Jyväskylän keskustassa ilmoitustilaa saa rahalla, mutta onko vapaalle ilmoitustilalle sijaa?

Jyväskylän tapahtumajärjestäjien keskuudessa eletään aktiivisia aikoja. Kaupungin ilmoitustila on herättänyt kulttuuriaktiivien keskuudessa jo vuosia keskustelua. Esteettinen kerho -blogissa asiasta kirjoiteltiin pari vuotta sitten.

Asiat ovat kuitenkin vihdoin hieman edenneet. Viime vuoden puolella kävimme porukalla keskustelemassa Jyväskylän kaupungin edustajien, Jyväskylän elävä keskusta RY:n, poliisin ja muiden toimijoiden kanssa kaupungin ilmoitustaulutilanteesta. Kyseisessä kokouksessa luvattiin, että Vapaudenkadun muutama vuosi sitten hävinnyt ilmoitustaulu tulee takaisin. Ja tuli. Kiitokset siitä. Ehdotimme myös, että Matkakeskuksen ylikulkuun ja vanhaan Lutakon ylikulkuun tulee lisää ilmoitustilaa. Toiseen tuli yksi taulu lisää ja toiseen kaksi. Hieno juttu, vaikka nyt tilannetta seuranneena näyttää siltä, että tarve olisi edelleen suurempi. Ja roskikset ois kiva olla niiden vieressä.

Yläkaupungin yön toiminnanjohtaja, Hear RY:n puheenjohtaja ja superkulttuuriaktiivi (=tekee superkulttuuria ja on superaktiivinen) Kyösti Ylikulju neuvotteli myös kaupungin puolelta Kirkkopuiston reunalla olevaan lasivitriiniin avaimet tapahtumajärjestäjien käyttöön. Muutamien kuukausien pähkäilyn jälkeen saimme aikaan keikka- ja klubijärjestäjien kanssa tehtyä yhteisen kuukausijulisteen ja kävimme myös poseeraamassa sen edessä. Keskisuomalainenkin teki pienen jutun kuten myös Suur-Jyväskylän lehti. Julisteet sponsoroi Kopioteam ja niitä on tällä hetkellä nähtävillä A0-koossa Kirkkopuiston vitriinissä ja Vapaudenkadun julisteseinällä sekä A1 koossa Forumin Carlingsin ikkunassa sekä kaupunginkirjastolla. Jatkossa ehkä myös joissain muissa paikoissa. Matkakeskukselle ei julisteelle paikkaa saatu, vaikka yritimme (olisihan se Jyväskylän kävijälle mahtava tietopaketti!). Yhteinen tapahtumajuliste on kuitenkin esimerkki siitä, että yhteistyössä on voimaa ja uudenlainen tiedotuskanava on sekä kaupunkilaisten, että tapahtumajärjestäjien etu.

Kaikki ei ole kuitenkaan ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Yläkaupungilla on Kauppakatu 14:ssa ollut jo tovin epävirallinen julisteseinä, joka poistuu käytöstä, koska se on vuokrattu Äkkigallerialle. Hienoon tarkoitukseen toki, mutta heikentää yläkaupungin onnetonta ilmoitustilatilannetta entisestään. Myös Kirkkopuiston vitriinin käytön tilanne on epäselvä ja yhteinen tapahtumajuliste joutuu ehkä siirtymään evakkoon siitä. Nähtäväksi jää.

Vaikka tilanne on parantunut, niin se ei kuitenkaan ole riittävä. Nuo aiemmin lisätyt ilmoitustilat ovat sellaisia, että tietyssä ilmansuunnassa asuvat ihmiset kävelevät niiden ohi lähinnä todella satunnaisesti. Ja kuten äsken mainitsin, niin yläkaupungin ilmoitustila on lähinnä olematonta. Yhtään virallista ulkona olevaa ilmoitustaulua ei siellä ole. Onneksi monet liikkeet suostuvat ottamaan julisteita tiloihinsa ja kampuksella on kohtalaisen hyvin paikkoja.

Se ei kuitenkaan poista sitä, että tarvetta ulkotaululle on. Sen huomaa jo siitä kuinka julisteita laitetaan luvattomiin paikkoihin. Jos virallisia tauluja löytyisi, niin tätä tapahtuisi huomattavasti vähemmän. Yksi A3-juliste maksaa monessa painopaikassa noin euron, joten ei niitä ihan huvikseen ja ilkeyttään levitetä kaupunkikuvaan vaan tahdotaan, että ihmiset tietävät tapahtumista. Sosiaalinen media ei ainakaan vielä korvaa perinteisiä julisteita ja joka muuta väittää ei varmasti ole järjestänyt ruohonjuuritason kulttuuritapahtumia.

Täysin pyhimyksiä tapahtumajärjestäjät eivät ole. Sähkökaappeihin julisteiden liimailuista oli Jyväskylän energia antanut noottia eri tahoille, koska se aiheuttaa ongelmia sähkökaappien avaamiseen. Meillä on Facebookissa olemassa yhteisö, jossa me näistä asioista keskustelemme ja noottia sähkökaappeihin julisteiden liimailuista annoimme toinen toisillemme. Vertaiskritiikki on varmasti myös paljon tehokkaampi tapa puuttua ongelmakohtiin kuin ylhäältä tulevat huomautukset ja tuntuikin, että eri tahot ymmärtävät jatkossa välttää tällaista ilmoitusten liimailua.

Kaupungin puolelta ollaan sanottu, että ydinkeskustassa ei olisi juuri tilaa vapaalle ilmoitustilalle. Sanottiin, että jos paikka keksitään, niin tilakin järjestyy. Kävelin eräänä marraskuisena iltana keskustassa ja tästä inspiroituneena aloin pohtimaan mahtuisiko sinne jonnekin ilmoitustilaa. Ei tarvinnut kauan pyöriä, kun sitä kiinni huomiota siihen, että “hitto, täällähän on vaikka kuinka paljon ilmoitustilaa”. Lyhyellä pyörimisellä löytyi heti yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi ja seitsemän todella hyvällä sijainnilla olevaa ilmoituspaikkaa. On siellä enemmänkin, mutta ehkä nämä riittävät pointtini tueksi. Terkkuja vaan Jean-Claude Decauxille.

Tässä kohtaa kaupungin edustajien lausunnot eivät ole enää johdonmukaisia: jos keskustasta on niin hankala löytää tilaa vapaalle ilmoitustilalle paikkaa, niin minkä ihmeen vuoksi sitä tuntuu löytyvän ranskalaiselle suuryhtiölle ja huutaville mainostauluille? Niin, no ei tämä oikeastaan ole edes niin hankala kysymys, koska kyse on rahasta. Jos on riittävästi rahaa, niin tilaa näkyy löytyvän vaikka mistä. Laskekaapa vaikka kuinka monta JCDecauxin hallinnoimaa ulkomainosta näette kävellessänne kaupungilla. Vapaan yhteisen kaupunkitilan vuokraaminen kaupallisille toimijoille johtaa lopulta siihen, että äänensä ja asiansa saa kuuluviin ainoastaan he, kenellä siihen on rahaa. Se ei ole demokraattista kaupunkitilan käyttöä.

Minun ja monien Jyväskyläläisten tapahtumajärjestäjien vaatimukset ydinkeskustaan ja yläkaupunkiin sijoitetusta vapaasta ilmoitustilasta eivät ole millään tavalla kohtuuttomia. Jos kaupalliseen käyttöön tässä kaupungissa on vuokrattu satoja ellei tuhansia neliöitä tapahtumajulistepinta-alaa, niin ei luulisi olevan muutaman kymmenen neliön vaatiminen kaikkien yhteiseen käyttöön täysin kohtuuton vaatimus.

Vapaa ilmoitustila on kaikkien kaupunkilaisten käytössä eikä se syrji eri toimijoita maksukyvyn tai tarkoitusperän mukaan. Sitä voivat käyttää niin yksityiset kaupunkilaiset kuin järjestöt, ruohonjuuritason toimijat kuin isommatkin tapahtumajärjestäjät. Vapaa ilmoitustila on vahvasti paikallisia yhteisöjä, järjestöjä ja yrityksiä hyödyttävää. Sen kustannukset kaupungille ovat olemattomat, mutta hyödyt kaupunkilaisille merkittävät. Erilaiset tapahtumat, järjestöt ja harrastustoiminta saa näkyvyyttä ja sitä kautta ihmiset enemmän miellekästä tekemistä.

Ei nillitystä ilman korjausehdotuksia. Asialle voidaan tehdä jotain, jos vain tahtoa riittää. Oma ehdotukseni ydinkeskustan vapaalle ilmoitustilalle on piirretty kivasti seuraavaan kuvaan.

Ehdotus ydinkeskustan vapaaksi ilmoitustilaksi

Kyseessä on siis näkymä kompassilta Asemakadulta Lyseolle kohti. Ilmoitustila tulisi pyöräparkkien eteen ja olisi sijoitettu ylämäkeä vasten. Ilmoitustaulu voisi tulla ehkä n. metrin nykyisen kivipytingin yläpuolelle. Koska taulu on ylämäkeä vasten, niin se ei peitä maisemaa juuri lainkaan ellei pyöräparkkia pidä maisemallisesti tärkeänä. Samassa kohtaa on jo liikennemerkki maisemointia häiritsemässä, joten vaikutus olisi minimaalinen, mutta sijainti ja taulun koko olisi varsin passeli. Hieman vastaava paikka on pyöräparkin edusta yläkaupungin suuntaan sekä asemakatua alamäkeen. Sellainenkin pointti tuli esille, että tämä voisi myös vähentää pyörien väärinpysäköintiä, koska julisteseinän eteen parkkeeraamalla laitat pyöräsi jonkin asian tielle, joten kynnys väärinpysäköintiin nousisi. Jos nämä eivät ole hyviä ehdotuksia, niin JCDecauxin pömpeleitä vastaavat paikat käyvät myös. Niitä on kävelykadulla useita.

Yläkaupungin osalta Kirkkopuiston vieressä on mielestäni monta kohtaa, johon vapaata ilmoitustilaa voisi laittaa tai sitten esimerkiksi jonkun yläkaupungin pyöräparkin viereen.

Ilmoitustila-asioita ja muita agendoja me kulttuuriaktiivit ajamme mahdollisesti jatkossa oman yhdistyksen kautta. Sellaista kattojärjestöä kulttuuritoimijoille on kaavailtu ja pääsiäismaanantaina selviää lisää.

P.S. Jyväskyläläisestä tapahtumatoimijoiden yhteistyöstä mahtavana esimerkkinä on myös JKL All Stars -tapahtuma, joka kokoaa saman katon alle toistakymmentä klubijärjestäjää. Tapahtumakonsepti on tietääkseni tässä mittakaavassa uniikki Suomen tasolla. Kovia kekkereitä ollut ja PE 5.4. vieraillaan Brassa. Kolme osastoa, artistivieraina Gracias, Fanu ja Bright Shades, JKL All Stars -kollektiivin DJ:t sekä minä pinkissä kylpytakissa eli ehdottomasti kokemisen arvoinen tapahtuma. Kun Jyväskylässä tehdään tällaista hienoa omaehtoista kulttuuria mitä suuremmissa määrin, niin ei olisi kohtuuton kädenojennus kaupungilta hieman parempiin ilmoitusmahdollisuuksiin.

Kiitokset kunnallisvaaleissa äänestäneille ja tukeneille!

No niin, vaalit ohi ja tarkistuslaskennan tulokset pitäisi olla huomenna keskiviikkona saatavilla. Alustavien laskelmien mukaan minulle pompsahti 140 ääntä, mikä oli ihan hitsin hyvin. Isot kiitokset kaikille äänestäneille ja vaaleissa tsempanneille! Se äänimäärä riitti Vihreiden toiseksi varavaltuutetuksi, joten eiköhän siellä kokouksissa myös jonkin verran pääse käymään. Siitä on myös hyvä lähteä hakemaan lautakuntapaikkaa ja kiikarissa olisi kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsenen pesti, joka vaihtaa nimensä elämänlaatulautakunnaksi. Nähtäväksi jää, miten lautakuntapaikan kanssa käy.

Jatkossa siis täälläkin blogissa varmasti jonkin verran tullaan Jyväskylän kunnalispolitiikkaa käsittelemään, mutta toki myös muitakin asioita. Tässä pitäisi esimerkiksi tuosta vaalilahjoituslaista ehkä sanoa pari sanaa ja tuo DJ-lisenssien tilannekin taas hieman edennyt. Ensi kertaan.

Heikosti ainesta vaalirahaskandaaliin (+ sidonnaisuudet)

Kun näitä on muutkin postailleet, niin pistetäänpä itsekin, että mihin on rahaa mennyt ja kuinka paljon. Tulot ja lahjoitukset on helppo ilmoittaa: 0 euroa. Tässä menopuoli.

  • 50 euroa ehdokasmaksuun
  • N. 30 euroa vanhaa tulostuskiintiötä (sponsored by Jyväskylän yliopisto, ovat 5 euroa tulostuskiintiötä lahjoittaneet puolen vuoden välein koko opiskeluajan)
  • 22 euroa lisätulostuskiintiön ostamiseen
  • 3,2 euroa bussilippuun Keltinmäestä keskustaan (melko kallista muuten)
  • 6,57 euroa suklaalevyjen ostamiseen (3x Pirkka kaakaorouheinen tumma suklaa)

Ensimmäinen ei ole vapaaehtoinen, toinen ei maksanut konkreettista rahaa minulle. Suklaalevystäkin söin yhdestä jo puolet itse. Eli omia käteisvarantojani olen käyttänyt 31,77 euroa sekä vapaaehtoisesti sen päälle 30 euron edestä jo vanhaa tulostuskiintiötäni, josta en ole maksanut rahaa. Kampanjabudjetti olisi siis varmaan 61,77 euroa plus ehdokasmaksu. Katotaan millaisiin euroa per ääni -lukuihin päästään. Baarikampanjoinnissa tuli juotua olutta, mutta tunnustettakoon, että olisin varmaan juonut ne oluet muutoinkin, joten en laskenut niitä kampanjamenoihini.

Tulostamiseen on siis suurin osa rahoista mennyt ja vaikka valitettavasti siinä paperia kuluu, niin tollanen normaali mustavalkoinen paperi on aika ympäristöystävällistä verrattuna painotaloissa tehtyihin flyereihin. Ja kierrätettävää.

Sidonnaisuuksista ovat myös jotkut ehdokkaat kertoneet. Nykyinen työsuhteeni on hassu ja monimutkainen eli laskutan Osuuskunta Smartistin kautta DJ-Net OY:tä, joka taas laskuttaa S-ryhmän ravintoloita ja muita keikkapaikkojani eli lähinnä Freetimeä, mutta vähän myös Memphistä. Myös Mikkelissä sijaitseva ravintola Päämaja kuuluu DJ-Netin asiakkaisiin, siellä on Mannerheimin kuva tanssilattian edessä.

Kuulun aika moneen järjestöön ja tässä ne, joiden jäsenmaksu on maksettuna (tai joiden ikijäsenyyden muistan):

Biokaasua kehiin (ja busseihin!)

Tein tämmösen mielipidekirjotuksen tossa Keskisuomalaiseen, mutta eivät mokomat julkaisset. No ei se mitään, julkasen täällä kommenttien kera.

Öljyn hinta nousee, ilmastonmuutos kiihtyy, ravinteet vähenevät viljelymaasta, jätelaki kiristyy lähivuosina ja joukkoliikenteen tarve kasvaa. Näitä ongelmia yhdistää se, että niitä ratkaisemaan auttaisi biokaasulaitos. Tämä on mahdollista Jyväskylässäkin, mutta vain jos poliittista tahtoa löytyy.

Modernit biokaasulaitokset ovat erinomaisia biohajoavan jätteen käsittelylaitoksia, joissa lopputuotteena saadaan biokaasun lisäksi kierrätysmateriaalista tehtyä lannoitetta, joka ei laadussa häviä perinteisille lannotteille. Ravinteet saadaan talteen ja takaisin luonnon kiertokulkuun.

Raaka-aineena voimaloissa voidaan käyttää niin kotitalouksien biohajoavaa jätettä kuin myös maataloudesta ja teollisuudesta tulevaa orgaanista jätettä. Biokaasulla voidaan tuottaa sekä sähköä, että lämpöä ja korvata kevyttä polttoöljyä teollisuudessa.

Biokaasu on myös ympäristöystävällinen ratkaisu joukkoliikenteelle. Biokaasu vastaa poltto-ominaisuuksiltaan maakaasua, mutta sen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi. Kaasukäyttöiset bussit ovat myös hiljaisempia ja tuottavat vähemmän ihmisille haitallisia pienhiukkasia. Helsingissä biokaasua hyödynnetään jo bussiliikentesssä ja Turku suunnittelee ottavansa biokaasubusseja käyttöönsä. Jyväskylän ei pidä olla perässähiihtäjä tässä asiassa.

Jyvässeudulta löytyy biokaasuun liittyvää osaamista. 2016 voimaan astuva jätelaki rajoittaa entisestään kaatopaikalle vietävän biohajoavan jätteen määrää. 2014 Jyväskylän bussiliikenne avautuu kilpailulle ja kalusto kaipaa uusimista. Tässä olisi mainio tilaisuus Jyväskylälle ratkaista monta asiaa yhdellä iskulla: biokaasun käytön edistäminen energiantuotannossa ja liikenteessä on panostus ympäristöystävällisyyteen ja kotimaiseen osaamiseen.

Mielipidetekstit on vähän tollasta pintaraapasua asiaan, siks niitä ei ole tullut juuri kirjoiteltua. Eli tämmönen keskustelunavaus. Tässä joitain lisäpointteja:

-Biokaasua hyödynnetään jo jonkin verran Mustankorkealla sekä Nenäinniemen puhdistamolla. Käsittääkseni aivan kaikkea jätettä ei saada kuitenkaan hyödynnettyä tällä hetkellä.

-2016 voimaan tulevan lain myötä biohajoavan jätteen kerääminen tulee lisääntymään, joten jätteen käsittelyyn tarvitaan lisää kapasiteettia.

-Jätteenpolttolaitos on yksi vaihtoehto, mutta se hukkaa jätteessä olevat ravinteet täysin.

-Kierrätyslannoitteen käyttö ei ole niin taloudellisesti järkevää viljelijöille, koska nykyinen tukijärjestelmä ei tue sen käyttöä. Ns. multaustuki ei nykyään koske kierrätyslannoitetta, mikä on typerää ja asia pitäisi korjata.

-Kaasulla käyvät bussit ovat jonkin verran kalliimpia kuin dieselbussit, mutta biokaasu taas bensaa halvempaa sekä päästöiltään vähemmän haitallista ihmisille. Kaluston osuus koko liikennöintikuluista on kuitenkin melko vähäinen.

-Biokaasun käyttö liikennöinnissä vaatisi kuitenkin tankkauspisteitä eikä ole täysin mutkatonta. Kuitenkin mahdollista kuten monet kaupungit osoittavat.

Semmosta. Oiskohan vielä jotain. Toivon, että Jyvässeudulla tullaan kasvattamaan biokaasun käytön kapasiteettia tulevaisuudessa ja kunta tekee sen eteen tarvittavansa. Liikennöintisopimusta uusittaessa on ehdottomasti selvitettävä olisiko tietty osuus kalustosta mahdollista korvata kaasubusseilla.

Kunnallisvaaleista lisempää omalla sivulla.

Muut kunnallisvaaleja käsittelevät tekstini.

Kuka päättää mikä sopii katukuvaan?

Heipä hei. Sain tässä hiljattain tietoon, että Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta RY oli lähestynyt erästä Jyväskylän ravintolaa seuraavanlaisella sähköpostilla

Hei.

Siisteysvalvontaryhmän syksyn katselmuksessa huomasimme, että julisteita oli niin ovessa kuin oven vieressä (tänään niitä oli vain ovessanne). Toivoisimme, että laittaisitte julisteet esim. kehyksiin. Näin ne olisivat edustavammat ja sopisivat katukuvaan paremmin. Konkreettisen ja siistin vaihtoehdon voitte katsoa (PAIKAN X) sisäänkäynnistä.

Siisteysvalvontaryhmään kuuluu: Tuula Smolander ja Jukka Piispanen kaupungilta, Kari Vatanen yrittäjä, Ismo Savolainen kiinteistöiltä sekä minä. Kierrämme satunnaisesti keskustan aluetta ja annamme huomioita puutteista jne.

Syysterveisin,
Jaana Juntunen
Toiminnanjohtaja
Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry.

Vastaavia yhteydenottoja oli tullut aikaisemmin ainakin yhdelle toiselle ravintolalle.

Yhteydenotossa on kuitenkin pari asiaa, jotka pistävät ihmettelemään. Siinä puhutaan “siisteysvalvontaryhmästä”, johon kuuluu kaksi ihmistä kaupungilta. Siisteysvalvontaryhmä antaa huomioita “puutteista”.

Äkkiseltään luettuna ihmiselle tulee mieleen, että nyt on tullut joltain viralliselta taholta noottia, että asiat pitää pistä kuntoon. Kyse ei ole kuitenkaan viranomaisesta vaan järjestöstä, jonka tavoitteena “on keskusta, jossa on kannattavaa yrittää ja omistaa kiinteistöjä sekä haluttua asioida!” (kirjoitusvirhe lainattu suoraan heidän sivuilta). Asia ei ole siis yhtään sen virallisempi kuin, jos minä jakelisin vaikka ainejärjestöni mandaatilla huomautuksia siitä, että kaupunkitilassa on “puutteita”, koska liikkuvat valomainokset ärsyttää.

Millään yhdistyksellä ei ole sananvaltaa siihen, miten kiinteistön omistaja/vuokralainen julisteita pitää tiloissaan ja lukeeko niissä “kulli” tai jotain muuta. Sen takia on outoa, että järjestö lähestyy yrittäjiä ikäänkuin viranomaisen roolissa. Vaikka tekstissä ei suoraan sanotakaan, että oltaisiin viranomaisia, niin sellainen kuva siitä monelle äkkilukemalta jää. Tekstistä ei myöskään ilmene sitä, että asia olisi tämän järjestön vilpitön toive vaan puhutaan “puutteista” ja puutteethan on hyvä korjata.

Minusta on hieman huolestuttavaa, että joku yksityinen yhdistys ilman kaupunkilaisten mandaattia pyrkii päättämään siitä, mikä sopii katukuvaan ja mikä ei. Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta RY ei edusta keskustassa asuvia kaupunkilaisia vaan lähinnä siellä toimivia yrityksiä ja kiinteistöjä. Heidän jäsenistään ei kuitenkaan ole tarkempaa listausta yhdistyksen kotisivuilla. Käsittääkseni (korjatkaa jos olen väärässä) sama RY on kuitenkin osavastuussa myös siitä, että Forumin katolla pauhaa massiivinen kaiuttimilla varustettu mainostaulu. Ja kenen mielestä se “sopii katukuvaan”? Suurta enemmistöä tuttavistani kyseinen pytinki häiritsee, osaa jopa niin paljon, että tekisi mieli joskus heittää kivellä.

Minusta julisteet ovat osa elävää kaupunkikeskustaa ja sopivat katukuvaan, Jyväskylän eläväkaupunkikeskusta RY:n mielestä eivät. Toivoisin kuitenkin, että yhdistys jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että yhteydenotoista selviää, ettei kyseessä ole viranomainen vaan järjestön mielipide asiaan. Toivoisin myös, että järjestö ilmoittaisi tarkemmin sivuillaan ketä se edustaa.

Jyväskylän ilmoitustila on vuosikausia ollut surkeassa jamassa.  Esteettinen kerho -blogissa  Ylikuljun Kyösti on käsitellyt asiaa varsin perusteellisesti. Asia ärsyttää ja siksi ärsyttää myös se, että julisteiden esillelaittoon puuttuu vielä taho, johon sillä ei ole oikeus puuttua. Elävään kaupunkikeskustaan kuuluu kaupunkilaisten, järjestöjen ja yksityisten ihmisten ilmainen ilmoitustila. Elävää kaupunkikeskustaa tulisi kehittää kaupunkilaisten ehdoilla, ei yritysten.

Vaalikoneita ja eeppisiä vaalikuvia

Facebook-päivitysteni tilaajaksi voi ruveta täältä, jos ei ole jo kaverini siellä. Julkisia yhteiskunnallisia asioita sivuavia päivityksiä lähes päivittäin.

Ylen vaalikoneen vastaukseni, olkaa hyvät. Ehkä kaavoituskysymyksessä vois täsmentää niin, että mielummin kaavoitetaan tiiviisti kuin väljästi, koska silloin on helpompi tuottaa palvelut ja liikkuminen on ympäristöystävällisempää. Lukiokoulutuksen palauttamista kaupungille myös kannatan nykyisillä tiedoilla, koska se tämänkokoisessa kunnassa olisi jo järkevää. Siihen vastasin “en osaa sanoa”, koska en silloin osannut sanoa, kun vastasin.

MTV3:n vaalikone on jotenkin niin vammaisesti tehty, että en saa sieltä linkitettyä suoraan omiin vastauksiini. Sieltä voi kuitenkin etsiä ehdokkaita ja sitä kautta löytää vastaukseni.

Keskisuomalaisen vaalikone toimii vähän samalla logiikalla eli sieltäkään ei näemmä pysty linkittämään suoraan vastauksiin. Koittakaapa etsiskellä vastaukset. Mitä tulee kysymykseen Jyväsjärven pohjoisrannan kaavoittamisesta asumiskäyttöön, niin ilmeisesti tässä tilanteessa tarkoitettaisiin tuota Vaajakosken moottoritien vierustaa ja sen asuttaminen olisi mahdollista vain, jos järven tilalle luodaan maata. Järven täyttö taas vaikuttaa järven tilaan negatiivisesti. Asuinalueita siis voidaan varmasti kaavoittaa muutoinkin kuin järviä täyttämällä. Harmillisesti jotkut menivät kaavoittamaan aikoinaan tuon moottoritien noinkin hyvälle paikalle ja nyt siitä sitten kärsitään.

Jos kiinnostaa täsmennykset tai lisäkysymykset vaalikonevastauksia, niin laittakaahan ihmeessä tulemaan vaikka kommenttiosioon.

Sivupalkkiin lisättyä Animalian ja SETAn kuntavaalibannerit, kannatan molempien vaalitavoitteita. Animalian tavoitteet oli etenkin erittäin hyvin argumentoitu, joten niitä on hankala rationaalisin argumentein edes vastustaa.

Lisäsin myös sivun banneriksi viralliasen vaalikuvani. Ei kauhean hyvä kuva minusta ja jostain syystä bannerin yläpuolelle ilmestyi vielä musta viiva, mutta syytä en vielä keksinyt. Virallisen vaalikuvan lisäksi askartelin paremman vaalikuvan itse syyskuun JKL All Stars -tapahtuman kuvasta, jossa olen esiintymisasussani tanssikansaa viihdyttämässä. Alkuperäisen kuvan otti Katriina Pikkarainen ja oma populaarikulttuuriviittauksia hyödyntävä remixini näyttää seuraavalta.

Kunnallisvaalit 2012 – Starttipäräytys eli ns. lähtölaukaus

Menin ilmoittautumaan kuntavaaliehdokkaaksi Vihreiden listoille Jyväskylään. Täytyy siis kirjoitella jotain paikallisnäkökulman juttuja lähiaikoina. Teen myös tuohon sivulehteen tommosen hienon sivun ihan sitä varten, josta löytyy kootusti olennaiset. Tässä blogissahan on tullut enimmäkseen käsiteltyä muita kuin paikallistason juttuja.

Jos jotakuta kiinnostaa, että mitä mieltä minä jostain Jyväskylään liittyvästä asiasta olen, niin voi kommentoida tähän blogiin tai pistää ihan sähköpostia etunimi.sukunimi@gmail.com. Tässä kuitenkin joitain vaaliteemoja, joita on tullut päässäni pyöriteltyä.

Kaavoitusta tehtävä pitkäjänteisesti

Kaupunkisuunnittelua täytyy tehdä pitkäjänteisesti eikä esimerkiksi tällaisiin typeryyksiin ole varaa nyt saati tulevaisuudessa. Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaiset liikkumismuodot ja etenkin pyöräilyn helppouteen tulee panostaa. Kaupunkia tulee suunnitella niin, että se mahdollistaa autottomuuden.

Ennaltaehkäisevään työhön on budjetoitava rahaa

Vaikka kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä suorastaan hirveä, niin ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveystyöhön tulee suunnata resursseja. On halvempaa hoitaa ongelmat ennen kuin niistä tulee akuutteja. Ennaltaehkäisevä työ ei ehkä näytä budjetissa hyvältä, mutta se säästää vuosien päästä merkittävästi rahaa. Etenkin mielenterveyspuolella on järkevämpää ja ennen kaikkea inhimillisempää hoitaa ihmiset ennen kuin ovat työkyvyttömiä.

Avoimuutta päätöksentekoon

Kunnallistason päätöksenteon tulee olla avoimempaa ja kuntalaisia tulee kuulla asioita pohdittaessa nykyistä enemmän. Kaikki kaupunginvaltuuston kokoukset tulisi lähettää nettiradion kautta kuntalaisten kuultavaksi. Tämä ei ole teknisesti kummoinen prosessi eikä vaadi juuri resursseja. Kaupungin lautakuntien tulisi pitää ainakin osa kokouksistaan täysin avoimena. Suljettujen ovien takana työskentely täytyy aina olla painavin syin perusteltu. 

Kasvisruuan osuutta hankinnoissa kasvatettava

Kasvisperäisen osuutta kuntien hankinnoissa pitäisi kasvattaa perusteluina kansanterveydellisistä ja ekologisista syistä johtuen. Suomalaiset syövät nykyään liikaa lihaa ja syöpäjärjestöt suosittelevat kulutuksen vähentämistä. Kustannuksia kasvisruuan lisääminen ei tuo. Liharuokakin on vain näennäisesti edullista johtuen siitä, että sitä subventoidaan verovaroista merkittävillä summilla maataloustukijärjestelmän kautta.

Kunnan talous tasapainoon vaikka sitten veronkorotuksin

Harva pitää veronkorotuksista, mutta joskus ne ovat välttämättömiä. Jyväskylässä joudutaan varmasti tekemään todella ikäviä leikkauksia ties mille sektorille. Tietyn pisteen jälkeen leikkaukset eivät kuitenkaan ole hyvä asia vaan tietyt palvelut on säilytettävä riittävällä tasolla. Itse korottaisin mieluimmin veroja kuin karsisin kriittisiä ja haluttuja palveluita. Palveluiden karsimisesta kärsivät kuitenkin eniten vähätuloiset, joilla ei ole varaa ostaa niitä yksityiseltä sektorilta.

Tärkeää kulttuuria tekevät myös ruohonjuuritoimijat

Suomalainen kulttuuripolitiikka on kokonaisuutena minusta painottunut aivan liikaa ns. korkeakulttuuriin. Kaikki raha menee vain harvoille toimijoille, joiden kohdeyleisönä on vieläpä useimmiten enimmäkseen keskiluokkaiset ihmiset. Kulttuuriin menevää rahaa tulee suunnata myös etenkin alaikäisille suunnattuun toimintaan ja myös nuorille. Jyväskylä on täynnä ruohonjuuritason toimijoita, jotka tekevät pienellä rahalla todella paljon asioita. Heille täytyy tarjota kaupungin puolesta paremmin tiloja toteuttaa tapahtumia sekä tukea heitä myös muilla resursseilla. Kulttuuri on muutakin kuin teatteria ja sinfoniaa.

Liikenteeseen tolkkua

Kaupunkipyöräilyyn ja pyöräilypysäköintiin tulee panostaa. Asiat eivät ole olleet erityisen mallillaan ja liikenne ratkaisuissa ei ole otettu pyöräilyä kauhean hyvin huomioon. Jyväskylän keskustan pyöräpysäköinti on edelleen korkeintaan välttävästi järjestetty. Parkkeja on liian vähän, väärissä paikoissa ja telineet ovat monin paikoin naurettavia räpellyksiä. Kauppakadun kävelykatua tulee jatkaa yläkaupungille päin jossain muodossa, esim. shared space -tyyppisenä tienä. Nopeusrajoituksia tulee taajamissa laskea 40:stä 30:een, jos liikenteestä koituu kohtuuttomasti meteliä asukkaille. Koskee etenkin tiheästi asuttuja alueita, joiden ohi kulkee paljon liikennöityjä teitä.

Kaupungin reuna-alueita ei tule unohtaa

Vaikka itse asunkin Jyväskylän keskustassa, niin Jyväskylä on kuntaliitoksen kautta kasvanut varsin suureksi. Vaajakoskella, Palokassa, Tikkakoskella ja Korpilahdella on paljon asukkaita ja myös heidän ääntään tulee kuunnella sekä pohtia, miten asukkaille saadaan toteutettua palvelut järkevästi ja kustannustehokkaasti. Kaupunginpäättäjien täytyy myös mennä kuulemaan ihmisiä keskustaa kauemmaksi. Kyläyhdistyksiä tulee kuulla heitä koskevissa asioissaan.

IT-hankintoihin tolkkua

HUSin potilastietojärjestelmän hankinta on esimerkki katastrofaalisesta IT-hankinnasta. Sellainen ei saa toistua edes pienoiskoossa Jyväskylässä. Jyväskylän tulee liittyä kuntien IT-hankintoja hoitavaan ja kuntien omistamaan Tiera OY:n asiakasomistajaksi. IT-järjestelmien hankinnat täytyy pääsääntöisesti tilata avoimen lähdekoodin järjestelminä ja käytettäessä suljettuja sovelluksia pidettävä huoli, että ei olla jumissa yhden IT-järjestelmätoimittajan kanssa. Asiasta on kirjoittanut esimerkiksi Otso Kivekäs lukuisia hyviä tekstejä.

Kaupunkitila tulee tehdä ihmisten, ei yritysten ehdoilla

Jyväskylän keskustassa on kammottava esimerkki siitä, mihin kaupunkitilaa ei tule kehittää. Kyseessä on Foorumin massiivinen mainostaulu, jossa on vielä kaiuttimetkin. Vaikka mainostilaa ei nyt kokonaan tarvitse kieltää kaupungeista, niin johonkin on raja vedettävä. Kaupungissa tulee saada olla rauhassa yritysten mainoksilta edes jollain tasolla. Jatkuvasti lisääntyvä liikkuva kuva ja äänet eivät ole oikea tie viihtyisään kaupunkitilaan.