Biokaasua kehiin (ja busseihin!)

Tein tämmösen mielipidekirjotuksen tossa Keskisuomalaiseen, mutta eivät mokomat julkaisset. No ei se mitään, julkasen täällä kommenttien kera.

Öljyn hinta nousee, ilmastonmuutos kiihtyy, ravinteet vähenevät viljelymaasta, jätelaki kiristyy lähivuosina ja joukkoliikenteen tarve kasvaa. Näitä ongelmia yhdistää se, että niitä ratkaisemaan auttaisi biokaasulaitos. Tämä on mahdollista Jyväskylässäkin, mutta vain jos poliittista tahtoa löytyy.

Modernit biokaasulaitokset ovat erinomaisia biohajoavan jätteen käsittelylaitoksia, joissa lopputuotteena saadaan biokaasun lisäksi kierrätysmateriaalista tehtyä lannoitetta, joka ei laadussa häviä perinteisille lannotteille. Ravinteet saadaan talteen ja takaisin luonnon kiertokulkuun.

Raaka-aineena voimaloissa voidaan käyttää niin kotitalouksien biohajoavaa jätettä kuin myös maataloudesta ja teollisuudesta tulevaa orgaanista jätettä. Biokaasulla voidaan tuottaa sekä sähköä, että lämpöä ja korvata kevyttä polttoöljyä teollisuudessa.

Biokaasu on myös ympäristöystävällinen ratkaisu joukkoliikenteelle. Biokaasu vastaa poltto-ominaisuuksiltaan maakaasua, mutta sen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi. Kaasukäyttöiset bussit ovat myös hiljaisempia ja tuottavat vähemmän ihmisille haitallisia pienhiukkasia. Helsingissä biokaasua hyödynnetään jo bussiliikentesssä ja Turku suunnittelee ottavansa biokaasubusseja käyttöönsä. Jyväskylän ei pidä olla perässähiihtäjä tässä asiassa.

Jyvässeudulta löytyy biokaasuun liittyvää osaamista. 2016 voimaan astuva jätelaki rajoittaa entisestään kaatopaikalle vietävän biohajoavan jätteen määrää. 2014 Jyväskylän bussiliikenne avautuu kilpailulle ja kalusto kaipaa uusimista. Tässä olisi mainio tilaisuus Jyväskylälle ratkaista monta asiaa yhdellä iskulla: biokaasun käytön edistäminen energiantuotannossa ja liikenteessä on panostus ympäristöystävällisyyteen ja kotimaiseen osaamiseen.

Mielipidetekstit on vähän tollasta pintaraapasua asiaan, siks niitä ei ole tullut juuri kirjoiteltua. Eli tämmönen keskustelunavaus. Tässä joitain lisäpointteja:

-Biokaasua hyödynnetään jo jonkin verran Mustankorkealla sekä Nenäinniemen puhdistamolla. Käsittääkseni aivan kaikkea jätettä ei saada kuitenkaan hyödynnettyä tällä hetkellä.

-2016 voimaan tulevan lain myötä biohajoavan jätteen kerääminen tulee lisääntymään, joten jätteen käsittelyyn tarvitaan lisää kapasiteettia.

-Jätteenpolttolaitos on yksi vaihtoehto, mutta se hukkaa jätteessä olevat ravinteet täysin.

-Kierrätyslannoitteen käyttö ei ole niin taloudellisesti järkevää viljelijöille, koska nykyinen tukijärjestelmä ei tue sen käyttöä. Ns. multaustuki ei nykyään koske kierrätyslannoitetta, mikä on typerää ja asia pitäisi korjata.

-Kaasulla käyvät bussit ovat jonkin verran kalliimpia kuin dieselbussit, mutta biokaasu taas bensaa halvempaa sekä päästöiltään vähemmän haitallista ihmisille. Kaluston osuus koko liikennöintikuluista on kuitenkin melko vähäinen.

-Biokaasun käyttö liikennöinnissä vaatisi kuitenkin tankkauspisteitä eikä ole täysin mutkatonta. Kuitenkin mahdollista kuten monet kaupungit osoittavat.

Semmosta. Oiskohan vielä jotain. Toivon, että Jyvässeudulla tullaan kasvattamaan biokaasun käytön kapasiteettia tulevaisuudessa ja kunta tekee sen eteen tarvittavansa. Liikennöintisopimusta uusittaessa on ehdottomasti selvitettävä olisiko tietty osuus kalustosta mahdollista korvata kaasubusseilla.

Kunnallisvaaleista lisempää omalla sivulla.

Muut kunnallisvaaleja käsittelevät tekstini.

Advertisements

Kokonaisvaltainen näkemykseni EU:n energia- ja maatalouspolitiikkaan eli kuinka selätän ilmastonmuutokset ja kaikki muut maailman suuret ongelmat

Tämä ei ole mikään loppuunsa asti hiottu näkemys asioista, mutta pyrkii ottamaan huomioon monenlaisia näkökulmia sekä energian lisäksi myös luonnonvarat. Tämä on siis keskustelunaloitus, joten varmasti on olemassa aspekteja, joita ne ole ottanut huomioon. Taustalla on ajatuksena tosiasiat siitä, että karjatalous tuottaa hieman yli viidenneksen kasvihuonepäästöistä, liikenne hieman yli viidenneksen ja olisko sitten sähköntuotanto tyyliin kolmanneksen, mutta kuitenkin yhdessä nuo kolme muodostavat merkittävän osan kaikista maailman kasvihuonepäästöistä.

Energiantuotanto ja liikenne

Fossiilisista polttoaineista täytyisi päästä eroon mahdollisimman pian. Siihen minusta paras keino on pystyttää hitonmoinen määrä moderneja ydinvoimaloita, mielellään vielä toriumilla toimivia sellaisia. Samaan aikaan laitetaan rahaa uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen sekä rakennetaan niitäkin kuin viimeistä päivää, ehkä jopa subventoidaan jossain määrin julkisista varoista niiden käyttöönottoa. Pitkällä tähtäimellä mielestäni uusiutuvien täytyy pärjätä markkinavetoisesti eikä pysyvä subventointi ole järkevää. Tai ainakin tulee ihan pirun kalliiksi. Fossiilisten polttoaineiden verotus nostetaan korkealle tasolle (etenkin kivihiilen osalta), joka osaltaan parantaa uusiutuvien energiamuotojen kilpailukykyä.

Sähkö- tai vetyautoinfran rakentamista ja laitteiden kehittämistä subventoidaan, jotta niiden käyttöönotto nopeutuu ja energia näille tuotetaan ydinvoimalla ja uusiutuvilla. Samaan aikaan kuitenkin raideliikenteeseen panostetaan sekä henkilö-, että tavaraliikenteen suhteen, koska se säästää luonnonvaroja ja energiaa. Myös raideliikenteen täytyy kuitenkin irrottautua fossiilisista energiamuodoista.

Maatalouspolitikka

Yksi merkittävimpiä energian ja luonnonvarojen kuluttajia on maatalous. Siksi kaikki luonnonvaroja tuhlailevat maataloustuet lopetetaan EU:sta ja keskitytään omavaraisuutta edistävään maatalouspolitiikkaan. Tukien ehdoksi asetetaan omavaraisuuden korottaminen. Sellainen karjatalous, joka ei perustu omavaraisuuteen, ei saisi tukea. Lihan hinta nousisi merkittävästi, lihan kulutus pienenisi ja osa karjatalouteen varatusta peltopinta-alasta valjastettaisiin ihmisruualle eikä kierrätettäisi tehottomasti karjan kautta. Koska tuen kriteerit olisivat nimenomaan omavaraisuudessa, niin systeemi ei olisi niin altis raaka-aineiden tai energian kriiseille. Esimerkiksi fosforin on ennustettu loppuvan lähitulevaisuudessa, joka on tärkeä alkuaine maatalouden kannalta. Tai käytännössähän se ei lopu vaan on pitkin pitäjiä ja erittäin kallista kerätä talteen.

Luomutuotteet halpenisivat, koska luomuviljely on ekologisempaa ja ottaa paremmin huomioon omavaraisuuden ja ekosysteemin. Tukia suunnattaisiin luomuun ja vastaaviin omavaraisuusehdot täyttäviin tuotantomuotoihin. Asiasta kertoo enemmän esimerkiksi MTT:n tutkija Pentti Seuri. Suomen peltopinta-alallakin voisi nykyisellään ruokkia moninkertaisen määrän ihmisiä, mihin se tällä hetkellä riittää. EU:ssa tuotetaan ruokaa enemmän, mitä siellä käytetään ja ylijäämät viedään esimerkiksi kehitysmaihin, mikä ei ole lainkaan järkevää. Siitä enempi myöhemmin.

Kehitysapu ja väestönkasvu

Mitä kehitysmaiden osalta voidaan tehdä energian ja luonnonvarojen suhteen? Mielestäni kehitysapu voitaisiin sitoa sellaisiin ehtoihin ja käytäntöihin, jotka hillitsevät väestönkasvua. Inhimillisiin sellaisiin koska “yhden lapsen politiikka”-tyyppiset ratkaisut aiheuttavat taas monenlaisia muita ongelmia. Naisten koulutuksen kasvattaminen, ehkäisyvalistus ja muitakin keinoja on todettu keinoiksi hillitä väestönkasvua. Nämä tulisi ottaa kriteereiksi, kun kehitysapua jaetaan. Kehitysavun tarve myös vähentyy, kun maataloustuet eivät sotke enää ruuan maailmanmarkkinoita. KEPA on tästä asiasta uutisoinut useita kertoja. Tai ainakin saadaan enemmän aikaan, jos saman verran rahaa laitetaan tukiin, mutta ei sotketa kehitysmaiden omia ruokamarkkinoita.

Subventontien rahoitus

Uusiutuvien energiamuotojen subventoimiseen sekä autoinfraan rahaa saadaan lohkaistua maataloustuista. EU:ssa on tällä hetkellä ylituotantoa ja olen aivan varma, että jos kriteeriksi otetaan omavaraisuus, niin tukiin ei mene rahaa siinä määrin, missä nykyään. Kasvisproteiinin kierrättäminen eläinten kautta ihmisille on tehotonta ja sitä ei tulisi tukea verorahoista, mikäli se ei toteuta omavaraisuusperiaatetta. Silti tätä suurissa määrin tehdään.

Entä maataloustyöntekijät?

EU käyttää tällä hetkellä 57 miljardia euroa maatalouspolitiikkaan, joka ei edistä omavaraisuutta. Suomen maksamista tuista 40% tulee EU:lta ja vielä 60% Suomen omilta veronmaksajilta. Koska nykyinen politiikka ei hoida tehokkaasti omavaraisuutta, niin on hyvä kysyä, että mikä sen pointti on. Sen pointti tuntuisi olevan työllisyyspolitiikka. Veikkaan, että kolmella miljardilla (hämmentävän montaa eri lukua tuntuisi olevan liikenteessä, Wikipedia sanoo 4 miljardia, joka sisältää muutakin) voitaisiin tehdä huomattavasti tehokkaampaa työllisyyspolitiikkaa, kuin mitä se työllistää maatalouden kautta. Esimerkiksi kala- ja metsätalouden puolella voisi varsin hyvin löytyä työn sarkaa, jos sama raha käytettäisiin siihen. Kenties jopa uusiutuvien biopolttoaineiden keräämisessä tai tuotannossa. Myös hoitoalalle voidaan varmasti työllistää ihmisiä varmasti, jos vain rahaa on. 3-4 miljardista osa siis jäisi omavaraisuutta edistävään ruuantuotantoon, osa menisi työllistämistoimiin ja jäljelle jäisi varmasti vielä muutama euro, joilla voitaisiin vaikka lyhentää budjetin alijäämää.

Tuontiliha

Koska minusta eläinten oikeudet ovat tärkeä asia, eikä globaali markkinatalous niitä automaattisesti huomioi, niin EU:n tulisi kehittää jonkinlainen sertifikaatti miministandardeista, joita EU:hun tuotavan lihan tulisi täyttää sekä ympäristön, että eläinten kohtelun kannalta. Tämä siksi, ettei ulkomaisen lihan kysynnän kasvua korvata epäeettisillä ja ekologisilla ratkaisuilla. Kuitenkin lämpimimmissä maissa, joissa karja laiduntaa enimmäkseen ulkona, ovat varmaan eläinten olotkin paljon mukavammat kuin Suomessa. Täällä eläimet ovat enimmäkseen sisällä ja vain muutamat nautalajit pystyvät olemaan enimmäkseen ulkona ympäri vuoden.

Muuta pohdintaa

Itse näen luonnonvarat ongelmallisempana asiana tulevaisuuden kannalta kuin energian. Eri asia, vaikka osittain limittäiset. Uraania ja toriumia on käytännössä loputtomiin ja ehkä se fuusiovoima on siihen mennessä saatu toimimaan tai uusiutuvat energiamuodot riittävän toimiviksi, kun se teoriassa voisi loppua. Tai hyötöreaktorit sille tasolle, että ydinjäte ei ole enää ongelma. Energia myös mahdollistaa sen, että uusiutumattomia luonnonvaroja voidaan kerätä paremmin talteen, esimerkiksi tehostaa kierrätystä. Energiakulutuksen kasvu ja uusiutumattomat luonnonvarat on aika hankala yhdistelmä, koska energiaa voidaan käyttää myös luonnonvarojen tuhlailuun. Näenkin siksi, että energiapolitiikkaa ei voi tehdä irrallaan ympäristöpolitiikasta.

Ydinvoiman kannattaminen kuulostaa varmaan monien korvaan tosi radikaalilta, näin niin kuin vihreäksi. En näe ydinvoimaa minään maailman siisteimpänä juttuna, mutta näen sen realistisena tapana pelastaa maapallo kasvihuoneilmiöltä sekä ratkaista energiaongelmat. Sen mitä kymmenisen vuotta olen keskustelua siitä seurannut, en näe sitä myöskään niin vaarallisena, mitä monet näkevät. Siinä on omat ongelmansa, mutta ne ovat pieniä verrattuna fossiilisten ongelmiin tai niihin haasteisiin, että oikeasti saataisiin fossiiliset korvattua uusiutuvilla riittävän nopeasti. Uusiutuvien energiamuotojen optimistisissa tulevaisuudennäkymissä harvemmin on otettu myöskään huomioon sitä, että myös liikenne täytyisi irroittaa fossiilisista polttoaineista ja se vaatii ihan mielettömän paljon energiaa.

Luomuruuan suhteen en sulje pois geenimanipulointia. En näe periaatteellista ongelmaa geenimanipulaatiossa kunhan homma toteutetaan järkevästi ja turvallisesti (esim. lajikkeet kuten kultainen riisi, jonka ekologiseen kilpailukykyyn ei olla koskettu) eikä etenkään ruveta mihinkään geenipatentteihin, niin kuin USA:ssa on tehty. Tutkijatkin ovat ihmetelleet nihkeää suhtautumista asiaan EU:ssa, Suomessa ja Ruotsissa.

Nykyiset luomustandardit eivät ole täydellinen malli, mutta hyvä lähtökohta sille, mihin tulisi pyrkiä eli omavaraiseen maatalouteen. Typpilannoitteetkaan eivät olisi niin ongelmallinen asia sen jälkeen, jos energiapuoli on ratkaistu. Typpeä saa ilmakehästä käytännössä loputtomiin, mutta se vaatii energiaa. Nykyään se energia ikävä kyllä usein on  fossiilista alkuperää.

Ruuan omavaraisuuden tuottaminen olisi mahdollista tukijärjestelmän sijasta myös sillä, että hommaa hoitamaan otettaisiin valtionyhtiö. Viljelijät voisivat olla töissä valtionyhtiöllä tai sitten yhtiö voisi ostaa viljelijöiltä ruokaa sellaisilla kriteereillä, että omavaraisuusperiaate säilyy eikä tuotantoa ole tehty kestämättömin ratkaisuin (tuontirehu, fossiiliset polttoaineet, fosforin tuhlailu). En ole perehtynyt ideaan kauhean hyvin, mutta olen kuullut tällaista heitettävän ilmoille ja kuulostanut järkevältä.

Sellaista. Ratkaisin kaikki maailman isot ongelmat kuten energiaongelmat, nälänhädän ja luonnonvarojen ehtymisen kertaheitolla. Nobelia odotellessa.

Aiheesta muualla netissä: 

Revalvaatio – Maataloustuet on taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti kestämätön ratkaisu

Osmo Soininvaara – Mitä ajattelen maataloudesta

Vapaasana.net – Maatalous ei tue huoltovarmuutta

P.S. Mainittakoon, että Revalvaation sivulla on paljon pointteja, joita minullakin, mutta törmäsin tekstiin vasta puolivaiheessa omaa tekstiäni ja sen taustatyötä. Hyvä teksti sekin eikä sen ehdotukset tukipolitiikan suhteen kuulosta nekään huonoilta.