En edes jaksa lähteä Guzenina-Richardsonin tai Räsäsen viimeaikaisiin lausuntoihin ja niiden ongelmiin vaan tuon esille erään minua jo tovin pohdituttaneen aiheen eli alkoholiveron eroavaisuudet eri tuoteluokkien välillä. Alkoholiverojärjestelmä ei ole mitenkään liian selkeä, ainakaan minulle, mutta pääpiirteissään vero on jaettu alkoholiprosentin ja kokonaistilavuuden mukaan verotettaviin juomiin. Ilmeisesti yksi syy nykyiseen järjestelmään on pyrkimys harmonisoida järjestelmää EU:n sisällä, mutta jos nyt kuitenkin mietitään, että voisiko järjestelmä olla viisaampi. Minä pidän alkoholiveroa erittäin hyvänä asiana, mutta nykyinen järjestelmä on aiheuttaa tilanteita, joissa vero per gramma alkoholia vaihtelee yllättävänkin paljon. Panimoliitollakin on tästä hieno diagrammi, jota tähän nyt lainaan:
Alkoholiverot eri juomille lokakuussa 2009, eur/alkoholitilavuusprosentti
Tämä tarkoittaa sitä, että viinissä on tällä hetkellä suhteessa alhainen alkoholivero, jos mitataan paljonko juomassa on puhdasta viinaa tilavuudesta. Myös oluelle ja käymisteitse valmistetuille alkoholeille on erilaiset verot keskenään. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi siidereitä ja kaupan lonkeroita verotetaan eri tavalla kuin olutta. Miksi? Eikö samanvahvuiset juomat ole yhtä vaarallisia ihmiselle, jos puhutaan alkoholin vaikutuksista? Ihan älytön rajaveto ja aiheuttaa sen, että olutta suositaan verollisesti suhteessa muihin käymisteitse valmistettuihin juomiin. Kiva juttu, esim. keliaakikoille.
Kaupoissa ei myöskään saa myydä muita kuin käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupan lonkerot ovat aivan eri tavaraa kuin Alkon lonkerot. Miksi valmistustapa on millään tavalla olennainen seikka alkoholijuomassa ja sen myyntikohtelussa? Myös käymisteitse valmistettuja juomia verotetaan eri tavalla kuin muilla tavoin tehtyjä juomia. Edelleen, onko gramma alkoholia jollain tavalla vaarallisempaa, jos se on lisätty juoman sekaan jälkikäteen kuin jos se olisi syntynyt käymisprosessin seurauksena?
Ylipäätään koko alkoholiverojärjestelmä on hyvin sekava vyyhti, jonka koukerot ja niiden perusteet eivät ainakaan minulle aukea kokonaan. On outoa, että samanvahvuisia alkoholijuomia verotetaan eri tavalla. Sen sijaan on perustellumpaa, että alkoholivero on ikäänkuin progressiivinen, että väkevissä veroa per alkoholigramma on suhteessa enemmän kuin miedoissa, koska väkevien juomisen haittavaikutuksista, esim. aggressiivisuuden lisääntymisestä on kuitenkin jonkin verran näyttöä. Samanvahvuisia tai eri tavalla tehtyjä alkoholijuomia ei pitäisi kohdella eri tavoin, ellei syytä poikkeukseen ole (poikkeus voisi olla esim. punaviinin juomisen ja sydän- ja verisuonitautien vähenemisen yhteydet). Tieteelliset tutkimukset eivät näyttäisi tukevan tältä osin nykyisen käytännön outoja tapoja luokitella samanvahvuisia alkoholijuomia. Jos jollain on antaa hyviä perusteluita nykykäytännölle, niin kuulen ne kyllä mielellään, mutta koko alkoholiverojärjestelmä näyttäisi olevan vain kasautunut historian saatossa ilman, että se on varsinaisesti perustunut edes tutkittuun tietoon. Nykyinen tilanne ainakin kannustaa ihmiset hakemaan siiderit ja lonkeronsa Tallinnasta, jos ei muuta.
Lyhyesti toimenpide-ehdotus: alkoholiveron tulisi määräytyä juoman vahvuuden perusteella, ei tekotavan tai juomatyypin perusteella, ellei jotain perusteltua syytä poikkeukseen ole. Näin.
Tero Uuttana - Toisenlainen näkökulma 