Jyväskylän keskustassa ilmoitustilaa saa rahalla, mutta onko vapaalle ilmoitustilalle sijaa?

Jyväskylän tapahtumajärjestäjien keskuudessa eletään aktiivisia aikoja. Kaupungin ilmoitustila on herättänyt kulttuuriaktiivien keskuudessa jo vuosia keskustelua. Esteettinen kerho -blogissa asiasta kirjoiteltiin pari vuotta sitten.

Asiat ovat kuitenkin vihdoin hieman edenneet. Viime vuoden puolella kävimme porukalla keskustelemassa Jyväskylän kaupungin edustajien, Jyväskylän elävä keskusta RY:n, poliisin ja muiden toimijoiden kanssa kaupungin ilmoitustaulutilanteesta. Kyseisessä kokouksessa luvattiin, että Vapaudenkadun muutama vuosi sitten hävinnyt ilmoitustaulu tulee takaisin. Ja tuli. Kiitokset siitä. Ehdotimme myös, että Matkakeskuksen ylikulkuun ja vanhaan Lutakon ylikulkuun tulee lisää ilmoitustilaa. Toiseen tuli yksi taulu lisää ja toiseen kaksi. Hieno juttu, vaikka nyt tilannetta seuranneena näyttää siltä, että tarve olisi edelleen suurempi. Ja roskikset ois kiva olla niiden vieressä.

Yläkaupungin yön toiminnanjohtaja, Hear RY:n puheenjohtaja ja superkulttuuriaktiivi (=tekee superkulttuuria ja on superaktiivinen) Kyösti Ylikulju neuvotteli myös kaupungin puolelta Kirkkopuiston reunalla olevaan lasivitriiniin avaimet tapahtumajärjestäjien käyttöön. Muutamien kuukausien pähkäilyn jälkeen saimme aikaan keikka- ja klubijärjestäjien kanssa tehtyä yhteisen kuukausijulisteen ja kävimme myös poseeraamassa sen edessä. Keskisuomalainenkin teki pienen jutun kuten myös Suur-Jyväskylän lehti. Julisteet sponsoroi Kopioteam ja niitä on tällä hetkellä nähtävillä A0-koossa Kirkkopuiston vitriinissä ja Vapaudenkadun julisteseinällä sekä A1 koossa Forumin Carlingsin ikkunassa sekä kaupunginkirjastolla. Jatkossa ehkä myös joissain muissa paikoissa. Matkakeskukselle ei julisteelle paikkaa saatu, vaikka yritimme (olisihan se Jyväskylän kävijälle mahtava tietopaketti!). Yhteinen tapahtumajuliste on kuitenkin esimerkki siitä, että yhteistyössä on voimaa ja uudenlainen tiedotuskanava on sekä kaupunkilaisten, että tapahtumajärjestäjien etu.

Kaikki ei ole kuitenkaan ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Yläkaupungilla on Kauppakatu 14:ssa ollut jo tovin epävirallinen julisteseinä, joka poistuu käytöstä, koska se on vuokrattu Äkkigallerialle. Hienoon tarkoitukseen toki, mutta heikentää yläkaupungin onnetonta ilmoitustilatilannetta entisestään. Myös Kirkkopuiston vitriinin käytön tilanne on epäselvä ja yhteinen tapahtumajuliste joutuu ehkä siirtymään evakkoon siitä. Nähtäväksi jää.

Vaikka tilanne on parantunut, niin se ei kuitenkaan ole riittävä. Nuo aiemmin lisätyt ilmoitustilat ovat sellaisia, että tietyssä ilmansuunnassa asuvat ihmiset kävelevät niiden ohi lähinnä todella satunnaisesti. Ja kuten äsken mainitsin, niin yläkaupungin ilmoitustila on lähinnä olematonta. Yhtään virallista ulkona olevaa ilmoitustaulua ei siellä ole. Onneksi monet liikkeet suostuvat ottamaan julisteita tiloihinsa ja kampuksella on kohtalaisen hyvin paikkoja.

Se ei kuitenkaan poista sitä, että tarvetta ulkotaululle on. Sen huomaa jo siitä kuinka julisteita laitetaan luvattomiin paikkoihin. Jos virallisia tauluja löytyisi, niin tätä tapahtuisi huomattavasti vähemmän. Yksi A3-juliste maksaa monessa painopaikassa noin euron, joten ei niitä ihan huvikseen ja ilkeyttään levitetä kaupunkikuvaan vaan tahdotaan, että ihmiset tietävät tapahtumista. Sosiaalinen media ei ainakaan vielä korvaa perinteisiä julisteita ja joka muuta väittää ei varmasti ole järjestänyt ruohonjuuritason kulttuuritapahtumia.

Täysin pyhimyksiä tapahtumajärjestäjät eivät ole. Sähkökaappeihin julisteiden liimailuista oli Jyväskylän energia antanut noottia eri tahoille, koska se aiheuttaa ongelmia sähkökaappien avaamiseen. Meillä on Facebookissa olemassa yhteisö, jossa me näistä asioista keskustelemme ja noottia sähkökaappeihin julisteiden liimailuista annoimme toinen toisillemme. Vertaiskritiikki on varmasti myös paljon tehokkaampi tapa puuttua ongelmakohtiin kuin ylhäältä tulevat huomautukset ja tuntuikin, että eri tahot ymmärtävät jatkossa välttää tällaista ilmoitusten liimailua.

Kaupungin puolelta ollaan sanottu, että ydinkeskustassa ei olisi juuri tilaa vapaalle ilmoitustilalle. Sanottiin, että jos paikka keksitään, niin tilakin järjestyy. Kävelin eräänä marraskuisena iltana keskustassa ja tästä inspiroituneena aloin pohtimaan mahtuisiko sinne jonnekin ilmoitustilaa. Ei tarvinnut kauan pyöriä, kun sitä kiinni huomiota siihen, että “hitto, täällähän on vaikka kuinka paljon ilmoitustilaa”. Lyhyellä pyörimisellä löytyi heti yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi ja seitsemän todella hyvällä sijainnilla olevaa ilmoituspaikkaa. On siellä enemmänkin, mutta ehkä nämä riittävät pointtini tueksi. Terkkuja vaan Jean-Claude Decauxille.

Tässä kohtaa kaupungin edustajien lausunnot eivät ole enää johdonmukaisia: jos keskustasta on niin hankala löytää tilaa vapaalle ilmoitustilalle paikkaa, niin minkä ihmeen vuoksi sitä tuntuu löytyvän ranskalaiselle suuryhtiölle ja huutaville mainostauluille? Niin, no ei tämä oikeastaan ole edes niin hankala kysymys, koska kyse on rahasta. Jos on riittävästi rahaa, niin tilaa näkyy löytyvän vaikka mistä. Laskekaapa vaikka kuinka monta JCDecauxin hallinnoimaa ulkomainosta näette kävellessänne kaupungilla. Vapaan yhteisen kaupunkitilan vuokraaminen kaupallisille toimijoille johtaa lopulta siihen, että äänensä ja asiansa saa kuuluviin ainoastaan he, kenellä siihen on rahaa. Se ei ole demokraattista kaupunkitilan käyttöä.

Minun ja monien Jyväskyläläisten tapahtumajärjestäjien vaatimukset ydinkeskustaan ja yläkaupunkiin sijoitetusta vapaasta ilmoitustilasta eivät ole millään tavalla kohtuuttomia. Jos kaupalliseen käyttöön tässä kaupungissa on vuokrattu satoja ellei tuhansia neliöitä tapahtumajulistepinta-alaa, niin ei luulisi olevan muutaman kymmenen neliön vaatiminen kaikkien yhteiseen käyttöön täysin kohtuuton vaatimus.

Vapaa ilmoitustila on kaikkien kaupunkilaisten käytössä eikä se syrji eri toimijoita maksukyvyn tai tarkoitusperän mukaan. Sitä voivat käyttää niin yksityiset kaupunkilaiset kuin järjestöt, ruohonjuuritason toimijat kuin isommatkin tapahtumajärjestäjät. Vapaa ilmoitustila on vahvasti paikallisia yhteisöjä, järjestöjä ja yrityksiä hyödyttävää. Sen kustannukset kaupungille ovat olemattomat, mutta hyödyt kaupunkilaisille merkittävät. Erilaiset tapahtumat, järjestöt ja harrastustoiminta saa näkyvyyttä ja sitä kautta ihmiset enemmän miellekästä tekemistä.

Ei nillitystä ilman korjausehdotuksia. Asialle voidaan tehdä jotain, jos vain tahtoa riittää. Oma ehdotukseni ydinkeskustan vapaalle ilmoitustilalle on piirretty kivasti seuraavaan kuvaan.

Ehdotus ydinkeskustan vapaaksi ilmoitustilaksi

Kyseessä on siis näkymä kompassilta Asemakadulta Lyseolle kohti. Ilmoitustila tulisi pyöräparkkien eteen ja olisi sijoitettu ylämäkeä vasten. Ilmoitustaulu voisi tulla ehkä n. metrin nykyisen kivipytingin yläpuolelle. Koska taulu on ylämäkeä vasten, niin se ei peitä maisemaa juuri lainkaan ellei pyöräparkkia pidä maisemallisesti tärkeänä. Samassa kohtaa on jo liikennemerkki maisemointia häiritsemässä, joten vaikutus olisi minimaalinen, mutta sijainti ja taulun koko olisi varsin passeli. Hieman vastaava paikka on pyöräparkin edusta yläkaupungin suuntaan sekä asemakatua alamäkeen. Sellainenkin pointti tuli esille, että tämä voisi myös vähentää pyörien väärinpysäköintiä, koska julisteseinän eteen parkkeeraamalla laitat pyöräsi jonkin asian tielle, joten kynnys väärinpysäköintiin nousisi. Jos nämä eivät ole hyviä ehdotuksia, niin JCDecauxin pömpeleitä vastaavat paikat käyvät myös. Niitä on kävelykadulla useita.

Yläkaupungin osalta Kirkkopuiston vieressä on mielestäni monta kohtaa, johon vapaata ilmoitustilaa voisi laittaa tai sitten esimerkiksi jonkun yläkaupungin pyöräparkin viereen.

Ilmoitustila-asioita ja muita agendoja me kulttuuriaktiivit ajamme mahdollisesti jatkossa oman yhdistyksen kautta. Sellaista kattojärjestöä kulttuuritoimijoille on kaavailtu ja pääsiäismaanantaina selviää lisää.

P.S. Jyväskyläläisestä tapahtumatoimijoiden yhteistyöstä mahtavana esimerkkinä on myös JKL All Stars -tapahtuma, joka kokoaa saman katon alle toistakymmentä klubijärjestäjää. Tapahtumakonsepti on tietääkseni tässä mittakaavassa uniikki Suomen tasolla. Kovia kekkereitä ollut ja PE 5.4. vieraillaan Brassa. Kolme osastoa, artistivieraina Gracias, Fanu ja Bright Shades, JKL All Stars -kollektiivin DJ:t sekä minä pinkissä kylpytakissa eli ehdottomasti kokemisen arvoinen tapahtuma. Kun Jyväskylässä tehdään tällaista hienoa omaehtoista kulttuuria mitä suuremmissa määrin, niin ei olisi kohtuuton kädenojennus kaupungilta hieman parempiin ilmoitusmahdollisuuksiin.

Satunnaisia havaintoja kunnallispolitiikasta osa 1: avoimuus ja mitä näitä nyt on

Ei ole taas oikein kerennyt tänne kirjoittelemaan, kun on vähän kaikenlaista ja kynnys kirjoitteluun jotenkin kasvaa koko ajan aina mitä pidemmän tauon pitää. Ehkä paras tapa lukea aatoksiani on seurata julkista Facebook-profiiliani. Olen koittanut pitää kaikki yhteiskunnallisia asioita käsittelevät postaukseni julkisina, muta joskus sieltä voi joku tapahtumamainoskin pamahtaa, kun niitäkin aktiivisesti järkkäilen. Kissavideot ja henkilökohtaiset avautumiset koitan sitten pitää siellä yksityisellä puolella.

Minut valittiin tuossa aiemmin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varajäseneksi, mutta sen lautakunnan kokouksissa en ole vielä päässyt käymään. Kävin eilen sen sijaan ensimmäistä kertaa kunnanvaltuustossa ihan valtuutettuna. Kokous oli aika kevyt eikä mitään isoja asioita päätetty. Pääsin kuitenkin näkemään kokeneita konkareita puhujan pöntössä ja ihmettelemään sitä, että kuinka monimutkaisia ne toimintakäytännöt voivat olla. Tässä kuitenkin joitain huomioita viime aikaisista havainnoistani koskien kunnallispolitiikkaa.

Avoimuus julkisessa päätöksenteossa on puuttellinen

Jotenkin luulisi, että vuoden 2013 Suomessa päätöksenteko olisi jo paljon avoimempaa, mitä se on. Tämä nyt ei varsinaisesti ihan hirveän suurena uutisena itselleni tullut. Enemmän se on ihmetyttänyt, että edes varavaltuutetut tai lautakuntien varajäsenet eivät ole tervetulleita kaikkialle, joihin heidän luulisi olevan tervetulleita. Kaupungilla on esimerkiksi ollut joitain koulutustilaisuuksia, joihin on kutsuttu vain varsinaiset valtuuston jäsenet.

Myöskään lautakuntien varajäsenet eivät ole läsnäolo-oikeutettuja omassa lautakunnassaan. Tämä on mielestäni käsittämätöntä. Luulisi, että se olisi vain kaikkien etu, että varavaltuutetut ja varajäsenet olisivat oikeutettuja olemaan läsnä, vaikka sitten ilman sitä puheoikeutta. Olisivatpa ainakin paremmin perillä asioista sitten, kun joutuvat itse niitä päätöksiä tekemään. Kokouspalkkioitakaan ei välttämättä tarvitsisi maksaa, se tietohan se tärkein on, ja jos jotkut ovat motivoituneet kuulemaan sen ihan omalla ajallaan, niin miksi ei sallisi sitä? Hieman isompia kokoustiloja se vaatii, mutta ei luulisi olevan ylitsepääsemätön ongelma, kun niitä koulutuksia kaikille luottamushenkilöille kuitenkin osataan järjestää jonkin verran.

Itselleni myös ohjeistettiin, että lautakuntien päätöksistä ja asioista ei saisi puhua kokousten jälkeen niin, että kertoo kuka oli mitäkin mieltä. Voi sanoa, että tästä ja tästä aiheesta keskusteltiin, mutta lautakunnan jäsenen ei ole korrektia kertoa, että kuka oli mitä mieltä ja kenen tahojen takia joku päätös meni niin kuin meni ja kuka argumentoi miten. Mitään salassapitovelvollisuutta ei ole olemassa tai en ainakaan muista mitään sellaista allekirjoittaneeni, mutta tämä jonkinlainen hiljainen sopimus, jonka valtuustoryhmät ovat ilmeisesti joskus tehneet. Jos päätösten vastuullisia ei saa kertoa ääneen, niin eikö se ole vastuun pakoilua? Minusta hyvin omituinen käytäntö.

Mitä asialle pitäisi tehdä? Aloite avoimuuden lisäämiseksi

Itse olen sitä mieltä, että lautakuntien ja monien muiden kunnallisten toimielinten tulisi olla avoimia. Vaikka joitain ihmisiä voi häiritä se, että omia ajatuksiaan poliittisista asioista joutuu sanomaan ääneen ja joku voi jopa joskus kyseenalaistaa niiden järkevyyden, niin en näe millä logiikalla suljettujen ovien politiikka johtaisi pitkällä tähtäimellä parempaan päätöksentekoon. Se voi olla päättäjille helpompaa, mutta ei minusta päätöksenteon helppous ole pääasia vaan se, että tehdään järkeviä päätöksiä. Jos asiat olisivat useampien ihmisten tiedossa, niin useampi ihminen voisi tuoda näkökulmansa esille ja sitä kautta kokonaisuutena päätökset olisivat paljon paremmin harkittuja. “Joukossa tyhmyys ei tiivisty” kuten suosikkitoimittajani Jani Kaarokin hyvin kirjoitti. Jos tila on ongelma, niin kokousten nettiäänitys tai -videointi ovat myös mahdollisia.

SKP:n Riitta Tynjä teki eilisessä valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, joka edistäisi avoimuutta. Allekirjoitin aloitteen, koska sen idea oli hyvä ja kannatettava. Olihan avoimuus yksi Jyväskylän vihreiden vaaliteemoista.Harmittavaa oli kuitenkin, että se vain 14 nimeä (valtuutettuja on 67).

Valtuustoaloite kaupungin toimielinten kokousten julkisuudesta

Avoimen yhteiskunnan tunnuspiirteisiin kuuluu tiedon avoimuus ja julkisuus. On tärkeää, että asioista kiinnostuneet kansalaiset voivat seurata päätöksentekoa joko paikan päällä tai esimerkiksi netistä suorana lähetyksenä tai jälkeenpäin tallenteina. Nyt tällainen on mahdollista valtuuston kokousten osalta.

Kuntalain 57§:n mukaan muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää. Laki siis mahdollistaa toimielinten avoimet kokoukset muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta.

Esitän, että kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kokousten julkisuudesta päättäminen käsitellään ko. toimielimissä.

Jyväskylässä 25.maaliskuuta 2013

Riitta Tynjä, SKP

Aloitteen allekirjoittivat seuraavat henkilöt seuraavista ryhmistä:

Vihreät: Tero Uuttana, Touko Aalto, Maia Fandi, Kaisa Peltonen, Jukka Ammondt

Vasemmistoliitto: Harri Nieminen, Marjukka Huttunen, Paul Abbey, Eila Tiainen

Perussuomalaiset: Minna Mäkinen, Heli Kupari, Mauno Vanhala

Sdp: Jukka Hämäläinen

Skp: Riitta Tynjä

Mielenkiintoista oli, että SDP:ltä vain yksi kannatti aloitetta. Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaista kukaan ei kannattanut aloitetta. En tiedä voiko tästä vetää jotain johtopäätöksiä, että vanhat isot tiettyihin toimintatapoihin tottuneet puolueet eivät halua avoimuutta, koska pelkäävät sen olevan heille enemmän haitallista kuin hyödyllistä. Kaupunkilaisten luulisi ainakin olevan sillä kannalla, että parempi enemmän tietoa päätöksenteosta kuin suljettua kabinettipolitiikkaa. Nykyäänhän asioista monesti näkee vain sen, että mitä on päätetty, mutta ei juuri sitä, että miten päätöksiin on päädytty. Omasta mielestäni kaupunkilaisten on oikeus tietää enemmän siitä, miksi on päätetty niin miten on päätetty ja avoimuuden lisääminen on siihen on ainut tie. Se voi olla epämiellyttävä muutos heille, jotka ovat tottuneet tekemään päätökset suljetuin ovin, mutta yhteiskunnan kehityksen kannalta avoimuuden lisääminen päätöksenteossa on vain hyvästä.

Myös kuntalainen nimeltä Mikko Merikivi oli jättänyt viime vuonna samanhenkisen kuntalaisaloitteen kaupungille, josta ainakin kohdat 2, 4 ja 5 ovat kannatettavia ja tietyin varauksin myös kohdat 3, 7, 8 ja 9. Kohdan 1 järkevyydestä en osaa oikein sanoa, mutta kai tämä olisi ns. pormestarimalli, josta on ollut keskustelua julkisuudessa jonkin verran.

Muita satunnaisia havaintoja kunnallispolitiikasta

Tässä myös joitain muita satunnaisia havaintoja kunnallispolitiikasta, joille ei viitsi tehdä omaa blogipostausta, mutta jotka saattavat kuitenkin ehkä joitain äänestäjiäni kiinnostaa tai lukijoitani kiinnostaa.

-Kaupungin talouspäällikön dioista on joissain ollut aikasarjoja, joita ei oltu inflaatiokorjattu. Käppyrät on aika eri muotoisia, jos niistä poistetaan inflaatio, koska jossain yli 10 vuoden aikasarjoissa inflaation osuus on jo päälle parikymmentä, riippuen tietysti aina ajanjaksosta ja inflaation suuruudesta. 

-Joissain näkemissäni dioissa oli kolmiulotteisia pylväitä. 3D-grafiikka ei koskaan tee numeeristen asioiden esittämisestä selkeämpää, tämän opin ensimmäisillä tilastotieteen kursseillani. Jos on tarkoitus hämätä tai häivyttää itse numerot toissijaisiksi, niin silloin se on ehkä hyvä veto.

-Isot kaupungit kerää opiskelijoita ja työttömiä, mutta ns. hyviä veronmaksajia on muuttoliikkeessä paljon. Paljonko vaikuttaa kunnallisprosentin määrä muuttoliikkeeseen ja kuinka paljon kaavoituspolitiikka ja sitä kautta asuntojen hinta ja saatavuus? Itse väitän, että kunnallisveroprosentin merkitystä asuinpaikan valitsemiseen on paljon pienempi, mitä monet valtuutetutkin mantranomaisesti väittävät. Tai kiinnostaisi tietää ainakin, että onko tästä ihan tutkittua tietoa eikä vain fiiliksiä. Ei sen vaikutus nolla ole, mutta ei myöskään millään niin valtava, mitä nykykeskustelusta voisi päätellä.

-4000 työpaikan verot maksetaan muualle kuin Jyväskylään tällä hetkellä eli Jyväskylän ympäryskuntiin. Se tarkoittaa 20 milj. veroeuroa ja vastaa samanlaista summaa kuin prosentin nosto kunnallisveroissa. Nykyinen kuntarakenne onkin ihan älytön ja isot kaupunkikeskukset luovat työpaikat, infran ja monet palvelut, mutta saavat heikoimmat veronmaksajat. Tämä on selkeä vapaamatkustusongelma, jossa työssäkäyntialueen reunakunnat hyötyvät keskuskunnasta, mutta eivät osallistu samoissa määrin alueen kehittämisen kustannuksiin. Olisikohan kansallisella tasolla mitään järkeä sellaisesta muutoksesta, että puolet veroista maksettaisiin työssäkäyntikuntaan ja puolet asuinkuntaan? En tiedä miten se vaikuttaisi kokonaisuuteen, mutta ainakin lieventäisi ongelmaa huomattavasti ilman, että tarvitsisi tehdä niin paljoa kuntaliitoksia.

-Lautakuntien jäsenten koneissa on Internet Explorer ja Windows. 4v vanhat koneet varajäsenille, uudet varsinaisille. Ihan hyvä käytäntö koneiden kierrättämisestä, mutta IE syö miestä t. ChromeBoy84

-Pitäisi pyrkiä avoimien ohjelmistojen käyttöön, esim. kaupungin koneisiin Linuxit. Koska kaikille lautakuntien jäsenille kuitenkin opetetaan käyttö eikä omia ohjelmia pysty koneisiin asentamaan, niin ei olisi sen isompi homma kuin Windows-koneen käytön opettaminen. Toki jos koko kaupungin järjestelmä on rakennettu Microsoftien ohjelmien ehdoilla, niin siirtymä ei varmasti ole helppo. MS-riippuvaisuus ei kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä mielestäni taloudellista.

-Jos olen palkkiokäytännön nyt ymmärtänyt oikein, niin lautakuntien kokouksista ja koulutustilaisuuksista maksetaan palkkiota 100€ ja valtuuston kokouksista 150€. Tämä voi äkkiseltään kuulostaa ehkä jonkun mielestä suureltakin, kun kokous voi kestää alle tunninkin (toisaalta myös viisikin tuntia). Suurin osa työstä kuitenkin tehdään kokousten ulkopuolella eli ryhmien omissa kokouksissa sekä keskustelujen seuraamiseen sähköpostitse. Palkkiosta menee vielä osuus puolueen toiminnan rahoittamiseen (Vihreillä taisi olla 20% paikallisjärjestölle ja 5% maakuntajärjestölle eli 25% pois) sekä toki verot. Ei tässä tuntipalkoille pääse.

-Uusi valtuutettu on kunnallisessa päätöksenteossa aivan pihalla. Tätä ei varmaan kauhean moni uusi valtuutettu halua ääneen sanoa, mutta samassa veneessä sitä ollaan. Jyväskylän kokoisen kaupungin asioihin kuuluu niin paljon ja niin monimutkaisia kokonaisuuksia, että ei niistä voi olla täysin perillä muutaman kuukauden aktiivisella seurailulla. Kokeneet konkarit tuntevat tietävän kokonaisuudet paljon paremmin. Itse olenkin ihan rehellisesti ollut enimmäkseen kuunteluoppilas vielä ja kertonut lähinnä miltä asia vaikuttaa sen hetkisen tiedon perusteella sen sijaan, että minulla olisi vahvoja kantoja kauheaan moniin asioihin. Sen olen jo huomannut, että oman ryhmän kanssa keskusteltaessa asioihin saa vasta pintaraapaisun ja parissakin asiassa olen huomannut tiedon karttuessa vaihtaneen kantaa lievästi päinvastaiseen. Ja niinhän sitä pitääkin tehdä, että korjaa kantojaan sitä mukaa, kun tietoa karttuu. Takinkääntö on ihan hieno juttu eikä sitä pidä hävetä, jos sen tekee oikeilla perusteilla.

EDIT: Lisätty kappale lautakuntien toimintatavoista ja siitä, miten asioista ei ole korrektia puhua ulospäin kokousten jälkeen.