joten päätin rikkoa kaavaa ja Irinan käskyjä.

Tulevana viikonloppuna on Ilosaarirock ja siihen liittyen aiheena tällä kertaa Suomen alkoholipolitiikka, josta käsittelen tällä kertaa anniskelualuelainsäädäntöä, mutta aloitetaan nyt aluksi taustatiedoista ja historiasta. Suomessa ei juoda maailman eniten alkoholia, mutta ihan kohtalaisilla sijoilla ollaan. Yksi syy, miksi Suomi ei ole tuon korkeammalla liittynee osittain siihen, että Suomessa ei käytetä alkoholia ruokajuomana lähellekään siinä määrin, mitä monissa muissa maissa. Jos listattaisiin vain humalahakuinen juominen, niin Suomi nousisi varmaan monta pykälää. Suomessa juodaan siis kohtuullisen paljon alkoholia. Suomessa on myös kohtuullisen tiukka alkoholipolitiikka kaikin puolin. Jos alkoholipolitiikka toimisi, niin Suomessa juotaisiin huomattavasti vähemmän alkoholia. Oikeastaan täällä on niin tiukka alkoholipolitiikka, että täällä täytyisi juoda varmaan lähes vähiten alkoholia koko Euroopasssa. Näin ei kuitenkaan ole. Ja ei, asiaa ei selitetä myytillä nimeltä suomalainen viinapää. Täällä ei olla aina juotu näin paljoa.

Mutta nyt itse ongelmaan alkoholipolitiikassa, joka ärsyttää minua ehkä eniten eli anniskelualueet. Suomen anniskelulaki sanoo kutakuinkin näin:

”Anniskelupaikassa alkoholijuomia saa anniskella ainoastaan lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella, jossa valvonta voidaan tehokkaasti järjestää. Anniskelualueeksi ei saa hyväksyä urheilu-, liikunta-, musiikki- tai muun niihin verrattavan tapahtuman yleistä katsomotilaa. Anniskelualue tulee rajata tai merkitä niin, että raja on asiakkaiden selvästi havaittavissa, jollei anniskelualuetta voida muuten selvästi todeta. Kulkemista anniskelualueelle ja sieltä pois on voitava tehokkaasti valvoa. Lupaviranomaiselle tulee esittää anniskelualueen rajaamista koskeva suunnitelma.”

En ole koskaan ymmärtänyt, että mihin koko anniskelualuelainsäädännöllä oikein pyritään. Miksi on tärkeää, että anniskelualueelle ei viedä alkoholia? Humaltaako siitä jotenkin väärällä tavalla? Minusta alkoholin tuominen alueelle, jossa myydään alkoholia, täytyisi olla täysin kyseisen anniskelijan päätettävissä. Samoin sen vieminen pois sieltä. Jos joku haluaa ostaa ravintolasta mukaan pari pulloa olutta, niin miksi se pitäisi olla kiellettyä?

Katukuvaan anniskelualue vaikuttaa sillä tavalla, että esimerkiksi Jyväskylässä keskustan kadut ovat kesäisin täynnä aikuisten karsinoita, joissa on korkeat aidat ympärillä. Aidat tuhoavat kyllä tehokkaasti kuvan vapaasta kaupunkitilassa. Jos olette käyneet Keski- tai Etelä-Euroopassa, niin siellä kadut ovat varsin toisennäköisiä ja katutilaa käytetään huomattavasti dynaamisemmin. Hienona esimerkkinä Wienissä eräs auki, jonka ympärillä on pari museota ja alue on täynnä jännänäköisiä moderneja teoksia, joita myös ihan luvallisesti penkkeinä käytetään. Iltaisin aukiolla aukeaa monta baaria, jotka myyvät alkoholituotteita. Ihmiset hakevat juomansa sieltä, mistä haluavat ja menevät istumaan minne haluavat. Suomessa alueella olisi viisi eri karsinaa, ja jos tahtoisit liikkua tilasta toiseen, niin ensin täytyisi juoda juoma loppuun hirveällä kiireellä, ja sehän vasta johtaa vastuulliseen alkoholinkäyttöön.

Suomen festivaalitkin kärsivät anniskelualueperseilystä ja tästä absurdein esimerkki on Flow-festivaali. Kyseessä on K18-festivaali. Paperit tarkastetaan portilla. Kaiken järjen mukaan ei pitäisi olla mitään estettä sille, miksei alueella voisi kulkea juoma kädessä ympäriinsä. Mutta eih, koska anniskelualue ei saa olla “yleistä katsomotilaa”, mitä hittoa se sitten käytännössä tarkoittaakaan. Joten alueella on kolme anniskelutilaa, joista yksi on monen anniskelupisteen isompi kokonaisuus, mutta kaksi on vähän erillään. Päälavan edusta on ainut lava, jossa ei saa juoda anniskelutuotteita. Anniskelualueiden rajoilla järjestyksenvalvojat valvovat, että kukaan ei vie alkoholijuomia pois alueelta, jotta niitä ei voitaisi mennä juomaan toiselle anniskelualueelle, jonka myynnistä vastaa täysin sama taho. Hyvä, että tehdään työtä, jolla on tarkoitus ja samalla nostetaan tapahtumajärjestämisen kustannuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset salakuljettavat ostamiaan juomia anniskelualueelta toiselle, ihan helvetin absurdia. Jos jostain syystä tapahtumanjärjestäjä haluaa kieltää sen, että lavan edustalle ei tuoda juomia, niin se on ihan ok minusta. Jotkut artistit voivat olla tarkkoja asiasta. Mitään syytä sille ei kuitenkaan ole, että laki sanelee sen, miten täysi-ikäisten festivaaleilla alkoholia kuskataan.

Ihminen, joka on käynyt Suomen festivaaleilla sekä Euroopan eri festivaaleilla, tajuaa myös sen kuinka naurettavaa anniskelualuekäytäntö on myös normaaleilla festivaaleilla. Esimerkiksi Ilosaarirockissa, Ruisrockissa ja Provinssirockissa juomien kanssa ei saa liikkue eri lavoilta toisille. Koska festivaalit on aikataulutettu varsin tiukasti, niin se omalla kohdallani ainakin johtaa siihen, että pitää aikatauluttaa oma alkoholinnauttiminen. “Nyt ei ole bändiä, keretään juomaan pari kaljaa” ja kiitos kysymästä, itse nyt vain satun pitämään elävän musiikin nauttimisesta nousuhumalassa. Tuloksena tästä on omien kokemusten mukaan se, että alkoholia nautitaan aivan liian nopeasti, koska täytyy keretä katsomaan se seuraava bändi ja pakkohan se juoma on loppuun juoda. Ja alkoholinkulutus ja järjestyshäiriöt vähenee…not. Jos juomien kanssa saisi liikkua vapaammin festivaalialueilla, niin olen aivan varma, että ihmiset eivät olisi niin humalassa kuin nykyään ja sen lisäksi he viihtyisivät huomattavasti paremmin. Se ei kuitenkaan käy, koska Suomessa hauskanpitoon tarvitaan viranomaisten lupa.

Käytännön hölmöys tuon lain vaikutuksista löytyy esimerkiksi omasta ylioppilaskunnastani, jossa ravintola Ilokiven yläkerta on siitä syystä anniskelualuetta, että joidenkin tapahtumien aikana siellä on baari auki. Tilaan ei saa siis tuoda omia juomia eikä niitä saa siellä nauttia. Käytännön vaikutus on se, että tilan käyttöaste on huomattavasti alhaisempi kuin siinä tapauksessa, että tilassa saisi juoda alkoholijuomia. Olkoonkin, että opiskelijat juovat monien mielestä liikaa, mutta alkoholijuomien nauttiminen kuuluu monien aikuisten illanviettotapoihin eikä tämän vuoksi tilaa juuri käytetä, koska tilassa voidaan järjestää vain tapahtumia, joissa on kalliihko anniskelu tai sitten täysin alkoholittomia tapahtumia. Hyvä tila keskellä kampusta, jossa ei voi järjestää ainejärjestöjen omaehtoisia illanviettoja (ilman ravintoloitsijaa) tai esimerkiksi suhteellisen suosittuja sitsejä eli akateemisia pöytäjuhlia, ellei sitten taas tilata kaikki alkoholi ravintolalta, joka taas nostaa kustannuksia merkittävästi.

Taas yksi hyvä esimerkki typeristä vaikutuksista tulee mieleen Tanssisali Lutakon Kickstart-festivaaleilta. Kyseessä on k18-festivaali myös, kuten Flowssa. Viime vuonna, vai oliko se toissavuonna, festivaalilla oli kolme lavaa käytössä, jossa yksi oli alakerran kahvilassa, joka ei ole anniskelualuetta, koska sitä vuokrataan ulos erinäisiin käyttötarkoituksiin, joissa joku saattaa nauttia olutta omasta pullosta. No, taas täytyis sitten juoda nopeasti tuopit tyhjäksi, jos päätti, että haluaa käydä katsomassa kahvilan lavan bändejä. Ja mitään järkeähän tässä ei taas ollut.

Tapahtumia itsekin järjestävänä ihmisenä voin myös kertoa, että se on ihan naurettavaa kikkailua, kun backstagen juomia ei saa tuoda anniskelun puolelle ja toisinpäin.

Suomessa tälläkin hetkellä majoitus- ja ravitsemusalan järjestön MaRan mukaan kulutetaan kaikesta alkoholista n. 10% anniskelualueilla. Alkoholin nauttiminen ravintoloissa on turvallisempaa, se työllistää ihmisiä sekä siihen liittyy aina mahdollisuus löytää baarista elämänsä rakkaus, joka tekee yksilöistä onnellisempia. Nämä seikat huomioon ottaen Suomessa anniskeluliikkeitä rankaistaan aivan tyhjänpäiväisellä säätämisellä, joista anniskelualuekäytäntö on yksi typerimmistä, josta aiheutuu turhaa byrokratiaa ja kuluja eikä siitä hyödy kukaan. Johtopäätöksenä sanon, että lakkautetaan nykyinen anniskelualuelainsäädäntö ja annetaan anniskelutilan/tapahtumajärjestäjän itse päättää siitä, saako juomia tuoda alueelle tai viedä siltä pois tai missä niitä saa nauttia.

Nyt joku varmaan tässä vaiheessa miettii, että “mites alaikäiset, eikö kukaan ajattele lapsia!?!”. Ongelman voi ratkaista sillä, että alaikäisille myymisestä sekä alaikäiselle alkoholin välittämisestä sakotetaan sillä tavalla, että se kirpaisee. Tämän lisäksi joissain maissa myös alaikäistä rangaistaan siitä, jos hän yrittää ostaa alkoholia alaikäisenä. 50 euron sakko teinille, niin ei yritä toista kertaa. Tosin, ei se nyt oikeasti ole maailman kauhein asia, jos joku teini juo viinansa anniskeluliikkeistä, onhan se kuitenkin turvallisempaa kuin nykyinen malli, jossa 99% teineistä nauttii alkoholinsa ties missä.

P.S. Jos keksit rationaalisia syitä anniskelualuelainsäädännölle, niin haluaisin mielelläni kuulla niistä enemmän. Jos myös keksit argumentaatiossani virheitä ja hätäisiä johtopäätöksiä, niin korjaa minua toki.