Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 5 – nuuska ja sähkötupakka

Ajankohtaisessa kakkosessa oli juttua sähkötupakasta hiljattain. Olen myös kavereiden kautta kuullut ilmiöstä. Mielenkiintoinen ilmiö. Ajankohtaisesta kakkosesta opin myös, että nikotiinipitoisten nesteiden myynti on Suomessa kielletty. Nyt kuitenkin sähkötupakat ja niiden myynti verkkokaupoissa aiotaan kieltää Suomessa vuodenvaihteen jälkeen, koska Valviran mukaan esillepanokielto koskee myös tupakkatuotteiden jäljitelmiä. Asiasta enempi kirjoitteli Molex Mäkinen täällä.

Minua vähän hämmentää tuo asia. En tiedä onko Valviran tavoitteena ollut sähkötupakan myynnin lopettaminen vai onko kyseessä vain yksi kieltoasetus, jonka seurauksia ei ole osattu arvioida. Lopputulos kuulostaa kuitenkin typeryydeltä. Jos sähkötupakat haluttaisiin kieltää, niin mielestäni olisi nyt vähintäänkin osoitettava, että ne on oikeasti todella vaarallisia. Lähtökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että oletuksena se, että kaikki on kielletty, on myös todella typerä. Käytännön tasolla typerää tässä on se, että verorahoja ja työllisyyttä ajetaan nyt sitten pois Suomesta ja aiheutetaan turhia logistiikkakustannuksia ja sitä kautta päästöjä, kun kierrätetään tuotteita ulkomaiden kautta. En ymmärrä myöskään nikotiininesteiden kieltoa. Jos kerta meillä saa myydä nikotiinituotteita muissa muodoissa ja omaan käyttöön tilaaminen on sallittua ulkomailta, niin miksi ihmeessä niitä ei saisi myydä nesteenä?

Toinen outo käytäntö on nuuskakielto, jonka perusteluja EU olikin luvannut tutkia. Okei, kun kielto on asetettu voimaan, niin asiasta ei varmasti tiedetty niin paljon kuin nykyään. Nykyisten tutkimusten valossa on kuitenkin hankala nähdä, että miksi nuuskaaminen olisi vaarallisempaa kuin tupakointi. En näe, että nuuskan myyntikiellolle olisi enää perusteita. Sen lisäksi se vie myös verotuloja Suomesta ulkomaille ja omien kokemusten mukaan edes täällä sisämaassa eli Jyväskylässä nuuskaaminen ei ole mitenkään harvinaista, joten käyttäjiä löytyy kuitenkin merkittävä määrä.

Päihteiden käytön vähentämiseen pyrkiminen on hyvä juttu, mutta minusta sen täytyy tapahtua muilla keinoin kuin kielloilla, jos kyseessä on teot, jotka vahingoittavat vain tupakoijaa itseään. Haittaverot ovat hyvä juttu myös, jotta kustannukset julkiselle sektorille saadaan katettua. Valistus ja kasvatus riittää, ja jos ei riitä, niin entä sitten? Ei päihteetöntä yhteiskuntaa saada aikaan kuitenkaan, mutta haittoja voidaan minimoida. Pidän kuitenkin ihmisen vapautta valita tärkeänä asiana, jos siinä samalla ei vahingoita muita tai ympäristöä.

P.S. City-lehden sivuilla kivasti linkataan tekstiini. Olkoonkin, että otin nuo päästöt tekstissä esille, niin en oikeasti näe niitä isossa mittakaavassa kovinkaan relevanttina argumenttina tässä asiassa. Enemmänkin periaatteen tasolla on typerää aiheuttaa turhia päästöjä kuten kierrättämällä tuotteita väkipakolla jonkun toisen maan kautta, jos niitä kerta postilla saa tilattua tänne sitten sieltä toisesta maasta.

Advertisements

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 1 – anniskelualueet

Huomasin, että moni edellisistä otsikoista on muotoiltu kysymyksen muotoon. Maneriini rupesivat ärsyttämään minua, joten päätin rikkoa kaavaa ja Irinan käskyjä.

Tulevana viikonloppuna on Ilosaarirock ja siihen liittyen aiheena tällä kertaa Suomen alkoholipolitiikka, josta käsittelen tällä kertaa anniskelualuelainsäädäntöä, mutta aloitetaan nyt aluksi taustatiedoista ja historiasta. Suomessa ei juoda maailman eniten alkoholia, mutta ihan kohtalaisilla sijoilla ollaan. Yksi syy, miksi Suomi ei ole tuon korkeammalla liittynee osittain siihen, että Suomessa ei käytetä alkoholia ruokajuomana lähellekään siinä määrin, mitä monissa muissa maissa. Jos listattaisiin vain humalahakuinen juominen, niin Suomi nousisi varmaan monta pykälää. Suomessa juodaan siis kohtuullisen paljon alkoholia. Suomessa on myös kohtuullisen tiukka alkoholipolitiikka kaikin puolin. Jos alkoholipolitiikka toimisi, niin Suomessa juotaisiin huomattavasti vähemmän alkoholia. Oikeastaan täällä on niin tiukka alkoholipolitiikka, että täällä täytyisi juoda varmaan lähes vähiten alkoholia koko Euroopasssa. Näin ei kuitenkaan ole. Ja ei, asiaa ei selitetä myytillä nimeltä suomalainen viinapää. Täällä ei olla aina juotu näin paljoa.

Mutta nyt itse ongelmaan alkoholipolitiikassa, joka ärsyttää minua ehkä eniten eli anniskelualueet. Suomen anniskelulaki sanoo kutakuinkin näin:

”Anniskelupaikassa alkoholijuomia saa anniskella ainoastaan lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella, jossa valvonta voidaan tehokkaasti järjestää. Anniskelualueeksi ei saa hyväksyä urheilu-, liikunta-, musiikki- tai muun niihin verrattavan tapahtuman yleistä katsomotilaa. Anniskelualue tulee rajata tai merkitä niin, että raja on asiakkaiden selvästi havaittavissa, jollei anniskelualuetta voida muuten selvästi todeta. Kulkemista anniskelualueelle ja sieltä pois on voitava tehokkaasti valvoa. Lupaviranomaiselle tulee esittää anniskelualueen rajaamista koskeva suunnitelma.”

En ole koskaan ymmärtänyt, että mihin koko anniskelualuelainsäädännöllä oikein pyritään. Miksi on tärkeää, että anniskelualueelle ei viedä alkoholia? Humaltaako siitä jotenkin väärällä tavalla? Minusta alkoholin tuominen alueelle, jossa myydään alkoholia, täytyisi olla täysin kyseisen anniskelijan päätettävissä. Samoin sen vieminen pois sieltä. Jos joku haluaa ostaa ravintolasta mukaan pari pulloa olutta, niin miksi se pitäisi olla kiellettyä?

Katukuvaan anniskelualue vaikuttaa sillä tavalla, että esimerkiksi Jyväskylässä keskustan kadut ovat kesäisin täynnä aikuisten karsinoita, joissa on korkeat aidat ympärillä. Aidat tuhoavat kyllä tehokkaasti kuvan vapaasta kaupunkitilassa. Jos olette käyneet Keski- tai Etelä-Euroopassa, niin siellä kadut ovat varsin toisennäköisiä ja katutilaa käytetään huomattavasti dynaamisemmin. Hienona esimerkkinä Wienissä eräs auki, jonka ympärillä on pari museota ja alue on täynnä jännänäköisiä moderneja teoksia, joita myös ihan luvallisesti penkkeinä käytetään. Iltaisin aukiolla aukeaa monta baaria, jotka myyvät alkoholituotteita. Ihmiset hakevat juomansa sieltä, mistä haluavat ja menevät istumaan minne haluavat. Suomessa alueella olisi viisi eri karsinaa, ja jos tahtoisit liikkua tilasta toiseen, niin ensin täytyisi juoda juoma loppuun hirveällä kiireellä, ja sehän vasta johtaa vastuulliseen alkoholinkäyttöön.

Suomen festivaalitkin kärsivät anniskelualueperseilystä ja tästä absurdein esimerkki on Flow-festivaali. Kyseessä on K18-festivaali. Paperit tarkastetaan portilla. Kaiken järjen mukaan ei pitäisi olla mitään estettä sille, miksei alueella voisi kulkea juoma kädessä ympäriinsä. Mutta eih, koska anniskelualue ei saa olla “yleistä katsomotilaa”, mitä hittoa se sitten käytännössä tarkoittaakaan. Joten alueella on kolme anniskelutilaa, joista yksi on monen anniskelupisteen isompi kokonaisuus, mutta kaksi on vähän erillään. Päälavan edusta on ainut lava, jossa ei saa juoda anniskelutuotteita. Anniskelualueiden rajoilla järjestyksenvalvojat valvovat, että kukaan ei vie alkoholijuomia pois alueelta, jotta niitä ei voitaisi mennä juomaan toiselle anniskelualueelle, jonka myynnistä vastaa täysin sama taho. Hyvä, että tehdään työtä, jolla on tarkoitus ja samalla nostetaan tapahtumajärjestämisen kustannuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset salakuljettavat ostamiaan juomia anniskelualueelta toiselle, ihan helvetin absurdia. Jos jostain syystä tapahtumanjärjestäjä haluaa kieltää sen, että lavan edustalle ei tuoda juomia, niin se on ihan ok minusta. Jotkut artistit voivat olla tarkkoja asiasta. Mitään syytä sille ei kuitenkaan ole, että laki sanelee sen, miten täysi-ikäisten festivaaleilla alkoholia kuskataan.

Ihminen, joka on käynyt Suomen festivaaleilla sekä Euroopan eri festivaaleilla, tajuaa myös sen kuinka naurettavaa anniskelualuekäytäntö on myös normaaleilla festivaaleilla. Esimerkiksi Ilosaarirockissa, Ruisrockissa ja Provinssirockissa juomien kanssa ei saa liikkue eri lavoilta toisille. Koska festivaalit on aikataulutettu varsin tiukasti, niin se omalla kohdallani ainakin johtaa siihen, että pitää aikatauluttaa oma alkoholinnauttiminen. “Nyt ei ole bändiä, keretään juomaan pari kaljaa” ja kiitos kysymästä, itse nyt vain satun pitämään elävän musiikin nauttimisesta nousuhumalassa. Tuloksena tästä on omien kokemusten mukaan se, että alkoholia nautitaan aivan liian nopeasti, koska täytyy keretä katsomaan se seuraava bändi ja pakkohan se juoma on loppuun juoda. Ja alkoholinkulutus ja järjestyshäiriöt vähenee…not. Jos juomien kanssa saisi liikkua vapaammin festivaalialueilla, niin olen aivan varma, että ihmiset eivät olisi niin humalassa kuin nykyään ja sen lisäksi he viihtyisivät huomattavasti paremmin. Se ei kuitenkaan käy, koska Suomessa hauskanpitoon tarvitaan viranomaisten lupa.

Käytännön hölmöys tuon lain vaikutuksista löytyy esimerkiksi omasta ylioppilaskunnastani, jossa ravintola Ilokiven yläkerta on siitä syystä anniskelualuetta, että joidenkin tapahtumien aikana siellä on baari auki. Tilaan ei saa siis tuoda omia juomia eikä niitä saa siellä nauttia. Käytännön vaikutus on se, että tilan käyttöaste on huomattavasti alhaisempi kuin siinä tapauksessa, että tilassa saisi juoda alkoholijuomia. Olkoonkin, että opiskelijat juovat monien mielestä liikaa, mutta alkoholijuomien nauttiminen kuuluu monien aikuisten illanviettotapoihin eikä tämän vuoksi tilaa juuri käytetä, koska tilassa voidaan järjestää vain tapahtumia, joissa on kalliihko anniskelu tai sitten täysin alkoholittomia tapahtumia. Hyvä tila keskellä kampusta, jossa ei voi järjestää ainejärjestöjen omaehtoisia illanviettoja (ilman ravintoloitsijaa) tai esimerkiksi suhteellisen suosittuja sitsejä eli akateemisia pöytäjuhlia, ellei sitten taas tilata kaikki alkoholi ravintolalta, joka taas nostaa kustannuksia merkittävästi.

Taas yksi hyvä esimerkki typeristä vaikutuksista tulee mieleen Tanssisali Lutakon Kickstart-festivaaleilta. Kyseessä on k18-festivaali myös, kuten Flowssa. Viime vuonna, vai oliko se toissavuonna, festivaalilla oli kolme lavaa käytössä, jossa yksi oli alakerran kahvilassa, joka ei ole anniskelualuetta, koska sitä vuokrataan ulos erinäisiin käyttötarkoituksiin, joissa joku saattaa nauttia olutta omasta pullosta. No, taas täytyis sitten juoda nopeasti tuopit tyhjäksi, jos päätti, että haluaa käydä katsomassa kahvilan lavan bändejä. Ja mitään järkeähän tässä ei taas ollut.

Tapahtumia itsekin järjestävänä ihmisenä voin myös kertoa, että se on ihan naurettavaa kikkailua, kun backstagen juomia ei saa tuoda anniskelun puolelle ja toisinpäin.

Suomessa tälläkin hetkellä majoitus- ja ravitsemusalan järjestön MaRan mukaan kulutetaan kaikesta alkoholista n. 10% anniskelualueilla. Alkoholin nauttiminen ravintoloissa on turvallisempaa, se työllistää ihmisiä sekä siihen liittyy aina mahdollisuus löytää baarista elämänsä rakkaus, joka tekee yksilöistä onnellisempia. Nämä seikat huomioon ottaen Suomessa anniskeluliikkeitä rankaistaan aivan tyhjänpäiväisellä säätämisellä, joista anniskelualuekäytäntö on yksi typerimmistä, josta aiheutuu turhaa byrokratiaa ja kuluja eikä siitä hyödy kukaan. Johtopäätöksenä sanon, että lakkautetaan nykyinen anniskelualuelainsäädäntö ja annetaan anniskelutilan/tapahtumajärjestäjän itse päättää siitä, saako juomia tuoda alueelle tai viedä siltä pois tai missä niitä saa nauttia.

Nyt joku varmaan tässä vaiheessa miettii, että “mites alaikäiset, eikö kukaan ajattele lapsia!?!”. Ongelman voi ratkaista sillä, että alaikäisille myymisestä sekä alaikäiselle alkoholin välittämisestä sakotetaan sillä tavalla, että se kirpaisee. Tämän lisäksi joissain maissa myös alaikäistä rangaistaan siitä, jos hän yrittää ostaa alkoholia alaikäisenä. 50 euron sakko teinille, niin ei yritä toista kertaa. Tosin, ei se nyt oikeasti ole maailman kauhein asia, jos joku teini juo viinansa anniskeluliikkeistä, onhan se kuitenkin turvallisempaa kuin nykyinen malli, jossa 99% teineistä nauttii alkoholinsa ties missä.

P.S. Jos keksit rationaalisia syitä anniskelualuelainsäädännölle, niin haluaisin mielelläni kuulla niistä enemmän. Jos myös keksit argumentaatiossani virheitä ja hätäisiä johtopäätöksiä, niin korjaa minua toki.