Tulisiko kannabis ja ekstaasi laillistaa?

Tämä on jatkoa kirjoitussarjalle “Suomalainen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä”, joista olen kirjoittanut osat 1, 2, 3, 4 ja 5, mutta kun numerot käy jo noin isoksi, niin päätin vaihtaa otsikointitapaa. Mietin, että olisin kirjoittanut lisää naurettavuuksista kuten alkoholimittojen tarkistamiseen liittyvästä naurettavasta byrokratiasta, mutta Internetin ihmeellinen maailma toi eteeni tänään kaksi mielenkiintoista päihdepolitiikkaan liittyvää uutista, niin käsittelen niitä nyt. Tai ensin vähän metakeskustelua.

Suomessa keskustellaan valitettavan vähän huumausainepolitiikasta. Yksi syy sille on, että harva politiikassa oleva ihminen uskaltaa aiheeseen ottaa kantaa, koska seurauksena on helvetinmoinen paskamyrsky, jos päätyy sanomaan jotain huumemyönteiseksi tulkittavaa. Huumemyönteiseksi leimautuminen on päivän politiikassa erittäin paha asia, koska suuri yleisö ei ajattele rationaalisesti huumepolitiikkaan liittyviä asioita ja huumeisiin liittyy mieletön määrä mielikuvia, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon.

Yksi syy on myös se, että ei kukaan täysjärkinen halua tulla rinnastetuksi äänekkäimpiin kannabiksen tai muiden huumeiden laillistamista ajaviin ihmisiin. Anteeksi vain, mutta en edes minä. Siellä suunnalla on hyvinkin fanaattista väkeä, joka näkee asiat vain omasta näkökulmastaan ja on hyvä syy epäillä, että osalla on oma lehmä ojassa. Se toki ei tee argumenteista huonompia, vaikka on oma lehmä ojassa. On silti ymmärrettävää, että ihmisten näkökulmasta se vaikuttaa siltä, että se on sama asia kuin ylinopeutta ajava ihminen haluaisi nopeusrajoituksista eroon, vaikka kyse onkin tyystin eri asiasta.  Myöskään halu käyttää huumeita vapaasti ei ole aikuisten oikeasti mikään lähtökohta hyvälle ja järkevälle huumausainepolitiikalle, mitä valitettavan usein myös kohtaa.

Mikä sitten on? Kysymys on siitä, että mitkä ovat eri päihdepoliittisten linjausten hyvät ja huonot puolet. Kysymys ei ole siitä, onko huumeiden käyttäminen hyvä vai huono asia vaan siitä, mistä päihdepoliittisesta linjauksesta aiheutuu vähiten haittaa yhteiskunnalle ja sen yksilöille. Yksinkertaistettuna kysymys esimerkiksi siitä, että onko yhteiskunnalle enemmän haittaa siitä, että kannabiksen myynti on laitonta vai laillista. Molemmissa on omat haittapuolensa. Toinen vastaava kysymys on, että onko sen käytön rangaistavuudesta enemmän haittaa kuin hyötyä. Vastaavia kysymyksiä voi keksiä monia ja sellaista päihdepolitiikkaa ei ole olemassakaan, joka lakaisisi kaikki ongelmat tiehensä.

Sitten päivän aiheeseen. Päihdepolitiikalla on tosi monesti jalot tavoitteet. Käytännössä niiden seuraukset ovat vain usein pahempia kuin ongelma, jota yritettiin korjata. Yle uutisoi (alkuperäinen uutinen täällä) tänään kuinka Kanadassa terveystarkastaja Kendall suosittelee ekstaasin saamista sääntelyn alle. Jutussa sanotaan jotta:

Kendallin mukaan puhtaan ekstaasin myynnin säännöstely alkoholin tapaan olisi tehokkaampi keino haittojen hallitsemiseksi kuin aineen luokitteleminen laittomaksi huumeeksi.

Oikein annosteltuna puhdas ekstaasi eli MDMA on lääketieteellisten tutkimusten perusteella turvallinen aine, Kendall toteaa. Ekstaasiin liittyvät riskit ovat lääkärin mielestä liioiteltuja ja ne johtuvat rikollisten ekstaasiin lisäämistä epäpuhtaista aineista.

Eli lyhyesti sanottuna ekstaasissa vaarallista ei ole ekstaasi vaan se, että katukaupassa myydään epäpuhdasta ekstaasia, johon ihmisiä kuolee. En löytänyt arvioita kuinka paljon Suomessa on ekstaasin käyttäjiä tai kokeilijoita, mutta Euroopan neuvoston arvioiden mukaan se on heti kannabiksen jälkeen toiseksi suosituin huumausaine Euroopassa ja väittäisin, että myös Suomessa. 15-34 -vuotiaista kannabista on kokeillut 22,4% (Lähde: Wikipedia), joten jos vaikka luku olisi neljänneksen tuosta, niin kyseessä on merkittävä määrä ihmisiä. Se, että ainetta ei saa laillisesti johtaa siis käytännössä mielestäni kahteen merkittävään ongelmaan A) epäpuhtauksia sisältävään ekstaasiin, joka voi olla hengenvaarallista B) järjestäytyneen rikollisuuden massiiviseen tukemiseen. Ekstaasia ei kotikasvateta, se vaatii käsittääkseni laboratorion, joten se on käytännössä aina lähtöisin järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Kaikki tämä siis siksi, että aine, joka on professori David Nuttin mukaan ratsastusta turvallisempi, on laitonta. On syytä kysyä, että ovatko kriminalisoinnista aiheutuvat hyödyt suurempia, mitä mahdolliset haitat siitä, että ekstaasi tuotaisiin valtion valvomiin laitoksiin myyntiin.

Tuo ei ole ainut, mitä kyseinen professori on huumeista lausunut. Guardian uutisoi tänään, että hänen mukaansa alkoholin kulutusta voitaisiin vähentää jopa 25% laillistamalla ns. coffee shopit eli kannabiskahvilat. 25% ei ole mikään pieni luku, joten epäilisin hieman vaikutuksen suuruutta, mutta jopa alle puolet siitä olisi kansanterveydellisesti erittäin merkittävä. Alkoholin haitat kansanterveydellisesti ovat kuitenkin aivan toisisssa sfääreissä kuin muiden huumeiden haitat yhteensä, se on mm. työikäisten yleisin kuolinsyy. Asiantuntijoiden mukaan alkoholi onkin vaarallisempi huume kuin ekstaasi tai kannabis (tässä hieno kuva), eikä sitäkään saatu kuriin kieltolailla.

THL:n raportin mukaan ( s. 34) vuonna 2008 huumausaineiden haittakustannukset valtiolle olivat 126 miljoona euroa. Raportista voi todeta tarkemmin, että mistä tuo summa koostuu, mutta sanottakoon, että merkittävä osa niistä johtuu aineiden laittomuudesta (vankeinhoito 36,6 milj, poliisitoimi 18,1 milj., tullivalvonta 5,8 milj, tuomioistuinlaitos 5,4 milj.). Pekka Lith sanoo tilastokeskuksen sivuilla, että “vuonna 2001 huumekaupan laskennallinen arvo oli 130-250 miljoonaa euroa, mikä on 0,2-0,4 prosenttia yksityisistä kulutusmenoista”. En löytänyt uudempia lukuja, mutta pelkällä 2% inflaatiolla nuo summa olisivat nykyään 24,3 prosenttia suurempia ja huumekauppa on kasvanut vuosi vuodelta tämän lisäksi, joten todelliset luvut ovat siis nykyään merkittävästi suurempia. Puhutaan kuitenkin sadoista miljoonista euroista. Verotuloa valtiolle tästä koituu suoraan 0 euroa.

On päivänselvää, että osa huumeisiin liittyvistä haitoista kasvaa, jos niiden myynti laillistetaan. Kysymys on siitä, ovatko ne haitat suurempi kuin ne hyödyt, joita laillistamisesta seuraa. Haittoja voitaisiin ainakin vähentää merkittävästi jakamalla opiaatteja ja muita kovia huumeita narkomaaneille ilmaiseksi, kuten olen aikaisemmin ehdottanut ja niin kuin jo monissa maissa toimitaan. Samaten käyttäjien rankaiseminen aiheuttaa käytännössä vain turhia kuluja, mutta se ei auta ketään. Laittoman huumekaupan osuutta voitaisiin vähentää ainakin sillä, että lopetettaisiin kannabiksen kotikasvattajien jahtaaminen. Onko järkeä suunnata resursseja sellaisen toiminnan kitkemiseen, joka vähentää merkittävästi järjestäytyneen rikollisuuden tuloja? Mielestäni ei ole ja pahin farssi tässä episodissa oli tapaus Viherpeukku, josta esim. Mikko Niskasaari on kirjoittanut. Lääkekannabiksen saatavuuden helpottaminen vähentäisi myös laitonta kysyntää ja toisi jonkin verran verotuloja, vaikka määrä olisikin tippa meressä. Sekin asia on Suomessa tehty tarpeettoman hankalaksi ja on absurdia, että MS-tautia sairastavat saavat helpommin kannabista vaivoihinsa katukaupasta kuin apteekista.

Entä se kannabis ja ekstaasi? Suomessa huumeidenkäyttö ei ole kaikilta osin samalla tasolla kuin monissa muissa Euroopan maissa eikä huumepolitiikkaa voi tehdä sen perusteella, mikä toimii muualla. Joskin Suomi on hyvää vauhtia kirimässä muita maita monien aineiden käytön suhteen. Portugalin malli taas näyttää sen, että huumeidenkäyttö ei räjähdä välttämättä käsiin, vaikka niiden käytöstä ei rangaistakaan. Puhdas ekstaasi on uusimpien tutkimusten mukaan valovuosia turvallisempaa kuin katukaupassa myytävä ekstaasi ja ratsastus aiheuttaa enemmän kuolemia. Kannabiksen käyttö on jo yleisyydeltään sitä luokkaa, että siitä aiheutuvat verotulojen menetykset ja kriminalisoinnin muut kustannukset ovat niin suuria, että on järkevää kyseenalaistaa nykypolitiikan miellekkyys.

En ole satavarma vastauksistani, koska on hyvä säilyttää kriittisyys asiaan. Vähintäänkin olisi järkevää jakaa kovia huumeita narkomaaneille ilmaiseksi ja dekriminalisoida käyttö. Mutta myynnin laillistaminen on toinen kysymys ja vuosien pohtimisen jälkeen näkisin, että nykytutkimusten valossa sekä kannabiksen ja ekstaasin myynnin laillistaminen poistaisi enemmän ongelmia kuin toisi. Koska minulla ei ole vakavasti otettavaa poliittista uraa, niin voin tämän sanoa ääneen. En odota, että poliittisella tasolla tämä herättää kauheasti keskustelua, koska Suomessa poliitikot ovat hyssytteleviä nynnyjä eivätkä uskalla nostaa kissaa pöydälle ennen kuin kansan syvien rivien keskuudessa asialle on tullut riittävästi kannatusta. Nykyään muut kuin asemansa vakiinnuttaneet poliitikot (kuten Soininvaara) eivät uskalla lausua huumausainepolitiikasta juuta tai jaata, ellei nyt kristillisiä lasketa, jotka vastustaa aina kaikkea ja ikuisesti. Toivon olevani väärässä hyssyttelevien poliitikkojen suhteen, jää nähtäväksi. Tärkeintä olisi rationaalinen keskustelu aiheesta sillä tällä hyssyttelytaktiikalla ongelmat vuosien saatossa kasautuvat, lopulta leviävät käsiin ja asiaan reagoidaan aivan liian myöhään. Mielelläni en odottaisi sitä, että paska osuu niin sanotusti tuulettimeen.

Lisäyksiä ja huomioita (21.6.2012)

-Hieman selitystä termeistä. Dekriminalisoinnilla viitataan yleensä siihen, että huumeiden käytöstä ei tulisi rikosoikeudellisia seuraamuksia. Tässä tilanteessa myymisestä niitä silti voisi seurata. Myymisen laillistamisella taas tarkoitetaan lähes aina sitä, että myyminen sallittaisiin kontrolloidusti, esim. valtion liikkeisssä (Alko) tai tietyillä reunaehdoilla esim. apteekeissa.

-En pidä ekstaasia harmittomana huumeena vaan kaikki huumeet ovat enemmän tai vähemmän vaarallisia terveydelle. Se on vain huomattavasti vaarallisempaa siinä muodossa, minä se katukaupassa liikkuu kuin puhtaana. Vaikutukset ovat kuitenkin monesti yksilöllisiä.

-Ekstaasin vaikutuksia tulisi tutkia lisää, ja etenkin yhteisvaikutuksia muiden päihteiden tai esimerkiksi fyysisen rasituksen kanssa. Myös valistusta pitäisi tältä osin parantaa. Diileri ei todennäköisemmin kerro asiakkaalleen varotoimenpiteitä, miten ainetta tulee käyttää.

-Huumeiden dekriminalisoinnin tai myynnin laillistamisen seurauksena on mahdollista, että käyttömäärät lisääntyvät. Kontrolloitu myynti on kuitenkin monesti parempi asia kuin kontrolloimaton pimeä kauppa, koska haittavaikutuksiakin voidaan kontrolloida paremmin.

-Kontrolloitu laillistettu myynti katkaisi merkittävän tulolähteen järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Järjestäytynyt rikollisuus on oikeasti vaarallinen ilmiö ja niissä piireissä ihmisten tappaminenkaan ei ole tavatonta. Huumekaupasta saaduilla rahoilla rahoitetaan myös muuta rikollista toimintaa.

-Jakamalla opiaatteja ilmaiseksi narkomaaneille, vähennetään merkittävästi pienrikoksia ja huumekaupan tuloja.

-Ihmisellä on luontainen tarve saada päänsä sekaisin jollain tavoilla, joten mielestäni päihteetön yhteiskunta on utopia. Tietääkseni sellaista ei ole koskaan isossa mittakaavassa ollut, joten sellaiseen pyrkiminen on toivotonta. Järkevämpää on pyrkiä minimoimaan haittoja, koska niin kauan kuin on kysyntää, on myös tarjontaa.

-Huumeiden haittoja arvioiva artikkeli Development of a rational scale to assess the harm of drugs of potential misuse

YAD oli muuttanut mielipiteitään hiljattain siihen suuntaan, että kannabiksesta tulisi antaa huomautuksia, ei sakkoja ja rekisterimerkintöjä, jotka voivat edistää syrjäytymistä. Aiemmin YAD on ollut sanktioiden kannalla. Huomautusjärjestelmä on jo varsin lähellä käytön dekriminalisointia.

HS uutisoi, että Uruguayssa aikovat myydä kannabista rekisteröityneille käyttäjille vähentääkseen rikollisuutta.

Muualla netissä:

Suomen virallisen kotikasvattajan blogi

Suomen laki – Suuri Juristikysely: Huumausaineen käyttörikos ja uskonrauhan rikkominen turhimmat

Soininvaara – Huumepolitiikka tulee uudistaa

Advertisements

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 5 – nuuska ja sähkötupakka

Ajankohtaisessa kakkosessa oli juttua sähkötupakasta hiljattain. Olen myös kavereiden kautta kuullut ilmiöstä. Mielenkiintoinen ilmiö. Ajankohtaisesta kakkosesta opin myös, että nikotiinipitoisten nesteiden myynti on Suomessa kielletty. Nyt kuitenkin sähkötupakat ja niiden myynti verkkokaupoissa aiotaan kieltää Suomessa vuodenvaihteen jälkeen, koska Valviran mukaan esillepanokielto koskee myös tupakkatuotteiden jäljitelmiä. Asiasta enempi kirjoitteli Molex Mäkinen täällä.

Minua vähän hämmentää tuo asia. En tiedä onko Valviran tavoitteena ollut sähkötupakan myynnin lopettaminen vai onko kyseessä vain yksi kieltoasetus, jonka seurauksia ei ole osattu arvioida. Lopputulos kuulostaa kuitenkin typeryydeltä. Jos sähkötupakat haluttaisiin kieltää, niin mielestäni olisi nyt vähintäänkin osoitettava, että ne on oikeasti todella vaarallisia. Lähtökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että oletuksena se, että kaikki on kielletty, on myös todella typerä. Käytännön tasolla typerää tässä on se, että verorahoja ja työllisyyttä ajetaan nyt sitten pois Suomesta ja aiheutetaan turhia logistiikkakustannuksia ja sitä kautta päästöjä, kun kierrätetään tuotteita ulkomaiden kautta. En ymmärrä myöskään nikotiininesteiden kieltoa. Jos kerta meillä saa myydä nikotiinituotteita muissa muodoissa ja omaan käyttöön tilaaminen on sallittua ulkomailta, niin miksi ihmeessä niitä ei saisi myydä nesteenä?

Toinen outo käytäntö on nuuskakielto, jonka perusteluja EU olikin luvannut tutkia. Okei, kun kielto on asetettu voimaan, niin asiasta ei varmasti tiedetty niin paljon kuin nykyään. Nykyisten tutkimusten valossa on kuitenkin hankala nähdä, että miksi nuuskaaminen olisi vaarallisempaa kuin tupakointi. En näe, että nuuskan myyntikiellolle olisi enää perusteita. Sen lisäksi se vie myös verotuloja Suomesta ulkomaille ja omien kokemusten mukaan edes täällä sisämaassa eli Jyväskylässä nuuskaaminen ei ole mitenkään harvinaista, joten käyttäjiä löytyy kuitenkin merkittävä määrä.

Päihteiden käytön vähentämiseen pyrkiminen on hyvä juttu, mutta minusta sen täytyy tapahtua muilla keinoin kuin kielloilla, jos kyseessä on teot, jotka vahingoittavat vain tupakoijaa itseään. Haittaverot ovat hyvä juttu myös, jotta kustannukset julkiselle sektorille saadaan katettua. Valistus ja kasvatus riittää, ja jos ei riitä, niin entä sitten? Ei päihteetöntä yhteiskuntaa saada aikaan kuitenkaan, mutta haittoja voidaan minimoida. Pidän kuitenkin ihmisen vapautta valita tärkeänä asiana, jos siinä samalla ei vahingoita muita tai ympäristöä.

P.S. City-lehden sivuilla kivasti linkataan tekstiini. Olkoonkin, että otin nuo päästöt tekstissä esille, niin en oikeasti näe niitä isossa mittakaavassa kovinkaan relevanttina argumenttina tässä asiassa. Enemmänkin periaatteen tasolla on typerää aiheuttaa turhia päästöjä kuten kierrättämällä tuotteita väkipakolla jonkun toisen maan kautta, jos niitä kerta postilla saa tilattua tänne sitten sieltä toisesta maasta.

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 4 – Huumeiden käyttäjien rankaiseminen ja opiaattien ilmaisjakelu

MOT:ssä tuli tänään juttua otsikolla “Huumemalli haussa”. Löytyy Yle Areenasta vielä seitsemän päivän ajan (minkä ihmeen takia muuten vain seitsemän päivän, eikös tuo ole kuitenkin ihan Ylen omaa tuotantoa?). Ohjelmassa oli vähintäänkin yksi leuat loksauttava kohtaus, kun meidän sisäasiainministerimme Päivi Räsänen lausui kutakuinkin, että vankila on hyvä juttu, koska huumeriippuvaiselle voidaan tarjota sitä hoitoa. No joo, totta tämä, mutta vankilalla harvemmin on ihmisen yhteiskuntakelpoisuuden kannalta muuten juuri positiivisia vaikutuksia. No mutta kuitenkin Portugalissa on siis dekriminalisoitu huumeiden käyttö. Käytöstä ei rangaista eikä pienien määrien hallussapidostakaan vaan kiinnijääneet ohjataan hoitoon. Portugalin tapauksesta on kirjoiteltu yllättävän paljon viime aikoina (esim. täällä ja täällä), koska tulokset ovat olleet hyviä.

Minua on pitkään ihmetyttänyt se, että minkä vuoksi Suomessa edelleen huumeidenkäyttäjiä rangaistaan teosta. Kuinka moni oikeasti jättää käyttämättä huumeita rangaistusten vuoksi? No varmaan jokunen, mutta se ei selkeästikään toimi, jos vertaa liberaalimpien maiden käyttäjälukuja. Huumeiden käytön rankaisemisesta ei hyödy yhteiskunta tai huumeriippuvaiset. Se ajaa huumediilerit ja niiden käyttäjät samaan leiriin. Sakkoja jakelemalla lähinnä huvikäyttäjiä rupeaa ärsyttämään ja huumeriippuvaiset ei parane. Opiaattiriippuvaisten kohdalla todennäköisemmin joutuvat vain taloudellisesti tiukemmalle, mikä ajaa heidät tekemään rikoksia, jotta voivat huumeita hankkia. Ja koska kun kontaktit on olemassa, niin osa varmaan rupeaa myymään niitä huumeita maksaakseen sakkoja. Ja tämä vain pahentaa tilannetta.

Myynnin laillistaminen on sitten eri keskustelu enkä lähde siihen tällä kertaa. Asia, minkä tahdon tuoda esille järkevänä huumausainepolitiikka on opiaattien jakelu ILMAISEKSI. Kyllä, luitte oikein, ILMAISEKSI. Kuulostaa varmaan aiheeseen perehtymättömien korvaan älyttömältä, mutta esimerkiksi Tanskassa ja Sveitsissä näin tehdään ja Saksassa ja Hollannissakin on kokeiltu. Tulokset ovat hyviä.

Mikä on suurin ongelma yhteiskunnalle huumeriippuvuudessa? Se ei ole työkyvyttömyys tai se, että ihminen vahingoittaa itseään. Se on se, että huumeriippuvaiset tekee ns. huumerikoksia, jotta voisivat rahoittaa harrastustaan. He rupeavat kaupittelemaan huumeita, suorastaan tyrkyttävät niitä nuorille. Kannabis oli loppu, miten ois amfetamiinia vähän? Sen lisäksi huumeriippuvaiset monesti varastelevat asioita ja myyvät niitä. Ja niin päin pois. Rahat päätyvät yleensä järjestäytyneelle rikollisuudelle, jonka yhteiskunnallista haitallisuutta ei nyt varmaan tarvitse sen enempää perustella. Totean vain, että se on paha juttu.

Huumeet eivät ole oikeasti merkittävän kalliita. Kalliita niistä tekee niiden laittomuus. Mutta jos esimerkiksi valtion lääkeyhtiö valmistaa opiaatteja, niin mitenkään älyttömän kallista se ei ole. Opiaattien jakaminen ilmaiseksi narkomaaneille on siis suhteellisen halpaa. Mitä tästä seuraa? Siitä seuraa, että huumerikokset vähenee, koska harrastustaan ei tarvitse rahoittaa rikoksilla. Huumeiden myynti vähenee, koska asiakkaat saa ainetta ilmaiseksi klinikalta. Huumekuolemat vähenee, koska esimerkiksi tasavahva ja puhdas heroiini on noin ziljoona kertaa turvallisempaa kuin se, mitä katukaupassa liikkuu. Katukaupan heroiini sisältää epäpuhtauksia, ja on yleensä jatkettu ties millä aineella, jotka monesti ovat ihmiselle paljon haitallisempia kuin se itse huume. Ja sen lisäksi järjestäytynyt rikollisuus saa vähemmän rahaa. Jos puhutaan globaalilla tasolla, niin kansainvälisen huumekaupan vaikutukset ovat aika merkittävät. Euroopassa tietysti hieman eri tilanne, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikassa kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä huumesodissa, jotka olisi vältettävissä erilaisella huumepolitiikalla USA:ssa, jonne ne huumeet ovat menossa. Meksikon huumesodasta on uutisoitu aika ahkeraan uutisissakin, se ei todellakaan ole mikään pikkujuttu enää, kun ihmisiä kuolee yhtä paljon kuin oikeissa sodissa.

Sanomattakin lienee selvää, että opiaattien ilmaiseksi jakaminen ei tarkoita sitä, että kuka tahansa voi mennä pistoksen ottamaan milloin tahansa. En tarkkaan tiedä mitä malleja muissa maissa käytetään, mutta jonkinlainen opiaattiriippuvaiseksi rekisteröiminen varmaan olisi tehtävä ensin ja tämä prosessi kestäisi jonkin aikaa. Opiaatteja ei myöskään tulisi jakaa mitenkään holtittomasti suoraan riippuvaisille käteen (hehheh) vaan niin, että asiaa valvottaisiin ja pistokset otettaisiin vaikkapa valvotuissa tiloissa. Yksityiskohdista voidaan varmasti ottaa mallia muualta.

Huumeiden käytöstä voi olla itse kukin mitä mieltä tahansa, mutta kun puhutaan huumepolitiikasta, niin haluaisin, että ihmiset perustelevat näkemyksiään ja pohtivat kokonaisuutta. Nykyinen huumepolitiikka ei ole millään tavalla optimaalinen ja johtaa yhteiskunnan sekä yksilöiden kannalta huonoon lopputulokseen. Täällä on enemmän huumekuolemia kuin väkimäärältään kaksinkertaisessa Portugalissa. Olisi järkevämpää lopettaa käyttäjien rankaiseminen ja ohjata heitä sen sijaan hoitoon, jos he hoitoa tarvitsevat. Aina se keppi ei vain toimi vaan on koitettava jotain muuta.

Aiheesta muualla netissä:

Osmo Soininvaara – Huumepolitiikkaa tulee uudistaa

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 3 – Alkoholivero ja juomatyypit

En edes jaksa lähteä Guzenina-Richardsonin tai Räsäsen viimeaikaisiin lausuntoihin ja niiden ongelmiin vaan tuon esille erään minua jo tovin pohdituttaneen aiheen eli alkoholiveron eroavaisuudet eri tuoteluokkien välillä. Alkoholiverojärjestelmä ei ole mitenkään liian selkeä, ainakaan minulle, mutta pääpiirteissään vero on jaettu alkoholiprosentin ja kokonaistilavuuden mukaan verotettaviin juomiin. Ilmeisesti yksi syy nykyiseen järjestelmään on pyrkimys harmonisoida järjestelmää EU:n sisällä, mutta jos nyt kuitenkin mietitään, että voisiko järjestelmä olla viisaampi. Minä pidän alkoholiveroa erittäin hyvänä asiana, mutta nykyinen järjestelmä on aiheuttaa tilanteita, joissa vero per gramma alkoholia vaihtelee yllättävänkin paljon. Panimoliitollakin on tästä hieno diagrammi, jota tähän nyt lainaan:

Alkoholiverot eri juomille lokakuussa 2009, eur/alkoholitilavuusprosentti

Tämä tarkoittaa sitä, että viinissä on tällä hetkellä suhteessa alhainen alkoholivero, jos mitataan paljonko juomassa on puhdasta viinaa tilavuudesta. Myös oluelle ja käymisteitse valmistetuille alkoholeille on erilaiset verot keskenään. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi siidereitä ja kaupan lonkeroita verotetaan eri tavalla kuin olutta. Miksi? Eikö samanvahvuiset juomat ole yhtä vaarallisia ihmiselle, jos puhutaan alkoholin vaikutuksista? Ihan älytön rajaveto ja aiheuttaa sen, että olutta suositaan verollisesti suhteessa muihin käymisteitse valmistettuihin juomiin. Kiva juttu, esim. keliaakikoille.

Kaupoissa ei myöskään saa myydä muita kuin käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupan lonkerot ovat aivan eri tavaraa kuin Alkon lonkerot. Miksi valmistustapa on millään tavalla olennainen seikka alkoholijuomassa ja sen myyntikohtelussa? Myös käymisteitse valmistettuja juomia verotetaan eri tavalla kuin muilla tavoin tehtyjä juomia. Edelleen, onko gramma alkoholia jollain tavalla vaarallisempaa, jos se on lisätty juoman sekaan jälkikäteen kuin jos se olisi syntynyt käymisprosessin seurauksena?

Ylipäätään koko alkoholiverojärjestelmä on hyvin sekava vyyhti, jonka koukerot ja niiden perusteet eivät ainakaan minulle aukea kokonaan. On outoa, että samanvahvuisia alkoholijuomia verotetaan eri tavalla. Sen sijaan on perustellumpaa, että alkoholivero on ikäänkuin progressiivinen, että väkevissä veroa per alkoholigramma on suhteessa enemmän kuin miedoissa, koska väkevien juomisen haittavaikutuksista, esim. aggressiivisuuden lisääntymisestä on kuitenkin jonkin verran näyttöä. Samanvahvuisia tai eri tavalla tehtyjä alkoholijuomia ei pitäisi kohdella eri tavoin, ellei syytä poikkeukseen ole (poikkeus voisi olla esim. punaviinin juomisen ja sydän- ja verisuonitautien vähenemisen yhteydet). Tieteelliset tutkimukset eivät näyttäisi tukevan tältä osin nykyisen käytännön outoja tapoja luokitella samanvahvuisia alkoholijuomia. Jos jollain on antaa hyviä perusteluita nykykäytännölle, niin kuulen ne kyllä mielellään, mutta koko alkoholiverojärjestelmä näyttäisi olevan vain kasautunut historian saatossa ilman, että se on varsinaisesti perustunut edes tutkittuun tietoon. Nykyinen tilanne ainakin kannustaa ihmiset hakemaan siiderit ja lonkeronsa Tallinnasta, jos ei muuta.

Lyhyesti toimenpide-ehdotus: alkoholiveron tulisi määräytyä juoman vahvuuden perusteella, ei tekotavan tai juomatyypin perusteella, ellei jotain perusteltua syytä poikkeukseen ole. Näin.

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 2 – Uusi tupakkalaki

Viime vuonna tuli voimaan uusi tupakkalaki. Siinä oli mukana joitain hyviäkin juttuja, mutta oli myös vähemmän hyviä. Ne huonot lienevät seurausta siitä, että tavoitteena on tupakoinnin loppuminen Suomesta. En sinällään vastusta tavoitetta, mutta vastustan sellaisia keinoja, jotka pyrkivät tähän tavoitteeseen ihmisten ja liiketoiminnan vapautta liiaksi rajoittamalla. Minusta kiellot kieltojen vuoksi eivät ole hyvä asia vaan ne täytyisi perustella hyvin.

Mennäänä ensimmäiseen asiaan eli tupakka-automaattien kieltoon. Ne aiotaan kieltää vuoteen 2015 mennessä. Ketä tällainen toiminta palvelee, että kielletään automaatit? Toki se tuota tavoitetta palvelee, mutta onko se sitten järkevää, että asiaan käytetään ihmistyövoimaa, jos sen voisi konekin hoitaa? Ei kuulosta minusta järkevältä. Toki automaateissa tulisi olla sellaiset järjestelmät, että alaikäiset eivät niitä voi käyttää tai ne tulisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin, että alaikäiset eivät tiloihin pääse, mutta ne ovatkin sitten ihan eri puheenaihe. On outoa, että teknologian hyödyntämistä lähdetään kieltämään tietyllä toimialalla. Asia tuskin herättää suuria intohimoja ihmisissä, mutta kieltäminen kieltämisen ilosta ei ole oikein.

Toinen asia uudessa tupakkalaissa oli ulkoilmatapahtumissa tupakoinnin kieltäminen alueilla, joilla oleskellaan paikallaan. Laki on vähintäänkin tulkinnanvarainen, mutta ei nyt puututa siihen. Suurin ongelma kyseisessä laissa on se, että se edellyttää tapahtumanjärjestäjältä lain valvomista sakkojen uhalla. Kuinka helppo on kyseistä lakia valvoa tapahtumassa, jossa on kymmeniä tuhansia ihmisiä? Minusta valvontaresurssien tuhlaaminen tupakoinin valvomiseen ULKOTILOISSA on aivan älytöntä. Ymmärrän kyllä, että joitain ihmisiä häiritsee se, että keikkojen aikana joku tupakoi vieressä, mutta ei tämä ole minusta missään määrin sellainen yhteiskunnallinen ongelma, että asiaan puuttumiseen täytyisi velvoittaa lailla. Mitä itse olen kolmilla festareilla kotimaassa ollut tänä kesänä, niin huomattavasti enemmän minua on häirinnyt se, että paristi olen nähnyt järjestyksenvalvojien tungeksivan yleisön keskellä vain huomauttaakseen jollekin tupakoitsijalle polttamisesta. Tupakoitsijat, jotka eivät huomioi kanssaihmisiä, eivät taatusti lopeta tupakointia festareilla myöskään uuden lain myötä. Astmaatikot ja allergikot nyt erikseen, mutta normaalille festivaalikävijälle ulkoilmassa polttaminen ei nyt voi olla niin suuri ongelma, että siihen tulisi lailla puuttua etenkään, kun asiaa ei voida järkevästi valvoa ilman, että ne resurssit on jostain muualta pois. Toisaalta jos joku asia häiritsee paljon, niin mikään ei estä ihmistä itseään huomauttamasta tästä, ei kaiken tarvitse olla virallisen valvonnan tehtävä. Monet jopa ottavat neuvosta vaarin ja sammuttavat tupakan tai lopettavat metelöimisen tai mitä häiritsevää nyt sattuvatkaan tekemään.

Uusi tupakkalaki myös kieltää alaikäiseltä tupakan hallussapidon. Alaikäiselle välittäminen on myös jatkossa kielletty, mikä on hyvä asia, mutta aiemmin tupakan myyntiä alaikäisille on valvottu siten, että on pistettu alaikäinen ostamaan tupakkaa ja katsottu miten käy. Uusi laki ei salli enää tätä ja tämä käsittääkseni aiheuttaa sen, että tupakan myyntiä alaikäisille on nykyään vaikeampi valvoa sekä vaikeampi seuloa kieltoa kiertäviä myyntipaikkoja.

Mitä tulee nuuskaan, niin en näe mitään syytä, että miksi sen pitäisi olla edes kiellettyä. Siitä on kuitenkin vähemmän negatiivisia ulkoishaittoja kuin tupakasta eikä käsittääkseni se nykytiedon valossa (lue: Wikipedian) ole edes enemmän syöpää aiheuttavaa kuin tupakka. Sen suhteen lainsäädäntöä myös tiukennettiin uuden lain myötä eikä sitä saa antaa edes lahjaksi Suomeen saatiin vain lisää tupakkalakia rikkovia ihmisiä tuon muutoksen myötä. En ole ainakaan huomannut, että omassa tuttavapiirissä kukaan olisi nuuskaamista lopettanut uuden lain myötä, joten käytännössä jotkut vain rikkovat lakia enemmän, mitä aiemmin.

Tupakasta on haittoja yksilölle, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Yhteiskunnalle koituvat haitat täytyisi periä tupakkaverosta enkä sen korotusta vastusta, jos haitat nähdään suuremmiksi kuin hyödyt. Tupakoinnista aiheutuu haittaa terveydenhuollon kulujen lisäksi esimerkiksi ihan mielettömänä määränä roskaa. Muille ihmisille koituvat haitat eli lähinnä passiivisen tupakoinnin haitat onnistuttiin mielestäni minimoimaan edellisellä kerralla, kun baareissa tupakointi kiellettiin, joka oli erittäin hyvä lakimuutos. Siksi en näe, että muille ihmisille koituvat haitat olisivat merkittävä syy enää kiristää entisestään lakia, etenkin kun lain valvominen on todettu ongelmalliseksi. Mitä tulee yksilöön, niin mielestäni yksilö saa aiheuttaa itselleen haittaa, kunhan ei aiheuta sitä muille ja korvaa mahdolliset yhteiskunnalle aiheutuvat haitat.

Tupakoinnin vähentäminen valistusta ja tupakoinnin imagoa huonontamalla saavat minulta hyväksynnän, vaikka en esimerkiksi usko tupakkapakettien graafisuuden poistamisen olevan kauhean merkittävä keino tässä. Sen sijaan tupakan ikärajan nostaminen 20 ikävuoteen voisi olla tehokas keino, mitä tulee alaikäisten tupakointiin. Nykyinen asenneilmapiiri kuitenkin muuttuu koko ajan negatiivisemmaksi ilman, että tupakointia hankaloitetaan älyttömillä kielloilla, joita ei voida valvoa. Savuton yhteiskunta on toki hieno tavoite, mutta jokainen järkevä ihminen tajuaa, että sellaiseen ei tulla koskaan pääsemään edes orwellilaisilla metodeilla.

P.S. Itse en polta tupakkaa enkä käytä nuuskaa enkä oikeastaan pidä kummankaan mausta saati tupakansavusta.

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 1 – anniskelualueet

Huomasin, että moni edellisistä otsikoista on muotoiltu kysymyksen muotoon. Maneriini rupesivat ärsyttämään minua, joten päätin rikkoa kaavaa ja Irinan käskyjä.

Tulevana viikonloppuna on Ilosaarirock ja siihen liittyen aiheena tällä kertaa Suomen alkoholipolitiikka, josta käsittelen tällä kertaa anniskelualuelainsäädäntöä, mutta aloitetaan nyt aluksi taustatiedoista ja historiasta. Suomessa ei juoda maailman eniten alkoholia, mutta ihan kohtalaisilla sijoilla ollaan. Yksi syy, miksi Suomi ei ole tuon korkeammalla liittynee osittain siihen, että Suomessa ei käytetä alkoholia ruokajuomana lähellekään siinä määrin, mitä monissa muissa maissa. Jos listattaisiin vain humalahakuinen juominen, niin Suomi nousisi varmaan monta pykälää. Suomessa juodaan siis kohtuullisen paljon alkoholia. Suomessa on myös kohtuullisen tiukka alkoholipolitiikka kaikin puolin. Jos alkoholipolitiikka toimisi, niin Suomessa juotaisiin huomattavasti vähemmän alkoholia. Oikeastaan täällä on niin tiukka alkoholipolitiikka, että täällä täytyisi juoda varmaan lähes vähiten alkoholia koko Euroopasssa. Näin ei kuitenkaan ole. Ja ei, asiaa ei selitetä myytillä nimeltä suomalainen viinapää. Täällä ei olla aina juotu näin paljoa.

Mutta nyt itse ongelmaan alkoholipolitiikassa, joka ärsyttää minua ehkä eniten eli anniskelualueet. Suomen anniskelulaki sanoo kutakuinkin näin:

”Anniskelupaikassa alkoholijuomia saa anniskella ainoastaan lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella, jossa valvonta voidaan tehokkaasti järjestää. Anniskelualueeksi ei saa hyväksyä urheilu-, liikunta-, musiikki- tai muun niihin verrattavan tapahtuman yleistä katsomotilaa. Anniskelualue tulee rajata tai merkitä niin, että raja on asiakkaiden selvästi havaittavissa, jollei anniskelualuetta voida muuten selvästi todeta. Kulkemista anniskelualueelle ja sieltä pois on voitava tehokkaasti valvoa. Lupaviranomaiselle tulee esittää anniskelualueen rajaamista koskeva suunnitelma.”

En ole koskaan ymmärtänyt, että mihin koko anniskelualuelainsäädännöllä oikein pyritään. Miksi on tärkeää, että anniskelualueelle ei viedä alkoholia? Humaltaako siitä jotenkin väärällä tavalla? Minusta alkoholin tuominen alueelle, jossa myydään alkoholia, täytyisi olla täysin kyseisen anniskelijan päätettävissä. Samoin sen vieminen pois sieltä. Jos joku haluaa ostaa ravintolasta mukaan pari pulloa olutta, niin miksi se pitäisi olla kiellettyä?

Katukuvaan anniskelualue vaikuttaa sillä tavalla, että esimerkiksi Jyväskylässä keskustan kadut ovat kesäisin täynnä aikuisten karsinoita, joissa on korkeat aidat ympärillä. Aidat tuhoavat kyllä tehokkaasti kuvan vapaasta kaupunkitilassa. Jos olette käyneet Keski- tai Etelä-Euroopassa, niin siellä kadut ovat varsin toisennäköisiä ja katutilaa käytetään huomattavasti dynaamisemmin. Hienona esimerkkinä Wienissä eräs auki, jonka ympärillä on pari museota ja alue on täynnä jännänäköisiä moderneja teoksia, joita myös ihan luvallisesti penkkeinä käytetään. Iltaisin aukiolla aukeaa monta baaria, jotka myyvät alkoholituotteita. Ihmiset hakevat juomansa sieltä, mistä haluavat ja menevät istumaan minne haluavat. Suomessa alueella olisi viisi eri karsinaa, ja jos tahtoisit liikkua tilasta toiseen, niin ensin täytyisi juoda juoma loppuun hirveällä kiireellä, ja sehän vasta johtaa vastuulliseen alkoholinkäyttöön.

Suomen festivaalitkin kärsivät anniskelualueperseilystä ja tästä absurdein esimerkki on Flow-festivaali. Kyseessä on K18-festivaali. Paperit tarkastetaan portilla. Kaiken järjen mukaan ei pitäisi olla mitään estettä sille, miksei alueella voisi kulkea juoma kädessä ympäriinsä. Mutta eih, koska anniskelualue ei saa olla “yleistä katsomotilaa”, mitä hittoa se sitten käytännössä tarkoittaakaan. Joten alueella on kolme anniskelutilaa, joista yksi on monen anniskelupisteen isompi kokonaisuus, mutta kaksi on vähän erillään. Päälavan edusta on ainut lava, jossa ei saa juoda anniskelutuotteita. Anniskelualueiden rajoilla järjestyksenvalvojat valvovat, että kukaan ei vie alkoholijuomia pois alueelta, jotta niitä ei voitaisi mennä juomaan toiselle anniskelualueelle, jonka myynnistä vastaa täysin sama taho. Hyvä, että tehdään työtä, jolla on tarkoitus ja samalla nostetaan tapahtumajärjestämisen kustannuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset salakuljettavat ostamiaan juomia anniskelualueelta toiselle, ihan helvetin absurdia. Jos jostain syystä tapahtumanjärjestäjä haluaa kieltää sen, että lavan edustalle ei tuoda juomia, niin se on ihan ok minusta. Jotkut artistit voivat olla tarkkoja asiasta. Mitään syytä sille ei kuitenkaan ole, että laki sanelee sen, miten täysi-ikäisten festivaaleilla alkoholia kuskataan.

Ihminen, joka on käynyt Suomen festivaaleilla sekä Euroopan eri festivaaleilla, tajuaa myös sen kuinka naurettavaa anniskelualuekäytäntö on myös normaaleilla festivaaleilla. Esimerkiksi Ilosaarirockissa, Ruisrockissa ja Provinssirockissa juomien kanssa ei saa liikkue eri lavoilta toisille. Koska festivaalit on aikataulutettu varsin tiukasti, niin se omalla kohdallani ainakin johtaa siihen, että pitää aikatauluttaa oma alkoholinnauttiminen. “Nyt ei ole bändiä, keretään juomaan pari kaljaa” ja kiitos kysymästä, itse nyt vain satun pitämään elävän musiikin nauttimisesta nousuhumalassa. Tuloksena tästä on omien kokemusten mukaan se, että alkoholia nautitaan aivan liian nopeasti, koska täytyy keretä katsomaan se seuraava bändi ja pakkohan se juoma on loppuun juoda. Ja alkoholinkulutus ja järjestyshäiriöt vähenee…not. Jos juomien kanssa saisi liikkua vapaammin festivaalialueilla, niin olen aivan varma, että ihmiset eivät olisi niin humalassa kuin nykyään ja sen lisäksi he viihtyisivät huomattavasti paremmin. Se ei kuitenkaan käy, koska Suomessa hauskanpitoon tarvitaan viranomaisten lupa.

Käytännön hölmöys tuon lain vaikutuksista löytyy esimerkiksi omasta ylioppilaskunnastani, jossa ravintola Ilokiven yläkerta on siitä syystä anniskelualuetta, että joidenkin tapahtumien aikana siellä on baari auki. Tilaan ei saa siis tuoda omia juomia eikä niitä saa siellä nauttia. Käytännön vaikutus on se, että tilan käyttöaste on huomattavasti alhaisempi kuin siinä tapauksessa, että tilassa saisi juoda alkoholijuomia. Olkoonkin, että opiskelijat juovat monien mielestä liikaa, mutta alkoholijuomien nauttiminen kuuluu monien aikuisten illanviettotapoihin eikä tämän vuoksi tilaa juuri käytetä, koska tilassa voidaan järjestää vain tapahtumia, joissa on kalliihko anniskelu tai sitten täysin alkoholittomia tapahtumia. Hyvä tila keskellä kampusta, jossa ei voi järjestää ainejärjestöjen omaehtoisia illanviettoja (ilman ravintoloitsijaa) tai esimerkiksi suhteellisen suosittuja sitsejä eli akateemisia pöytäjuhlia, ellei sitten taas tilata kaikki alkoholi ravintolalta, joka taas nostaa kustannuksia merkittävästi.

Taas yksi hyvä esimerkki typeristä vaikutuksista tulee mieleen Tanssisali Lutakon Kickstart-festivaaleilta. Kyseessä on k18-festivaali myös, kuten Flowssa. Viime vuonna, vai oliko se toissavuonna, festivaalilla oli kolme lavaa käytössä, jossa yksi oli alakerran kahvilassa, joka ei ole anniskelualuetta, koska sitä vuokrataan ulos erinäisiin käyttötarkoituksiin, joissa joku saattaa nauttia olutta omasta pullosta. No, taas täytyis sitten juoda nopeasti tuopit tyhjäksi, jos päätti, että haluaa käydä katsomassa kahvilan lavan bändejä. Ja mitään järkeähän tässä ei taas ollut.

Tapahtumia itsekin järjestävänä ihmisenä voin myös kertoa, että se on ihan naurettavaa kikkailua, kun backstagen juomia ei saa tuoda anniskelun puolelle ja toisinpäin.

Suomessa tälläkin hetkellä majoitus- ja ravitsemusalan järjestön MaRan mukaan kulutetaan kaikesta alkoholista n. 10% anniskelualueilla. Alkoholin nauttiminen ravintoloissa on turvallisempaa, se työllistää ihmisiä sekä siihen liittyy aina mahdollisuus löytää baarista elämänsä rakkaus, joka tekee yksilöistä onnellisempia. Nämä seikat huomioon ottaen Suomessa anniskeluliikkeitä rankaistaan aivan tyhjänpäiväisellä säätämisellä, joista anniskelualuekäytäntö on yksi typerimmistä, josta aiheutuu turhaa byrokratiaa ja kuluja eikä siitä hyödy kukaan. Johtopäätöksenä sanon, että lakkautetaan nykyinen anniskelualuelainsäädäntö ja annetaan anniskelutilan/tapahtumajärjestäjän itse päättää siitä, saako juomia tuoda alueelle tai viedä siltä pois tai missä niitä saa nauttia.

Nyt joku varmaan tässä vaiheessa miettii, että “mites alaikäiset, eikö kukaan ajattele lapsia!?!”. Ongelman voi ratkaista sillä, että alaikäisille myymisestä sekä alaikäiselle alkoholin välittämisestä sakotetaan sillä tavalla, että se kirpaisee. Tämän lisäksi joissain maissa myös alaikäistä rangaistaan siitä, jos hän yrittää ostaa alkoholia alaikäisenä. 50 euron sakko teinille, niin ei yritä toista kertaa. Tosin, ei se nyt oikeasti ole maailman kauhein asia, jos joku teini juo viinansa anniskeluliikkeistä, onhan se kuitenkin turvallisempaa kuin nykyinen malli, jossa 99% teineistä nauttii alkoholinsa ties missä.

P.S. Jos keksit rationaalisia syitä anniskelualuelainsäädännölle, niin haluaisin mielelläni kuulla niistä enemmän. Jos myös keksit argumentaatiossani virheitä ja hätäisiä johtopäätöksiä, niin korjaa minua toki.