Tulisiko Digita kansallistaa?

Tulisi. Digita on siis se yhtiö, joka hoitaa maanpäällistä digitelevisioverkkoa tällä hetkellä. Yle teki aikanaan aivopierun ja meni myymään monopoliasemassa olevan yhtiön ulkomaiseen omistukseen. Jos joku porukasta olisi käynyt edes kansantaloustieteen peruskurssin, niin siellä oltaisiin ymmärretty, että luonnollisen monopolin yksityistäminen ei ole todellakaan mikään fiksu veto. Lyhytnäköistä toimintaa, ja päätöstä on saletisti Ylessäkin aikanaan vähän kaduttu. Tai jos ei ole, niin se olisi kovin outoa.

Digitan yksityistäminen on johtanut mm. siihen, että eri tv-kanavilta pyydetään kohtuuttoman suuria maksuja kaistan käyttämisestä. Se on osasyynä siihen, että miksi Suomessa digi-tv on niin paskalaatuinen, koska kanavat haluavat säästää kaistamaksuissa, ja kaistan määrä vaikuttaa suoraan kanavan kuvanlaatuun. Eron näkee jo ihan silmämääräisesti Ylen kanavien, kaupallisten ns. pääkanavien ja toissijaisten kaupallisten kanavien . Jos yhtiö olisi valtion omistuksessa, niin varmasti sopiva kompromissi kaistan käytön suhteen löytyisi. Jopa Ylen entinten johtaja Jungner on valittanut hinnoittelusta. Kikkeliskokkelis, kannattiko myydä. Tosin ei tainnut olla Jungnerin aikakauden kämmejä tuo, tosi särmä tyyppi oli hän kaikin puolin Ylen johtajana.

Nyt Digita on mahdollisesti menossa uudelleen myyntiin, myyntihinta n. 100 miljoonaa enemmän kuin sen myyntihinta kymmenisen vuotta sitten. Kansallistaminen, tuo radikaali sosialistinen toimenpide, olisi minusta silti paikallaan. Digitan verkko on osa valtiolle elintärkeää inftrastruktuuria ja se on luonnollinen monopoli, joten se kuulu yksityisomistukseen. Kansallistamiselle on siis hyvät perusteet. Okei, aikanaan mokattiin, mutta nyt voitais ottaa homma haltuun. Tuon summan keksiminen ei kuitenkaan ole helppoa touhua. Koska kansallistaminen tapahtuu ikäänkuin jollain tasolla väkivaltaisesti vasten omistajan tahtoa, niin passeli ostohinta voisi olla se alkuperäinen myyntihinta + inflaatio + tehdyt investoinnit ja vaikka joku kiva anteekspyyntöraha siihen päälle, koska suomalaisethan tän alunperin mokas. Ongelma toki on siinä, että kun aikanaan oltiin lyhytnäköisiä ja rahoitettiin toimintaa typerillä toimenpiteillä, jotka eivät pitkässä juoksussa säästäneet edes rahaa, niin nyt edes alkuperäistä summaa on hankala haalia kasaan.

Toinen vaihtoehto olisi tehdä sama kuin sähköverkon kohdalla, että verkon omistajien voittoja säädeltäisiin eikä ns. liikaa voittoa saisi tehdä. Eli kilpailuvirasto vois potkia Digitaa, jos repivät kohtuuttomia voittoja toiminnastaan.

Mutta hei pliis, älkää päättäjät myykö enää infrastruktuuria yksityisiin käsiin. Ei ole mukavaa eikä järkevää hommaa se.

P.S. Yle-maksusta näyttäisi tulevan ihan ok ja hyvitysmaksulaajennuskin torpattiin. Vielä on toivoa.

Advertisements

Kokonaisvaltainen näkemykseni EU:n energia- ja maatalouspolitiikkaan eli kuinka selätän ilmastonmuutokset ja kaikki muut maailman suuret ongelmat

Tämä ei ole mikään loppuunsa asti hiottu näkemys asioista, mutta pyrkii ottamaan huomioon monenlaisia näkökulmia sekä energian lisäksi myös luonnonvarat. Tämä on siis keskustelunaloitus, joten varmasti on olemassa aspekteja, joita ne ole ottanut huomioon. Taustalla on ajatuksena tosiasiat siitä, että karjatalous tuottaa hieman yli viidenneksen kasvihuonepäästöistä, liikenne hieman yli viidenneksen ja olisko sitten sähköntuotanto tyyliin kolmanneksen, mutta kuitenkin yhdessä nuo kolme muodostavat merkittävän osan kaikista maailman kasvihuonepäästöistä.

Energiantuotanto ja liikenne

Fossiilisista polttoaineista täytyisi päästä eroon mahdollisimman pian. Siihen minusta paras keino on pystyttää hitonmoinen määrä moderneja ydinvoimaloita, mielellään vielä toriumilla toimivia sellaisia. Samaan aikaan laitetaan rahaa uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen sekä rakennetaan niitäkin kuin viimeistä päivää, ehkä jopa subventoidaan jossain määrin julkisista varoista niiden käyttöönottoa. Pitkällä tähtäimellä mielestäni uusiutuvien täytyy pärjätä markkinavetoisesti eikä pysyvä subventointi ole järkevää. Tai ainakin tulee ihan pirun kalliiksi. Fossiilisten polttoaineiden verotus nostetaan korkealle tasolle (etenkin kivihiilen osalta), joka osaltaan parantaa uusiutuvien energiamuotojen kilpailukykyä.

Sähkö- tai vetyautoinfran rakentamista ja laitteiden kehittämistä subventoidaan, jotta niiden käyttöönotto nopeutuu ja energia näille tuotetaan ydinvoimalla ja uusiutuvilla. Samaan aikaan kuitenkin raideliikenteeseen panostetaan sekä henkilö-, että tavaraliikenteen suhteen, koska se säästää luonnonvaroja ja energiaa. Myös raideliikenteen täytyy kuitenkin irrottautua fossiilisista energiamuodoista.

Maatalouspolitikka

Yksi merkittävimpiä energian ja luonnonvarojen kuluttajia on maatalous. Siksi kaikki luonnonvaroja tuhlailevat maataloustuet lopetetaan EU:sta ja keskitytään omavaraisuutta edistävään maatalouspolitiikkaan. Tukien ehdoksi asetetaan omavaraisuuden korottaminen. Sellainen karjatalous, joka ei perustu omavaraisuuteen, ei saisi tukea. Lihan hinta nousisi merkittävästi, lihan kulutus pienenisi ja osa karjatalouteen varatusta peltopinta-alasta valjastettaisiin ihmisruualle eikä kierrätettäisi tehottomasti karjan kautta. Koska tuen kriteerit olisivat nimenomaan omavaraisuudessa, niin systeemi ei olisi niin altis raaka-aineiden tai energian kriiseille. Esimerkiksi fosforin on ennustettu loppuvan lähitulevaisuudessa, joka on tärkeä alkuaine maatalouden kannalta. Tai käytännössähän se ei lopu vaan on pitkin pitäjiä ja erittäin kallista kerätä talteen.

Luomutuotteet halpenisivat, koska luomuviljely on ekologisempaa ja ottaa paremmin huomioon omavaraisuuden ja ekosysteemin. Tukia suunnattaisiin luomuun ja vastaaviin omavaraisuusehdot täyttäviin tuotantomuotoihin. Asiasta kertoo enemmän esimerkiksi MTT:n tutkija Pentti Seuri. Suomen peltopinta-alallakin voisi nykyisellään ruokkia moninkertaisen määrän ihmisiä, mihin se tällä hetkellä riittää. EU:ssa tuotetaan ruokaa enemmän, mitä siellä käytetään ja ylijäämät viedään esimerkiksi kehitysmaihin, mikä ei ole lainkaan järkevää. Siitä enempi myöhemmin.

Kehitysapu ja väestönkasvu

Mitä kehitysmaiden osalta voidaan tehdä energian ja luonnonvarojen suhteen? Mielestäni kehitysapu voitaisiin sitoa sellaisiin ehtoihin ja käytäntöihin, jotka hillitsevät väestönkasvua. Inhimillisiin sellaisiin koska “yhden lapsen politiikka”-tyyppiset ratkaisut aiheuttavat taas monenlaisia muita ongelmia. Naisten koulutuksen kasvattaminen, ehkäisyvalistus ja muitakin keinoja on todettu keinoiksi hillitä väestönkasvua. Nämä tulisi ottaa kriteereiksi, kun kehitysapua jaetaan. Kehitysavun tarve myös vähentyy, kun maataloustuet eivät sotke enää ruuan maailmanmarkkinoita. KEPA on tästä asiasta uutisoinut useita kertoja. Tai ainakin saadaan enemmän aikaan, jos saman verran rahaa laitetaan tukiin, mutta ei sotketa kehitysmaiden omia ruokamarkkinoita.

Subventontien rahoitus

Uusiutuvien energiamuotojen subventoimiseen sekä autoinfraan rahaa saadaan lohkaistua maataloustuista. EU:ssa on tällä hetkellä ylituotantoa ja olen aivan varma, että jos kriteeriksi otetaan omavaraisuus, niin tukiin ei mene rahaa siinä määrin, missä nykyään. Kasvisproteiinin kierrättäminen eläinten kautta ihmisille on tehotonta ja sitä ei tulisi tukea verorahoista, mikäli se ei toteuta omavaraisuusperiaatetta. Silti tätä suurissa määrin tehdään.

Entä maataloustyöntekijät?

EU käyttää tällä hetkellä 57 miljardia euroa maatalouspolitiikkaan, joka ei edistä omavaraisuutta. Suomen maksamista tuista 40% tulee EU:lta ja vielä 60% Suomen omilta veronmaksajilta. Koska nykyinen politiikka ei hoida tehokkaasti omavaraisuutta, niin on hyvä kysyä, että mikä sen pointti on. Sen pointti tuntuisi olevan työllisyyspolitiikka. Veikkaan, että kolmella miljardilla (hämmentävän montaa eri lukua tuntuisi olevan liikenteessä, Wikipedia sanoo 4 miljardia, joka sisältää muutakin) voitaisiin tehdä huomattavasti tehokkaampaa työllisyyspolitiikkaa, kuin mitä se työllistää maatalouden kautta. Esimerkiksi kala- ja metsätalouden puolella voisi varsin hyvin löytyä työn sarkaa, jos sama raha käytettäisiin siihen. Kenties jopa uusiutuvien biopolttoaineiden keräämisessä tai tuotannossa. Myös hoitoalalle voidaan varmasti työllistää ihmisiä varmasti, jos vain rahaa on. 3-4 miljardista osa siis jäisi omavaraisuutta edistävään ruuantuotantoon, osa menisi työllistämistoimiin ja jäljelle jäisi varmasti vielä muutama euro, joilla voitaisiin vaikka lyhentää budjetin alijäämää.

Tuontiliha

Koska minusta eläinten oikeudet ovat tärkeä asia, eikä globaali markkinatalous niitä automaattisesti huomioi, niin EU:n tulisi kehittää jonkinlainen sertifikaatti miministandardeista, joita EU:hun tuotavan lihan tulisi täyttää sekä ympäristön, että eläinten kohtelun kannalta. Tämä siksi, ettei ulkomaisen lihan kysynnän kasvua korvata epäeettisillä ja ekologisilla ratkaisuilla. Kuitenkin lämpimimmissä maissa, joissa karja laiduntaa enimmäkseen ulkona, ovat varmaan eläinten olotkin paljon mukavammat kuin Suomessa. Täällä eläimet ovat enimmäkseen sisällä ja vain muutamat nautalajit pystyvät olemaan enimmäkseen ulkona ympäri vuoden.

Muuta pohdintaa

Itse näen luonnonvarat ongelmallisempana asiana tulevaisuuden kannalta kuin energian. Eri asia, vaikka osittain limittäiset. Uraania ja toriumia on käytännössä loputtomiin ja ehkä se fuusiovoima on siihen mennessä saatu toimimaan tai uusiutuvat energiamuodot riittävän toimiviksi, kun se teoriassa voisi loppua. Tai hyötöreaktorit sille tasolle, että ydinjäte ei ole enää ongelma. Energia myös mahdollistaa sen, että uusiutumattomia luonnonvaroja voidaan kerätä paremmin talteen, esimerkiksi tehostaa kierrätystä. Energiakulutuksen kasvu ja uusiutumattomat luonnonvarat on aika hankala yhdistelmä, koska energiaa voidaan käyttää myös luonnonvarojen tuhlailuun. Näenkin siksi, että energiapolitiikkaa ei voi tehdä irrallaan ympäristöpolitiikasta.

Ydinvoiman kannattaminen kuulostaa varmaan monien korvaan tosi radikaalilta, näin niin kuin vihreäksi. En näe ydinvoimaa minään maailman siisteimpänä juttuna, mutta näen sen realistisena tapana pelastaa maapallo kasvihuoneilmiöltä sekä ratkaista energiaongelmat. Sen mitä kymmenisen vuotta olen keskustelua siitä seurannut, en näe sitä myöskään niin vaarallisena, mitä monet näkevät. Siinä on omat ongelmansa, mutta ne ovat pieniä verrattuna fossiilisten ongelmiin tai niihin haasteisiin, että oikeasti saataisiin fossiiliset korvattua uusiutuvilla riittävän nopeasti. Uusiutuvien energiamuotojen optimistisissa tulevaisuudennäkymissä harvemmin on otettu myöskään huomioon sitä, että myös liikenne täytyisi irroittaa fossiilisista polttoaineista ja se vaatii ihan mielettömän paljon energiaa.

Luomuruuan suhteen en sulje pois geenimanipulointia. En näe periaatteellista ongelmaa geenimanipulaatiossa kunhan homma toteutetaan järkevästi ja turvallisesti (esim. lajikkeet kuten kultainen riisi, jonka ekologiseen kilpailukykyyn ei olla koskettu) eikä etenkään ruveta mihinkään geenipatentteihin, niin kuin USA:ssa on tehty. Tutkijatkin ovat ihmetelleet nihkeää suhtautumista asiaan EU:ssa, Suomessa ja Ruotsissa.

Nykyiset luomustandardit eivät ole täydellinen malli, mutta hyvä lähtökohta sille, mihin tulisi pyrkiä eli omavaraiseen maatalouteen. Typpilannoitteetkaan eivät olisi niin ongelmallinen asia sen jälkeen, jos energiapuoli on ratkaistu. Typpeä saa ilmakehästä käytännössä loputtomiin, mutta se vaatii energiaa. Nykyään se energia ikävä kyllä usein on  fossiilista alkuperää.

Ruuan omavaraisuuden tuottaminen olisi mahdollista tukijärjestelmän sijasta myös sillä, että hommaa hoitamaan otettaisiin valtionyhtiö. Viljelijät voisivat olla töissä valtionyhtiöllä tai sitten yhtiö voisi ostaa viljelijöiltä ruokaa sellaisilla kriteereillä, että omavaraisuusperiaate säilyy eikä tuotantoa ole tehty kestämättömin ratkaisuin (tuontirehu, fossiiliset polttoaineet, fosforin tuhlailu). En ole perehtynyt ideaan kauhean hyvin, mutta olen kuullut tällaista heitettävän ilmoille ja kuulostanut järkevältä.

Sellaista. Ratkaisin kaikki maailman isot ongelmat kuten energiaongelmat, nälänhädän ja luonnonvarojen ehtymisen kertaheitolla. Nobelia odotellessa.

Aiheesta muualla netissä: 

Revalvaatio – Maataloustuet on taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti kestämätön ratkaisu

Osmo Soininvaara – Mitä ajattelen maataloudesta

Vapaasana.net – Maatalous ei tue huoltovarmuutta

P.S. Mainittakoon, että Revalvaation sivulla on paljon pointteja, joita minullakin, mutta törmäsin tekstiin vasta puolivaiheessa omaa tekstiäni ja sen taustatyötä. Hyvä teksti sekin eikä sen ehdotukset tukipolitiikan suhteen kuulosta nekään huonoilta.

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 5 – nuuska ja sähkötupakka

Ajankohtaisessa kakkosessa oli juttua sähkötupakasta hiljattain. Olen myös kavereiden kautta kuullut ilmiöstä. Mielenkiintoinen ilmiö. Ajankohtaisesta kakkosesta opin myös, että nikotiinipitoisten nesteiden myynti on Suomessa kielletty. Nyt kuitenkin sähkötupakat ja niiden myynti verkkokaupoissa aiotaan kieltää Suomessa vuodenvaihteen jälkeen, koska Valviran mukaan esillepanokielto koskee myös tupakkatuotteiden jäljitelmiä. Asiasta enempi kirjoitteli Molex Mäkinen täällä.

Minua vähän hämmentää tuo asia. En tiedä onko Valviran tavoitteena ollut sähkötupakan myynnin lopettaminen vai onko kyseessä vain yksi kieltoasetus, jonka seurauksia ei ole osattu arvioida. Lopputulos kuulostaa kuitenkin typeryydeltä. Jos sähkötupakat haluttaisiin kieltää, niin mielestäni olisi nyt vähintäänkin osoitettava, että ne on oikeasti todella vaarallisia. Lähtökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että oletuksena se, että kaikki on kielletty, on myös todella typerä. Käytännön tasolla typerää tässä on se, että verorahoja ja työllisyyttä ajetaan nyt sitten pois Suomesta ja aiheutetaan turhia logistiikkakustannuksia ja sitä kautta päästöjä, kun kierrätetään tuotteita ulkomaiden kautta. En ymmärrä myöskään nikotiininesteiden kieltoa. Jos kerta meillä saa myydä nikotiinituotteita muissa muodoissa ja omaan käyttöön tilaaminen on sallittua ulkomailta, niin miksi ihmeessä niitä ei saisi myydä nesteenä?

Toinen outo käytäntö on nuuskakielto, jonka perusteluja EU olikin luvannut tutkia. Okei, kun kielto on asetettu voimaan, niin asiasta ei varmasti tiedetty niin paljon kuin nykyään. Nykyisten tutkimusten valossa on kuitenkin hankala nähdä, että miksi nuuskaaminen olisi vaarallisempaa kuin tupakointi. En näe, että nuuskan myyntikiellolle olisi enää perusteita. Sen lisäksi se vie myös verotuloja Suomesta ulkomaille ja omien kokemusten mukaan edes täällä sisämaassa eli Jyväskylässä nuuskaaminen ei ole mitenkään harvinaista, joten käyttäjiä löytyy kuitenkin merkittävä määrä.

Päihteiden käytön vähentämiseen pyrkiminen on hyvä juttu, mutta minusta sen täytyy tapahtua muilla keinoin kuin kielloilla, jos kyseessä on teot, jotka vahingoittavat vain tupakoijaa itseään. Haittaverot ovat hyvä juttu myös, jotta kustannukset julkiselle sektorille saadaan katettua. Valistus ja kasvatus riittää, ja jos ei riitä, niin entä sitten? Ei päihteetöntä yhteiskuntaa saada aikaan kuitenkaan, mutta haittoja voidaan minimoida. Pidän kuitenkin ihmisen vapautta valita tärkeänä asiana, jos siinä samalla ei vahingoita muita tai ympäristöä.

P.S. City-lehden sivuilla kivasti linkataan tekstiini. Olkoonkin, että otin nuo päästöt tekstissä esille, niin en oikeasti näe niitä isossa mittakaavassa kovinkaan relevanttina argumenttina tässä asiassa. Enemmänkin periaatteen tasolla on typerää aiheuttaa turhia päästöjä kuten kierrättämällä tuotteita väkipakolla jonkun toisen maan kautta, jos niitä kerta postilla saa tilattua tänne sitten sieltä toisesta maasta.

Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 4 – Huumeiden käyttäjien rankaiseminen ja opiaattien ilmaisjakelu

MOT:ssä tuli tänään juttua otsikolla “Huumemalli haussa”. Löytyy Yle Areenasta vielä seitsemän päivän ajan (minkä ihmeen takia muuten vain seitsemän päivän, eikös tuo ole kuitenkin ihan Ylen omaa tuotantoa?). Ohjelmassa oli vähintäänkin yksi leuat loksauttava kohtaus, kun meidän sisäasiainministerimme Päivi Räsänen lausui kutakuinkin, että vankila on hyvä juttu, koska huumeriippuvaiselle voidaan tarjota sitä hoitoa. No joo, totta tämä, mutta vankilalla harvemmin on ihmisen yhteiskuntakelpoisuuden kannalta muuten juuri positiivisia vaikutuksia. No mutta kuitenkin Portugalissa on siis dekriminalisoitu huumeiden käyttö. Käytöstä ei rangaista eikä pienien määrien hallussapidostakaan vaan kiinnijääneet ohjataan hoitoon. Portugalin tapauksesta on kirjoiteltu yllättävän paljon viime aikoina (esim. täällä ja täällä), koska tulokset ovat olleet hyviä.

Minua on pitkään ihmetyttänyt se, että minkä vuoksi Suomessa edelleen huumeidenkäyttäjiä rangaistaan teosta. Kuinka moni oikeasti jättää käyttämättä huumeita rangaistusten vuoksi? No varmaan jokunen, mutta se ei selkeästikään toimi, jos vertaa liberaalimpien maiden käyttäjälukuja. Huumeiden käytön rankaisemisesta ei hyödy yhteiskunta tai huumeriippuvaiset. Se ajaa huumediilerit ja niiden käyttäjät samaan leiriin. Sakkoja jakelemalla lähinnä huvikäyttäjiä rupeaa ärsyttämään ja huumeriippuvaiset ei parane. Opiaattiriippuvaisten kohdalla todennäköisemmin joutuvat vain taloudellisesti tiukemmalle, mikä ajaa heidät tekemään rikoksia, jotta voivat huumeita hankkia. Ja koska kun kontaktit on olemassa, niin osa varmaan rupeaa myymään niitä huumeita maksaakseen sakkoja. Ja tämä vain pahentaa tilannetta.

Myynnin laillistaminen on sitten eri keskustelu enkä lähde siihen tällä kertaa. Asia, minkä tahdon tuoda esille järkevänä huumausainepolitiikka on opiaattien jakelu ILMAISEKSI. Kyllä, luitte oikein, ILMAISEKSI. Kuulostaa varmaan aiheeseen perehtymättömien korvaan älyttömältä, mutta esimerkiksi Tanskassa ja Sveitsissä näin tehdään ja Saksassa ja Hollannissakin on kokeiltu. Tulokset ovat hyviä.

Mikä on suurin ongelma yhteiskunnalle huumeriippuvuudessa? Se ei ole työkyvyttömyys tai se, että ihminen vahingoittaa itseään. Se on se, että huumeriippuvaiset tekee ns. huumerikoksia, jotta voisivat rahoittaa harrastustaan. He rupeavat kaupittelemaan huumeita, suorastaan tyrkyttävät niitä nuorille. Kannabis oli loppu, miten ois amfetamiinia vähän? Sen lisäksi huumeriippuvaiset monesti varastelevat asioita ja myyvät niitä. Ja niin päin pois. Rahat päätyvät yleensä järjestäytyneelle rikollisuudelle, jonka yhteiskunnallista haitallisuutta ei nyt varmaan tarvitse sen enempää perustella. Totean vain, että se on paha juttu.

Huumeet eivät ole oikeasti merkittävän kalliita. Kalliita niistä tekee niiden laittomuus. Mutta jos esimerkiksi valtion lääkeyhtiö valmistaa opiaatteja, niin mitenkään älyttömän kallista se ei ole. Opiaattien jakaminen ilmaiseksi narkomaaneille on siis suhteellisen halpaa. Mitä tästä seuraa? Siitä seuraa, että huumerikokset vähenee, koska harrastustaan ei tarvitse rahoittaa rikoksilla. Huumeiden myynti vähenee, koska asiakkaat saa ainetta ilmaiseksi klinikalta. Huumekuolemat vähenee, koska esimerkiksi tasavahva ja puhdas heroiini on noin ziljoona kertaa turvallisempaa kuin se, mitä katukaupassa liikkuu. Katukaupan heroiini sisältää epäpuhtauksia, ja on yleensä jatkettu ties millä aineella, jotka monesti ovat ihmiselle paljon haitallisempia kuin se itse huume. Ja sen lisäksi järjestäytynyt rikollisuus saa vähemmän rahaa. Jos puhutaan globaalilla tasolla, niin kansainvälisen huumekaupan vaikutukset ovat aika merkittävät. Euroopassa tietysti hieman eri tilanne, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikassa kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä huumesodissa, jotka olisi vältettävissä erilaisella huumepolitiikalla USA:ssa, jonne ne huumeet ovat menossa. Meksikon huumesodasta on uutisoitu aika ahkeraan uutisissakin, se ei todellakaan ole mikään pikkujuttu enää, kun ihmisiä kuolee yhtä paljon kuin oikeissa sodissa.

Sanomattakin lienee selvää, että opiaattien ilmaiseksi jakaminen ei tarkoita sitä, että kuka tahansa voi mennä pistoksen ottamaan milloin tahansa. En tarkkaan tiedä mitä malleja muissa maissa käytetään, mutta jonkinlainen opiaattiriippuvaiseksi rekisteröiminen varmaan olisi tehtävä ensin ja tämä prosessi kestäisi jonkin aikaa. Opiaatteja ei myöskään tulisi jakaa mitenkään holtittomasti suoraan riippuvaisille käteen (hehheh) vaan niin, että asiaa valvottaisiin ja pistokset otettaisiin vaikkapa valvotuissa tiloissa. Yksityiskohdista voidaan varmasti ottaa mallia muualta.

Huumeiden käytöstä voi olla itse kukin mitä mieltä tahansa, mutta kun puhutaan huumepolitiikasta, niin haluaisin, että ihmiset perustelevat näkemyksiään ja pohtivat kokonaisuutta. Nykyinen huumepolitiikka ei ole millään tavalla optimaalinen ja johtaa yhteiskunnan sekä yksilöiden kannalta huonoon lopputulokseen. Täällä on enemmän huumekuolemia kuin väkimäärältään kaksinkertaisessa Portugalissa. Olisi järkevämpää lopettaa käyttäjien rankaiseminen ja ohjata heitä sen sijaan hoitoon, jos he hoitoa tarvitsevat. Aina se keppi ei vain toimi vaan on koitettava jotain muuta.

Aiheesta muualla netissä:

Osmo Soininvaara – Huumepolitiikkaa tulee uudistaa