Kuka päättää mikä sopii katukuvaan?

Heipä hei. Sain tässä hiljattain tietoon, että Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta RY oli lähestynyt erästä Jyväskylän ravintolaa seuraavanlaisella sähköpostilla

Hei.

Siisteysvalvontaryhmän syksyn katselmuksessa huomasimme, että julisteita oli niin ovessa kuin oven vieressä (tänään niitä oli vain ovessanne). Toivoisimme, että laittaisitte julisteet esim. kehyksiin. Näin ne olisivat edustavammat ja sopisivat katukuvaan paremmin. Konkreettisen ja siistin vaihtoehdon voitte katsoa (PAIKAN X) sisäänkäynnistä.

Siisteysvalvontaryhmään kuuluu: Tuula Smolander ja Jukka Piispanen kaupungilta, Kari Vatanen yrittäjä, Ismo Savolainen kiinteistöiltä sekä minä. Kierrämme satunnaisesti keskustan aluetta ja annamme huomioita puutteista jne.

Syysterveisin,
Jaana Juntunen
Toiminnanjohtaja
Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry.

Vastaavia yhteydenottoja oli tullut aikaisemmin ainakin yhdelle toiselle ravintolalle.

Yhteydenotossa on kuitenkin pari asiaa, jotka pistävät ihmettelemään. Siinä puhutaan “siisteysvalvontaryhmästä”, johon kuuluu kaksi ihmistä kaupungilta. Siisteysvalvontaryhmä antaa huomioita “puutteista”.

Äkkiseltään luettuna ihmiselle tulee mieleen, että nyt on tullut joltain viralliselta taholta noottia, että asiat pitää pistä kuntoon. Kyse ei ole kuitenkaan viranomaisesta vaan järjestöstä, jonka tavoitteena “on keskusta, jossa on kannattavaa yrittää ja omistaa kiinteistöjä sekä haluttua asioida!” (kirjoitusvirhe lainattu suoraan heidän sivuilta). Asia ei ole siis yhtään sen virallisempi kuin, jos minä jakelisin vaikka ainejärjestöni mandaatilla huomautuksia siitä, että kaupunkitilassa on “puutteita”, koska liikkuvat valomainokset ärsyttää.

Millään yhdistyksellä ei ole sananvaltaa siihen, miten kiinteistön omistaja/vuokralainen julisteita pitää tiloissaan ja lukeeko niissä “kulli” tai jotain muuta. Sen takia on outoa, että järjestö lähestyy yrittäjiä ikäänkuin viranomaisen roolissa. Vaikka tekstissä ei suoraan sanotakaan, että oltaisiin viranomaisia, niin sellainen kuva siitä monelle äkkilukemalta jää. Tekstistä ei myöskään ilmene sitä, että asia olisi tämän järjestön vilpitön toive vaan puhutaan “puutteista” ja puutteethan on hyvä korjata.

Minusta on hieman huolestuttavaa, että joku yksityinen yhdistys ilman kaupunkilaisten mandaattia pyrkii päättämään siitä, mikä sopii katukuvaan ja mikä ei. Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta RY ei edusta keskustassa asuvia kaupunkilaisia vaan lähinnä siellä toimivia yrityksiä ja kiinteistöjä. Heidän jäsenistään ei kuitenkaan ole tarkempaa listausta yhdistyksen kotisivuilla. Käsittääkseni (korjatkaa jos olen väärässä) sama RY on kuitenkin osavastuussa myös siitä, että Forumin katolla pauhaa massiivinen kaiuttimilla varustettu mainostaulu. Ja kenen mielestä se “sopii katukuvaan”? Suurta enemmistöä tuttavistani kyseinen pytinki häiritsee, osaa jopa niin paljon, että tekisi mieli joskus heittää kivellä.

Minusta julisteet ovat osa elävää kaupunkikeskustaa ja sopivat katukuvaan, Jyväskylän eläväkaupunkikeskusta RY:n mielestä eivät. Toivoisin kuitenkin, että yhdistys jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että yhteydenotoista selviää, ettei kyseessä ole viranomainen vaan järjestön mielipide asiaan. Toivoisin myös, että järjestö ilmoittaisi tarkemmin sivuillaan ketä se edustaa.

Jyväskylän ilmoitustila on vuosikausia ollut surkeassa jamassa.  Esteettinen kerho -blogissa  Ylikuljun Kyösti on käsitellyt asiaa varsin perusteellisesti. Asia ärsyttää ja siksi ärsyttää myös se, että julisteiden esillelaittoon puuttuu vielä taho, johon sillä ei ole oikeus puuttua. Elävään kaupunkikeskustaan kuuluu kaupunkilaisten, järjestöjen ja yksityisten ihmisten ilmainen ilmoitustila. Elävää kaupunkikeskustaa tulisi kehittää kaupunkilaisten ehdoilla, ei yritysten.

Advertisements

Vaalikoneita ja eeppisiä vaalikuvia

Facebook-päivitysteni tilaajaksi voi ruveta täältä, jos ei ole jo kaverini siellä. Julkisia yhteiskunnallisia asioita sivuavia päivityksiä lähes päivittäin.

Ylen vaalikoneen vastaukseni, olkaa hyvät. Ehkä kaavoituskysymyksessä vois täsmentää niin, että mielummin kaavoitetaan tiiviisti kuin väljästi, koska silloin on helpompi tuottaa palvelut ja liikkuminen on ympäristöystävällisempää. Lukiokoulutuksen palauttamista kaupungille myös kannatan nykyisillä tiedoilla, koska se tämänkokoisessa kunnassa olisi jo järkevää. Siihen vastasin “en osaa sanoa”, koska en silloin osannut sanoa, kun vastasin.

MTV3:n vaalikone on jotenkin niin vammaisesti tehty, että en saa sieltä linkitettyä suoraan omiin vastauksiini. Sieltä voi kuitenkin etsiä ehdokkaita ja sitä kautta löytää vastaukseni.

Keskisuomalaisen vaalikone toimii vähän samalla logiikalla eli sieltäkään ei näemmä pysty linkittämään suoraan vastauksiin. Koittakaapa etsiskellä vastaukset. Mitä tulee kysymykseen Jyväsjärven pohjoisrannan kaavoittamisesta asumiskäyttöön, niin ilmeisesti tässä tilanteessa tarkoitettaisiin tuota Vaajakosken moottoritien vierustaa ja sen asuttaminen olisi mahdollista vain, jos järven tilalle luodaan maata. Järven täyttö taas vaikuttaa järven tilaan negatiivisesti. Asuinalueita siis voidaan varmasti kaavoittaa muutoinkin kuin järviä täyttämällä. Harmillisesti jotkut menivät kaavoittamaan aikoinaan tuon moottoritien noinkin hyvälle paikalle ja nyt siitä sitten kärsitään.

Jos kiinnostaa täsmennykset tai lisäkysymykset vaalikonevastauksia, niin laittakaahan ihmeessä tulemaan vaikka kommenttiosioon.

Sivupalkkiin lisättyä Animalian ja SETAn kuntavaalibannerit, kannatan molempien vaalitavoitteita. Animalian tavoitteet oli etenkin erittäin hyvin argumentoitu, joten niitä on hankala rationaalisin argumentein edes vastustaa.

Lisäsin myös sivun banneriksi viralliasen vaalikuvani. Ei kauhean hyvä kuva minusta ja jostain syystä bannerin yläpuolelle ilmestyi vielä musta viiva, mutta syytä en vielä keksinyt. Virallisen vaalikuvan lisäksi askartelin paremman vaalikuvan itse syyskuun JKL All Stars -tapahtuman kuvasta, jossa olen esiintymisasussani tanssikansaa viihdyttämässä. Alkuperäisen kuvan otti Katriina Pikkarainen ja oma populaarikulttuuriviittauksia hyödyntävä remixini näyttää seuraavalta.

Kunnallisvaalit 2012 – Starttipäräytys eli ns. lähtölaukaus

Menin ilmoittautumaan kuntavaaliehdokkaaksi Vihreiden listoille Jyväskylään. Täytyy siis kirjoitella jotain paikallisnäkökulman juttuja lähiaikoina. Teen myös tuohon sivulehteen tommosen hienon sivun ihan sitä varten, josta löytyy kootusti olennaiset. Tässä blogissahan on tullut enimmäkseen käsiteltyä muita kuin paikallistason juttuja.

Jos jotakuta kiinnostaa, että mitä mieltä minä jostain Jyväskylään liittyvästä asiasta olen, niin voi kommentoida tähän blogiin tai pistää ihan sähköpostia etunimi.sukunimi@gmail.com. Tässä kuitenkin joitain vaaliteemoja, joita on tullut päässäni pyöriteltyä.

Kaavoitusta tehtävä pitkäjänteisesti

Kaupunkisuunnittelua täytyy tehdä pitkäjänteisesti eikä esimerkiksi tällaisiin typeryyksiin ole varaa nyt saati tulevaisuudessa. Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaiset liikkumismuodot ja etenkin pyöräilyn helppouteen tulee panostaa. Kaupunkia tulee suunnitella niin, että se mahdollistaa autottomuuden.

Ennaltaehkäisevään työhön on budjetoitava rahaa

Vaikka kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä suorastaan hirveä, niin ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveystyöhön tulee suunnata resursseja. On halvempaa hoitaa ongelmat ennen kuin niistä tulee akuutteja. Ennaltaehkäisevä työ ei ehkä näytä budjetissa hyvältä, mutta se säästää vuosien päästä merkittävästi rahaa. Etenkin mielenterveyspuolella on järkevämpää ja ennen kaikkea inhimillisempää hoitaa ihmiset ennen kuin ovat työkyvyttömiä.

Avoimuutta päätöksentekoon

Kunnallistason päätöksenteon tulee olla avoimempaa ja kuntalaisia tulee kuulla asioita pohdittaessa nykyistä enemmän. Kaikki kaupunginvaltuuston kokoukset tulisi lähettää nettiradion kautta kuntalaisten kuultavaksi. Tämä ei ole teknisesti kummoinen prosessi eikä vaadi juuri resursseja. Kaupungin lautakuntien tulisi pitää ainakin osa kokouksistaan täysin avoimena. Suljettujen ovien takana työskentely täytyy aina olla painavin syin perusteltu. 

Kasvisruuan osuutta hankinnoissa kasvatettava

Kasvisperäisen osuutta kuntien hankinnoissa pitäisi kasvattaa perusteluina kansanterveydellisistä ja ekologisista syistä johtuen. Suomalaiset syövät nykyään liikaa lihaa ja syöpäjärjestöt suosittelevat kulutuksen vähentämistä. Kustannuksia kasvisruuan lisääminen ei tuo. Liharuokakin on vain näennäisesti edullista johtuen siitä, että sitä subventoidaan verovaroista merkittävillä summilla maataloustukijärjestelmän kautta.

Kunnan talous tasapainoon vaikka sitten veronkorotuksin

Harva pitää veronkorotuksista, mutta joskus ne ovat välttämättömiä. Jyväskylässä joudutaan varmasti tekemään todella ikäviä leikkauksia ties mille sektorille. Tietyn pisteen jälkeen leikkaukset eivät kuitenkaan ole hyvä asia vaan tietyt palvelut on säilytettävä riittävällä tasolla. Itse korottaisin mieluimmin veroja kuin karsisin kriittisiä ja haluttuja palveluita. Palveluiden karsimisesta kärsivät kuitenkin eniten vähätuloiset, joilla ei ole varaa ostaa niitä yksityiseltä sektorilta.

Tärkeää kulttuuria tekevät myös ruohonjuuritoimijat

Suomalainen kulttuuripolitiikka on kokonaisuutena minusta painottunut aivan liikaa ns. korkeakulttuuriin. Kaikki raha menee vain harvoille toimijoille, joiden kohdeyleisönä on vieläpä useimmiten enimmäkseen keskiluokkaiset ihmiset. Kulttuuriin menevää rahaa tulee suunnata myös etenkin alaikäisille suunnattuun toimintaan ja myös nuorille. Jyväskylä on täynnä ruohonjuuritason toimijoita, jotka tekevät pienellä rahalla todella paljon asioita. Heille täytyy tarjota kaupungin puolesta paremmin tiloja toteuttaa tapahtumia sekä tukea heitä myös muilla resursseilla. Kulttuuri on muutakin kuin teatteria ja sinfoniaa.

Liikenteeseen tolkkua

Kaupunkipyöräilyyn ja pyöräilypysäköintiin tulee panostaa. Asiat eivät ole olleet erityisen mallillaan ja liikenne ratkaisuissa ei ole otettu pyöräilyä kauhean hyvin huomioon. Jyväskylän keskustan pyöräpysäköinti on edelleen korkeintaan välttävästi järjestetty. Parkkeja on liian vähän, väärissä paikoissa ja telineet ovat monin paikoin naurettavia räpellyksiä. Kauppakadun kävelykatua tulee jatkaa yläkaupungille päin jossain muodossa, esim. shared space -tyyppisenä tienä. Nopeusrajoituksia tulee taajamissa laskea 40:stä 30:een, jos liikenteestä koituu kohtuuttomasti meteliä asukkaille. Koskee etenkin tiheästi asuttuja alueita, joiden ohi kulkee paljon liikennöityjä teitä.

Kaupungin reuna-alueita ei tule unohtaa

Vaikka itse asunkin Jyväskylän keskustassa, niin Jyväskylä on kuntaliitoksen kautta kasvanut varsin suureksi. Vaajakoskella, Palokassa, Tikkakoskella ja Korpilahdella on paljon asukkaita ja myös heidän ääntään tulee kuunnella sekä pohtia, miten asukkaille saadaan toteutettua palvelut järkevästi ja kustannustehokkaasti. Kaupunginpäättäjien täytyy myös mennä kuulemaan ihmisiä keskustaa kauemmaksi. Kyläyhdistyksiä tulee kuulla heitä koskevissa asioissaan.

IT-hankintoihin tolkkua

HUSin potilastietojärjestelmän hankinta on esimerkki katastrofaalisesta IT-hankinnasta. Sellainen ei saa toistua edes pienoiskoossa Jyväskylässä. Jyväskylän tulee liittyä kuntien IT-hankintoja hoitavaan ja kuntien omistamaan Tiera OY:n asiakasomistajaksi. IT-järjestelmien hankinnat täytyy pääsääntöisesti tilata avoimen lähdekoodin järjestelminä ja käytettäessä suljettuja sovelluksia pidettävä huoli, että ei olla jumissa yhden IT-järjestelmätoimittajan kanssa. Asiasta on kirjoittanut esimerkiksi Otso Kivekäs lukuisia hyviä tekstejä.

Kaupunkitila tulee tehdä ihmisten, ei yritysten ehdoilla

Jyväskylän keskustassa on kammottava esimerkki siitä, mihin kaupunkitilaa ei tule kehittää. Kyseessä on Foorumin massiivinen mainostaulu, jossa on vielä kaiuttimetkin. Vaikka mainostilaa ei nyt kokonaan tarvitse kieltää kaupungeista, niin johonkin on raja vedettävä. Kaupungissa tulee saada olla rauhassa yritysten mainoksilta edes jollain tasolla. Jatkuvasti lisääntyvä liikkuva kuva ja äänet eivät ole oikea tie viihtyisään kaupunkitilaan.