Automaatio tulee, onko Suomi valmis?

Minua huolestuttaa tulevaisuus. Se huolestuttaa erityisen paljon sen vuoksi, että puolueet eivät tunnu seuraavan niitä ennusteita, mitä työelämän rakennemuutoksesta on kirjoitettu. Vihreiden Jyrki Kasvi on kirjoittanut siitä, millainen on Suomi työn jälkeen, mutta istuvista kansanedustajista kovin moni ei asiaa ole tapetille nostanut. Myös Vihreiden Ville-Veikko Mastomäki ja kansanedustajaehdokas Jaakko Stenhäll Pirkanmaalta ovat aiheesta meteliä pitäneet pamfletissaan.

Automaation myötä monet nykyisistä työpaikoista katoavat. Se on varma. Epävarmaa on se, että kuinka suurta osaa työpaikoista asia koskee ja kuinka nopeasti. Ennusteet vaihtelevat, mutta puhutaan kymmenistä prosenteista ja tulevista vuosikymmenistä. Esimerkkerkkejä löytyy myös Suomesta.Työt eivät katoa tietenkään kokonaan, mutta siinä vaiheessa kun yksi ihminen voi tehdä yhdeksän ihmiset työt koneiden avulla, niin meillä on yhdeksän työtöntä. Työttömyyden määrä tulee tulevina vuosikymmeninä todennäköisemmin lisääntymään kuin vähenemään, vaikka eri puolueet lupailevat työpaikkojen suhteen melkoisia. Automaatiota vastaan ei silti auta taistella, koska se on vähintäänkin varma tapa tuhota kilpailukykymme. Hollanti valmistelee jo lainsäädäntöä robottirekoille, mutta Suomessa toimintaympäristö ei vaikuta vielä olevan täysin ajan hermolla.

Elämme tilanteessa, jossa automaation kehityksen myötä pääoman tuottavuus kasvaa entisestään ja työvoiman tarve vähenee. Tämä aiheuttaa tuloerojen kasvua sillä oletuksella, että mitään toimenpiteitä ei tehdä. Viime vuosien puhutuin taloustieteilijä Thomas Piketty argumentoi (HS:n sanoja lainatakseni) lyhyesti, että “talouskasvun ollessa pääoman verotettua tuottoa pienempi, omaisuus keskittyy”. Ja tämä on ollut tilanne hyvin pitkään. Omaisuus on siis keskittynyt. Automaatio nopeuttaa tätä kehitystä.

Huonossa tapauksessa tämä voi johtaa siihen, että meillä on hyvin eriarvoinen yhteiskunta, jossa työssä olevilla menee hyvin, työttömyys on useita kymmeniä prosentteja ja omistavan luokan omaisuus kasvaa ja kasvaa. Pahimmassa tapauksessa työttömyys saattaa kasvaa niin suureksi, että se uhkaa jo yhteiskuntarauhaa, kun kurjuudessa elävät työttömät kyllästyvät eriarvoisuuteen. Mitä asialle voi siis tehdä?

Koulutukseen on panostettava

Nykyiset työpaikat ovat vaarassa kadota, mutta uusia työpaikkoja syntyy. Koulutukseen panostaminen on ratkaisevassa osassa siinä, että uusia työpaikkoja ylipäätään on mahdollista syntyä Suomeenkin, sillä palkkojen tasolla emme voi kilpailla. Koulutuksella voidaan ainakin tehdä parhaamme sen eteen, että uusia töitä vielä on, mutta todennäköisesti se ei riitä parhaassakaan tapauksessa kääntämään työttömyystrendiä korkeintaan kuin lyhyeksi aikaa. Koulutustrendi sen sijaan tulisi kääntää, jotta toivoa on. Tietenkin myös yritysten toimintaympäristön täytyy olla yrittämiseen kannustava ja muutoinkin puitteet kunnossa.

Työtä tulee jakaa

Ainoastaan matalapalkkaiset ammatit eivät ole tulilinjalla, kun puhutaan automaatiosta vaan esimerkiksi jopa lääkärien ja juristien työt ovat osittain uhattuna. Jotta työtä riittää useammille, on sitä jaettava entistä enemmän. Monissa yhteiskunnissa on tähän jo jollain tavalla päädytty paremmin kuin Suomessa ja osa-aikatyön tekeminen on yleisempää. Työajan pidentäminen on ihan helkutin typerä idea, jota esim. Kokoomuksen Arto Satonen on esittänyt ratkaisuksi Suomen kilpailukykyyn. Pitäisi tehdä juuri päinvastoin, ja on paljon näyttöä siitä, että työajan lyhentäminen parantaa työn tuottavuutta etenkin tietotyössä. Työaikaa tulisi olla oikeus lyhentää ja silloin tarvittaisiin enemmän työntekijöitä. Tässä tilanteessa, kun työvoimasta merkittävä osa on työttömänä ja neljännestä vaivaa työuupumus, olisi erittäin tervetullut idea antaa ihmisille oikeus lyhentää työaikaansa. Soininvaaraa lainaten ehdotankin, että

“Jokaisella olkoon periaatteellinen oikeus lyhentää työaikaansa pitäen tuntipalkka ennallaan, ellei tästä aiheudu työnantajalle kohtuuttomia vaikeuksia.”

Tämä ei ratkaise kaikkea, mutta ainakin se auttaa hieman.

Pääomien verotusta on kasvatettava globaalilla yhteistyöllä

Työn tuottavuus kasvaa automaation myötä hurjasti ja yhä vähemmällä työllä saadaan enemmän tulosta aikaan. Pääoman tuottavuus kasvaa merkittävästi. Pääomat ovat kuitenkin liukkaita eivätkä pysy maassa, jos verotusta nostetaan loputtomiin. Pääomien verottaminen nykyistä merkittävästi enemmän vaatii enemmän kansainvälistä yhteistyötä sekä EU:n että koko maailman tasolla. Tämä ei ole helppo tehtävä, mutta jossain vaiheessa kansallisvaltioilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä asialle jotain, kun kuluttamisesta ja työstä saatava veropohja hupenee ja varallisuus keskittyy. Varallisuuden keskittymistä hillitsee myös osaltaan perintövero, josta olen jo aiemmin kirjoittanut.

Perustulo tulee ottaa käyttöön ja sitä on ajan myötä kasvatettava

Perustulo tulee ottaa käyttöön, ja pian. Jos kohta 3 ja muu veropolitiikka onnistuu, niin meillä on yhteiskunta, jossa kohtuulliseen perustuloon on varaa, vaikka työttömyysluvut kasvaisivat entisestään. Ja koska tuottavuus kasvaa, ja tätä tuottavuutta on mahdollista verottaa, niin perustuloakin voidaan kasvattaa, vaikka yhä harvempi olisi töissä.

HYVÄ TULEVAISUUS ON MAHDOLLINEN

Parhaassa mahdollisessa tapauksessa meillä on tulevaisuudessa yhteiskunta, jossa olemme entistä vauraampia, mutta silti ihmiset tekevät ennätysvähän töitä. Ihmisillä riittää aikaa itselleen, harrastuksilleen ja toisille. Työn merkitys muuttuu, koska työttä oleminen (<– enää ei puhuttaisi työttömistä) muuttuu tavanomaiseksi, mutta silti ihmisellä on varaa elää kohtuullista elämää. Työtä tekevät tekevät lyhyttä työviikkoa ja saavat sitten paremman tulotason kuin työttä olevat. Pääomaa omistavat edelleen kenties rikastuvat, mutta tuotosta verotetaan muulle kansalle niin merkittävä osa, että hedelmistä pääsevät nauttimaan kaikki. Kuulostaako pahalta? Ei minustakaan. Hyvä tulevaisuus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys vaan vaatii poliittisilta päättäjiltä Suomessa ja maailmalla tahtoa tehdä asian eteen töitä.

-Tero Uuttana, kansanedustajaehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä numerolla 28

Loppuun vielä tommosen vartin säpsäkkä video siitä, millainen rakennemuutos on menossa.

Aiheesta muualla netissä suomeksi

Lähes puolet työpaikoista on vaarassa kadota

http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_tyopaikoista_on_vaarassa_kadota/6872845

ETLA: Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa maailmassa

http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B254.pdf

ETLA: Tulevaisuuden työmarkkinat

http://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-30.pdf

Demos Helsinki: Työtä riittää, työpaikkoja ei

http://www.demoshelsinki.fi/2014/12/12/tyota-riittaa-tyopaikkoja-ei/

Teknologinen murros ja politiikka:

https://teknologinenmurrosjapolitiikka.files.wordpress.com/2014/01/teknologinen-murros-ja-politiikka-lopullinen.pdf

Aiheesta muualla netissä englanniksi
Nobel Prize-winning economist, professor, and former World Bank chief economist, Joseph Stiglitz: The Book of Jobs

http://www.vanityfair.com/news/2012/01/stiglitz-depression-201201

Miguel Morin, Economics doctoral student at Columbia University in the City of New York:

The labor market consequences of electricity adoption: concrete evidence from the Great Depression

http://www.eprg.group.cam.ac.uk/wp-content/uploads/2015/03/M.Morin_.pdf

Will the robots come and take our jobs?

http://blogs.ft.com/the-world/2015/04/will-the-robots-come-and-take-our-jobs/

THE FUTURE OF EMPLOYMENT: HOW SUSCEPTIBLE ARE JOBS TO COMPUTERISATION?

http://www.futuretech.ox.ac.uk/sites/futuretech.ox.ac.uk/files/The_Future_of_Employment_OMS_Working_Paper_1.pdf

ITIF: Are Robots Taking Our Jobs, or Making Them?

http://www2.itif.org/2013-are-robots-taking-jobs.pdf

Robots Are Us: Some Economics of Human Replacement

http://www.nber.org/papers/w20941