Automaatio tulee, onko Suomi valmis?

Minua huolestuttaa tulevaisuus. Se huolestuttaa erityisen paljon sen vuoksi, että puolueet eivät tunnu seuraavan niitä ennusteita, mitä työelämän rakennemuutoksesta on kirjoitettu. Vihreiden Jyrki Kasvi on kirjoittanut siitä, millainen on Suomi työn jälkeen, mutta istuvista kansanedustajista kovin moni ei asiaa ole tapetille nostanut. Myös Vihreiden Ville-Veikko Mastomäki ja kansanedustajaehdokas Jaakko Stenhäll Pirkanmaalta ovat aiheesta meteliä pitäneet pamfletissaan.

 

Automaation myötä monet nykyisistä työpaikoista katoavat. Se on varma. Epävarmaa on se, että kuinka suurta osaa työpaikoista asia koskee ja kuinka nopeasti. Ennusteet vaihtelevat, mutta puhutaan kymmenistä prosenteista ja tulevista vuosikymmenistä. Esimerkkerkkejä löytyy myös Suomesta.Työt eivät katoa tietenkään kokonaan, mutta siinä vaiheessa kun yksi ihminen voi tehdä yhdeksän ihmiset työt koneiden avulla, niin meillä on yhdeksän työtöntä. Työttömyyden määrä tulee tulevina vuosikymmeninä todennäköisemmin lisääntymään kuin vähenemään, vaikka eri puolueet lupailevat työpaikkojen suhteen melkoisia. Automaatiota vastaan ei silti auta taistella, koska se on vähintäänkin varma tapa tuhota kilpailukykymme. Hollanti valmistelee jo lainsäädäntöä robottirekoille, mutta Suomessa toimintaympäristö ei vaikuta vielä olevan täysin ajan hermolla.

 

Elämme tilanteessa, jossa automaation kehityksen myötä pääoman tuottavuus kasvaa entisestään ja työvoiman tarve vähenee. Tämä aiheuttaa tuloerojen kasvua sillä oletuksella, että mitään toimenpiteitä ei tehdä. Viime vuosien puhutuin taloustieteilijä Thomas Piketty argumentoi (HS:n sanoja lainatakseni) lyhyesti, että “talouskasvun ollessa pääoman verotettua tuottoa pienempi, omaisuus keskittyy”. Ja tämä on ollut tilanne hyvin pitkään. Omaisuus on siis keskittynyt. Automaatio nopeuttaa tätä kehitystä.

 

Huonossa tapauksessa tämä voi johtaa siihen, että meillä on hyvin eriarvoinen yhteiskunta, jossa työssä olevilla menee hyvin, työttömyys on useita kymmeniä prosentteja ja omistavan luokan omaisuus kasvaa ja kasvaa. Pahimmassa tapauksessa työttömyys saattaa kasvaa niin suureksi, että se uhkaa jo yhteiskuntarauhaa, kun kurjuudessa elävät työttömät kyllästyvät eriarvoisuuteen. Mitä asialle voi siis tehdä?

  1. Koulutukseen on panostettava

Nykyiset työpaikat ovat vaarassa kadota, mutta uusia työpaikkoja syntyy. Koulutukseen panostaminen on ratkaisevassa osassa siinä, että uusia työpaikkoja ylipäätään on mahdollista syntyä Suomeenkin, sillä palkkojen tasolla emme voi kilpailla. Koulutuksella voidaan ainakin tehdä parhaamme sen eteen, että uusia töitä vielä on, mutta todennäköisesti se ei riitä parhaassakaan tapauksessa kääntämään työttömyystrendiä korkeintaan kuin lyhyeksi aikaa. Koulutustrendi sen sijaan tulisi kääntää, jotta toivoa on. Tietenkin myös yritysten toimintaympäristön täytyy olla yrittämiseen kannustava ja muutoinkin puitteet kunnossa.

  1. Työtä tulee jakaa

Ainoastaan matalapalkkaiset ammatit eivät ole tulilinjalla, kun puhutaan automaatiosta vaan esimerkiksi jopa lääkärien ja juristien työt ovat osittain uhattuna. Jotta työtä riittää useammille, on sitä jaettava entistä enemmän. Monissa yhteiskunnissa on tähän jo jollain tavalla päädytty paremmin kuin Suomessa ja osa-aikatyön tekeminen on yleisempää. Työajan pidentäminen on ihan helkutin typerä idea, jota esim. Kokoomuksen Arto Satonen on esittänyt ratkaisuksi Suomen kilpailukykyyn. Pitäisi tehdä juuri päinvastoin, ja on paljon näyttöä siitä, että työajan lyhentäminen parantaa työn tuottavuutta etenkin tietotyössä. Työaikaa tulisi olla oikeus lyhentää ja silloin tarvittaisiin enemmän työntekijöitä. Tässä tilanteessa, kun työvoimasta merkittävä osa on työttömänä ja neljännestä vaivaa työuupumus, olisi erittäin tervetullut idea antaa ihmisille oikeus lyhentää työaikaansa. Soininvaaraa lainaten ehdotankin, että

Jokaisella olkoon periaatteellinen oikeus lyhentää työaikaansa pitäen tuntipalkka ennallaan, ellei tästä aiheudu työnantajalle kohtuuttomia vaikeuksia.”

 Tämä ei ratkaise kaikkea, mutta ainakin se auttaa hieman.

  1. Pääomien verotusta on kasvatettava globaalilla yhteistyöllä

Työn tuottavuus kasvaa automaation myötä hurjasti ja yhä vähemmällä työllä saadaan enemmän tulosta aikaan. Pääoman tuottavuus kasvaa merkittävästi. Pääomat ovat kuitenkin liukkaita eivätkä pysy maassa, jos verotusta nostetaan loputtomiin. Pääomien verottaminen nykyistä merkittävästi enemmän vaatii enemmän kansainvälistä yhteistyötä sekä EU:n että koko maailman tasolla. Tämä ei ole helppo tehtävä, mutta jossain vaiheessa kansallisvaltioilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä asialle jotain, kun kuluttamisesta ja työstä saatava veropohja hupenee ja varallisuus keskittyy. Varallisuuden keskittymistä hillitsee myös osaltaan perintövero, josta olen jo aiemmin kirjoittanut.

  1. Perustulo tulee ottaa käyttöön ja sitä on ajan myötä kasvatettava

Perustulo tulee ottaa käyttöön, ja pian. Jos kohta 3 ja muu veropolitiikka onnistuu, niin meillä on yhteiskunta, jossa kohtuulliseen perustuloon on varaa, vaikka työttömyysluvut kasvaisivat entisestään. Ja koska tuottavuus kasvaa, ja tätä tuottavuutta on mahdollista verottaa, niin perustuloakin voidaan kasvattaa, vaikka yhä harvempi olisi töissä.

HYVÄ TULEVAISUUS ON MAHDOLLINEN

Parhaassa mahdollisessa tapauksessa meillä on tulevaisuudessa yhteiskunta, jossa olemme entistä vauraampia, mutta silti ihmiset tekevät ennätysvähän töitä. Ihmisillä riittää aikaa itselleen, harrastuksilleen ja toisille. Työn merkitys muuttuu, koska työttä oleminen (<– enää ei puhuttaisi työttömistä) muuttuu tavanomaiseksi, mutta silti ihmisellä on varaa elää kohtuullista elämää. Työtä tekevät tekevät lyhyttä työviikkoa ja saavat sitten paremman tulotason kuin työttä olevat. Pääomaa omistavat edelleen kenties rikastuvat, mutta tuotosta verotetaan muulle kansalle niin merkittävä osa, että hedelmistä pääsevät nauttimaan kaikki. Kuulostaako pahalta? Ei minustakaan. Hyvä tulevaisuus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys vaan vaatii poliittisilta päättäjiltä Suomessa ja maailmalla tahtoa tehdä asian eteen töitä.

 

-Tero Uuttana, kansanedustajaehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä numerolla 28

Loppuun vielä tommosen vartin säpsäkkä video siitä, millainen rakennemuutos on menossa.

 

Aiheesta muualla netissä suomeksi

 

Lähes puolet työpaikoista on vaarassa kadota

http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_tyopaikoista_on_vaarassa_kadota/6872845

 

ETLA: Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa maailmassa

http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B254.pdf

 

ETLA: Tulevaisuuden työmarkkinat

http://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-30.pdf

 

Demos Helsinki: Työtä riittää, työpaikkoja ei

http://www.demoshelsinki.fi/2014/12/12/tyota-riittaa-tyopaikkoja-ei/

 

Teknologinen murros ja politiikka:

https://teknologinenmurrosjapolitiikka.files.wordpress.com/2014/01/teknologinen-murros-ja-politiikka-lopullinen.pdf

 

Aiheesta muualla netissä englanniksi
Nobel Prize-winning economist, professor, and former World Bank chief economist, Joseph Stiglitz: The Book of Jobs

http://www.vanityfair.com/news/2012/01/stiglitz-depression-201201

 

Miguel Morin, Economics doctoral student at Columbia University in the City of New York:

The labor market consequences of electricity adoption: concrete evidence from the Great Depression

http://www.eprg.group.cam.ac.uk/wp-content/uploads/2015/03/M.Morin_.pdf

Will the robots come and take our jobs?

http://blogs.ft.com/the-world/2015/04/will-the-robots-come-and-take-our-jobs/

THE FUTURE OF EMPLOYMENT: HOW SUSCEPTIBLE ARE JOBS TO COMPUTERISATION?

http://www.futuretech.ox.ac.uk/sites/futuretech.ox.ac.uk/files/The_Future_of_Employment_OMS_Working_Paper_1.pdf

ITIF: Are Robots Taking Our Jobs, or Making Them?

http://www2.itif.org/2013-are-robots-taking-jobs.pdf

 

Robots Are Us: Some Economics of Human Replacement

http://www.nber.org/papers/w20941

 

The key to growth? Race with the machines

http://www.ted.com/talks/erik_brynjolfsson_the_key_to_growth_race_em_with_em_the_machines

 

Are droids taking our jobs?

http://www.ted.com/talks/andrew_mcafee_are_droids_taking_our_jobs

 

What will future jobs look like?

http://www.ted.com/talks/andrew_mcafee_what_will_future_jobs_look_like?language=en

 

The Second Machine Age

http://www.secondmachineage.com/

 

Robot Nation by Marshall Brain

http://marshallbrain.com/robotic-nation.htm

http://marshallbrain.com/robotic-faq.htm

Martin Ford Asks: Will Automation Lead to Economic Collapse?

http://singularityhub.com/2009/12/15/martin-ford-asks-will-automation-lead-to-economic-collapse/

 

How to Survive a Robot Uprising

http://reason.com/archives/2015/03/03/how-to-survive-a-robot-uprisin

 

The Lights in the Tunnel: Automation, Accelerating Technology and the Economy of the Future

http://www.thelightsinthetunnel.com/

 

Rise of the Robots: Technology and the Threat of a Jobless Future

https://econfuture.wordpress.com/2015/04/02/my-new-book-rise-of-the-robots-technology-and-the-threat-of-a-jobless-future-releasing-on-may-5-2015/

How Technology Is Destroying Jobs

http://www.technologyreview.com/featuredstory/515926/how-technology-is-destroying-jobs/

What Happens to Society When Robots Replace Workers?

https://hbr.org/2014/12/what-happens-to-society-when-robots-replace-workers

 

Are the robots about to rise? Google’s new director of engineering thinks so…

http://www.theguardian.com/technology/2014/feb/22/robots-google-ray-kurzweil-terminator-singularity-artificial-intelligence

 

Rise of the robots: how long do we have until they take our jobs?

http://www.theguardian.com/technology/2015/feb/04/rise-robots-artificial-intelligence-computing-jobs

 

Will robots take our jobs? Experts can’t decide

http://www.theguardian.com/technology/2014/aug/06/robots-jobs-artificial-intelligence-pew

http://www.pewinternet.org/packages/the-web-at-25/

 

The End of Work: The Decline of the Global Labor Force and the Dawn of the Post-Market Era

http://en.wikipedia.org/wiki/The_End_of_Work

 

Kirja: Peoples’ Capitalism: The Economics of the Robot Revolution, James S. Albus

 

Teknologia vie työpaikat lopullisesti

http://ariojapelto.blogspot.fi/2011/08/teknologia-vie-tyopaikat-lopullisesti.html

 

U.S. Textile Plants Return, With Floors Largely Empty of People

http://www.nytimes.com/2013/09/20/business/us-textile-factories-return.html?pagewanted=all&_r=0

Lukiot kaipaavat puolustajia

Tänään oli taas lukiokoulutus -liikelaitoksen johtokunnan kokous. Talous oli jälleen tapetilla ja tulevaisuus näyttää edelleen kovin synkältä. Kirjoitimme Vasemmistoliiton Susanna Koistisen kanssa aiheesta mielipidekirjoituksen joulukuussa 2014 Keskisuomalaiseen ja aihe on edelleen ajankohtainen, niin ajattelin julkaista sen nyt täällä blogissa.

Jyväskylän lukiokoulutus on pulassa. Kun lukiot siirrettiin ammattiopetuksen kanssa koulutuskuntayhtymän alaisuuteen, päätettiin, ettei kaupunki osallistu lukioiden rahoittamiseen. Yleensä kunnat rahoittavat lukiokoulutusta valtionosuuden lisäksi omalla rahallaan.

Koulutuskuntayhtymä on ponnistellut vuosia saadakseen lukiokoulutuksen järjestettyä valtionosuudella, ja se oli pääsemässä tavoitteeseensa huomattavien hallinto- ja tilaratkaisujen kautta. Nyt valtio kuitenkin leikkaa osuuttaan säästöjen ja rakenneuudistusten nimissä. Juustohöyläperiaatteella tehdyistä leikkauksia puuttuu strateginen näkemys.

Tulevat leikkaukset ovat niin suuria, että Jyväskylän lukiokoulutus muuttuu radikaalisti. Vaikka tulossa ovat opetussuunnitelman uudistus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset, joiden toteuttaminen vaatii resursseja ja opettajille työrauhaa, Jyväskylän lukioita ei olla kehittämässä pedagogiikan vaan rahan ehdoilla.

Kurssien määrää ollaan leikkaamassa huomattavasti, kursseista suurempi osa, laajimmillaan viidennes, opiskeltaisiin itsenäisesti ja osa opetettaisiin massaluennoilla pienryhmien sijaan. Puhetta on ollut vieläkin suuremmista tilasäästöistä, joiden jälkeen opetusta ei edes voida suunnitella toteutettavaksi niin, että kaikki opiskelijat ovat paikalla yhtä aikaa.

Saako Jyväskylän lukioista näiden muutosten jälkeen enää hyvät eväät jatko-opintoihin? Opettajien tekemä hyvä työ ei riitä, jos heidän jaksamisensa on koetuksella, eivätkä uudet tilat auta, jos oppilaat eivät mahdu sinne opiskelemaan.

Ongelma kertautuu korkeakouluissa, joissa joudutaan paikkaamaan oppilaiden taitoja. Vaikka itsenäisen opiskelun taitojen opettaminen on tärkeää jo lukiossa, sekin vaatii resursseja eikä leikkauksia.

Valtion politiikka on pahimmillaan alueellisesti eriarvoistavaa, kun toisen asteen koulutusta keskitetään isompiin keskuksiin. Leikkaukset lukioiden sisältöön ovat myös tasa-arvo-ongelma. Osalla oppilaista on paremmat edellytykset itsenäiseen opiskeluun ja mahdollisuus osallistua vaikkapa kielimatkoille. Leikkaukset vaikeuttavat juuri niiden opinpolkua, jotka tarvitsevat koululta enemmän tukea.

Jyväskylässä tulisi käydä keskustelu siitä, millaista toisen asteen koulutusta täällä halutaan järjestää. Jyväskylän päätös siirtää toinen aste koulutuskuntayhtymälle ei poista kunnan vastuuta opiskelijoistaan.

Toivomme, että emme joudu tekemään näitä päätöksiä ilman, että niiden taustat ja odotettavat tulokset ovat kuntalaisten tiedossa ja kunnassa käydyn keskustelun mukaisia. Koko toisen asteen koulutus kaipaa nyt puolustajia.

Susanna Koistinen (vas.)

Tero Uuttana (vihr.)

lukiokoulutusliikelaitoksen johtokunnan jäsenet

Jyväskylä

Miksi keski- ja vähätuloiset kannattavat perintöverosta luopumista?

Taloussanomat uutisoi suomalaisten varallisuuseroista.

“Varakkain kymmenes omisti noin 45 prosenttia Suomen nettovarallisuudesta. Vuoteen 1994 verrattuna varallisuusosuus on noussut noin kuusi prosenttiyksikköä.

Vähävaraisempi puolikas kotitalouksista omisti vain seitsemän prosenttia nettovarallisuudesta.”

Näiden lukujen valossa on jotenkin hämmentävää, miten keskiluokka ja monet vähävaraisemmat on saatu sille kannalle, että perintöverosta tulisi luopua. Jos sitä summaa ei kerätä perintöveroista, niin se kerätään jostain muualta, esim. palkoista ja ruokaostoksista. Tai jos sitä samaa summaa ei kerätä ollenkaan, niin se karsitaan palveluista. Ja palveluiden karsimiset yleensä kohdistuu pahiten sinne pienituloisiin, mutta myös keskiluokkaan. Kaikki verotus aiheuttaa jonkinlaista kitkaa taloudelle, mutta perintövero on yksi vähiten haitallisimmista veroista, mitä meillä on. Perintöveron poistumisesta kärsisivät lopulta kaikki ne, joilla on omaisuutta keskiarvoa vähemmän eli valtaosa suomalaisista. Perintöveron poistamista ajaa todella aggressiivisesti juuri se porukka, jotka siitä eniten hyötyvät ja he koittavat naamioida asian niin, että tässä ajettaisiin vähävaraisten ja keskiluokan etua. Ei ajeta, siinä meitä yritetään viilata linssiin.  Yli puolet perijöistä ei tälläkään hetkellä maksa perintöveroa Verohallinnon mukaan.

“Verohallinnon tilastoista käy ilmi, että valtaosa tuosta perillisten joukosta – 85 000 – saa nollaverolipun eli ei joudu maksamaan perintöveroa laisinkaan. Heidän perintöverotuksessa vahvistetun perinnön arvo on siis alle 20 000 euron verotusrajan.

Perintöveroa vuosittain maksavista 65 000 suomalaisesta taas valtaosa saa perintöpotikseen summan, joka liikkuu haarukassa 20 000 – 50 000 euroa.”

Tero Uuttana (vihr.), YTM, festivaalituottaja ja kulttuurialan sekatyöläinen

Jyväskylä

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiirissä. Kampanjaani varten voi lahjoittaa rahaa Vihreiden nettisivujen kautta. Parhaiten poliittisia näkemyksiäni seuraa Facebookissa ja Twitteriin liityin hiljattain.

Ansioturvan lyhentäminen on oikeudenmukaista

Monessa vaalikoneessa on kyselty “Tulisiko ansioturvaa lyhentää”. Kysymyksenasettelu on minusta hieman typerä, koska harva palkansaaja vastaa siihen myöntävästi. Kuka sitä nyt omia etuuksiaan tahtoisi karsia? Etenkin, jos tilalle ei luvata mitään. Huomattavasti parempi väite olisi ollut “ansioturvaa tulee lyhentää, jotta sen kattavuus voidaan laajentaa kaikille”.

No, vastasin silti vaalikoneissa, että ansioturvaa tulisi lyhentää, vaikka samalla kusenkin omiin muroihini, kun yhteensopivuusprosentit putoaa vastaajien kanssa. Miksi vastasin näin? Suurin osa (95%) ansiosidonnaisesta tulee kaikkien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista sekä valtiolta. Vain 5% rahoituksesta tulee työttömyyskassoista, mutta ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettu ansioturvaan. Koska käytännössä kaikki palkansaajat maksavat näitä maksuja, niin olisi reilua laajentaa ansioturva kaikille. Tämä vaatii valitettavasti sen lyhentämistä nykyisestä 500 päivästä. Ansiosidonnainen ei koske samalla tavalla esimerkiksi silppu- ja pätkätyöläisiä, freelancereita tai ylipäätään heitä, jotka eivät jostain syystä kuulu työttömyyskassaan. Tämä on epäoikeudenmukaista, koska hekin osallistuvat maksujen keräämiseen siinä missä muutkin. Jotta ansiosidonnainen voidaan laajentaa koskemaan laajempaa joukkoa, on sen kestoa lyhennettävä. Hiilamo, Soininvaara, Lepomäki, Pöysti ja Vartiainen tekivät Sitralle raportin aiheesta. Lyhyesti siinä ehdotetaan seuraavaa:

“Ansioturva rahoitetaan nykyisin 95-prosenttisesti valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista. Reformi nostaa maksuosuuden 100 prosenttiin ja siirtää etuuden hallinnoinnin työttömyyskassoilta suoraan julkisen vallan alle. Korotettu päiväraha ulotetaan koskemaan kaikkia työttömiä ensimmäisen 100 päivän ajalta. Jotta reformi on kustannusneutraali julkistaloudelle, lyhenee etuuden enimmäiskesto 400–500 päivästä 250 päivään.”

Kyllä, osalle ihmisistä tämä ei ole parannus nykytilanteeseen verrattuna. Mutta voiko joku oikeasti väittää, ettei se olisi oikeudenmukaisempi kuin nykyjärjestelmä?

Itse laajentaisin järjestelmän vielä sellaiseksi, että pienyrittäjilläkin olisi mahdollisuus maksaa halutessaan työttömyysvakuutusmaksuja ja saada ansiosidonnaista. Samoiten rukkaisin sitä työssäehtopykälää toisenlaiseksi. Miksi ansiosidonnaisen kannalta millään muulla tulisi olla väliä kuin niillä ansioillasi? Mitä väliä sillä on kuinka monta päivää ja tuntia on ollut töissä ja missä? Silpputyöläisillä ja freelancereilla tuntimäärien laskeminen ei ole mitenkään helppoa ja yksiselitteistä. Tiedän tämän kokemuksesta.

Joskus oikeudenmukaisuuden takaamiseksi on valitettavasti heikennettävä tilannetta joiltain ihmisryhmiltä. Se ei ole helppoa ja mukavaa. Silti päättäjillä tulisi olla selkärankaa tällaisia päätöksiä tehdä.

Aiheesta muualla:
https://blogi.thl.fi/web/yp/etusivu/-/blogs/piste-tyottomyysturvan-kaksoiskytkokselle

http://www.soininvaara.fi/2015/01/24/ansioturvareformi/

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/01/23/selvitys-ansiosidonnaisen-pitaisi-kuulua-kaikille/2015925/12