Uuttanan alkoholipoliittinen linjapaperi 1.0

Eduskuntavaalit lähestyy ja laiskat wannabe-poliitikot alkavat blogaamaan aktiivisemmin, kuten minä. Nyt pitää sitten ahkerasti kampanjoida, myös täällä netin puolella. Kampanjaani varten voi lahjoittaa rahaa esim. täältä. Ehdollahan olen Keski-Suomen vaalipiirissä. Parhaiten poliittisia näkemyksiäni seuraa Facebookissa ja Twitteriin liityin hiljattain. Kynnys blogaamiseen on jotenkin kasvanut viime vuosina. Ehkä kiireestä tai laiskuudesta johtuen. Koetan skarpata.

 

Ja asiaan. Itseäni on jo pitkään ihmetyttänyt mihin ihmeeseen suomalainen alkoholipolitiikka on menossa. Muualla maailmassa on menty viimeiset vuosikymmenet ihan toiseen suuntaan, mutta Suomi tuntuu edelleen uskovan kieltojen ja rajoitusten logiikkaan. Minä en. Jos kiellot ja rajoitukset olisivat tehokas tapa puuttua alkoholinkäyttöön, niiin Suomessa käytettäisiin kenties maailman vähiten alkoholia. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan alkoholikulttuuri on muodostunut mielestäni varsin epäterveeksi ja ehkä jopa osittain sen vuoksi, että alkoholista on tehty kielletty hedelmä. Siksi ajattelin korjata kaiken. Tai jos en ihan kaikkea, niin ainakin osan. Tätä varten olen laatinut Uuttanan alkoholipoliittisen linjapaperin, joka korjaa merkittävän osan typeryyksistä. Tämä linjapaperia muistellaan tulevaisuudesssa käänteentekevänä suomalaisessa alkoholipolitiikassa ja sen kirjoittajasta tehdään (juoma?)lauluja. 

Uuttanan alkoholipoliittisen linjapaperin pääkohdat ja niiden perustelut 

1. Ravintoloiden alkoholijuomien arvonlisäveron laskeminen ravintolaruuan kanssa samaan tasoon (24%–> 14%) 

Ravintoloissa nautittu alkoholi työllistää enemmän ja se tapahtuu valvotuissa olosuhteissa. Sen kulutus tulisi saada kasvuun ja nykyisellään se on jo alle 10% kokonaiskulutuksesta eli huolestuttavan vähän. Yksi tapa edistää tätä olisi laskea ravintola-alkoholin arvonlisävero samalle tasolle kuin ravintolaruuan.

 2. Ravintoloiden aukioloaikojen vapauttaminen 

Aukioloaikoja voisi rajoittaa vain tapauksissa, joissa toiminnasta aiheutuu selkeästi häiriötä naapurustolle. Tämä vähentäisi ruuhkautumista yöaikaan esim. ravintola- ja taksipalveluihin ja sitä kautta todennäköisesti myös erilaisia fyysisiä yhteenottoja yössä. Nykyään jatkoaikaluvat saaneet ravintolat joutuvat pitämään ravintolaansa auki, vaikka väkisin, koska muuten luvat saatetaan ottaa pois. Aukioloaikojen vapauttaminen toisi ravintolayrittäjille vapauden pitää ravintolaansa auki silloin kun lystää, joskus jopa vähemmän aikaa. Se helpottaisi myös esimerkiksi sisäfestivaalien järjestämistä, kun voisi jatkaa myöhempään kuin normaalisti  ja toisi sitä kautta paremmat mahdollisuudet järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia.

 3. Anniskelualueen käsite poistetaan laista 

Anniskelualueen käsite johtaa todella omituisiin ratkaisuihin esimerkiksi festivaaleilla ja keikkapaikoilla sekä lisää henkilöstökustannuksia. Esiintymisalueen edessä ei saa esimerkiksi anniskella, jolloin tapahtumassa lavan edusta voi olla tyhjillään ja suurin osa ihmisistä karsinoituna kauaksi lavasta. Tilojen hyödyntäminen muuhun kuin ravintolatoimintaan vaikeutuu, koska omia juomia ei saa tuoda tilaan ja tätä pitää valvoa. Oman viinipullon tuominen esim. ravintolaillalliselle ei ole lain mukaan mahdollista, vaikka ravintola tämän haluaisi sallia.

 

Festivaaleilla ja muissa yleisötapahtumissa osa järjestyksenvalvojista valvoo sitä, ettei anniskelusta viedä juomia pois ja tämä on pois muusta valvonnasta. Suurin osa siitä muusta valvonnasta on sellaista, joka edistäisi yleisön turvallisuutta ja viihtyvyyttä enemmän kuin tölkkien liikkumisen vahtiminen. Suurissa yleisötapahtumissa joudutaan aitaamaan isoja alueita, joka taas hankoittaa liikkumista, mistä voi koitua hätätilanteessa jopa hengenvaarallisia tilanteita. Muualla kuin Pohjoismaissa ei tunneta (eikä niistäkään Tanskassa) anniskelualueen käsitettä eikä sitä ole koettu tarpeelliseksi. Miksi sitä tarvitaan Suomessa? Velvoitetaan anniskelua harrastavat tahot varmistamaan, ettei juomaa päädy alaikäisille, se riittää. Olen kirjoittanut asiasta aiemminkin ja hieman pidemmästi. 

4. Mietojen alkoholijuomien ulosmyynti ravintolasta mahdolliseksi. 

Vähintäänkin samoina aikoina kuin kaupoista. Nykyään monia oluita tai viinejä ei esimerkiksi voi ostaa lainkaan kaupoista tai Alkosta, mutta ravintoloissa on tarjolla. 

5. Pienpanimoille oikeus ulosmyyntiin ilman turhaa kikkailua 

Viinitilat saavat jo myydä tuotteitaan suht helposti, sama oikeus olutpanimoille.

6. Kaupoille mahdollisuus myydä enintään 9% alkoholia sisältäviä juomia 

Pienpanimoiden tuotteiden saatavuus paranisi ja tätä kautta suomalainen pienpanimoteollisuus saisi piristysruiskeen eikä lonkeronjuojia tarvitsisi enää patistaa alkoon. Suurin osa 4,7-9% juomista eivät ole erityisen halpoja, sen peruslagerin ja bulkkisiidereiden asema tuskin kauheasti horjuisi.

 

Miksei saman tien viinit ja muut miedot? Kenties jossain vaiheessa, mutta olisi hyvä tehdä kattava selvitys sen vaikutuksista. Nykyään Alko tarjoaa varsin kattavaa palvelua sillä saralla ja hinnat on kilpailukykyiset, koska Alko on Euroopan toiseksi suurin alkoholin sisäänostaja heti Ruotsin Systembolagetin jälkeen. Alkon monopolin purkamisen vaikutukset on kuitenkin ehdottomasti selvitettävä perusteellisesti ja mahdollisesti ryhtyä sitten toimenpiteisiin.

7. Alkoholivero samanlaiseksi juomatyypistä riippumatta 

Nykyään oluita, viinejä, juomasekoituksia etc. kohdellaan verotuksellisesti eri tavalla, vaikka juoman alkoholiprosentti olisi täysin sama. Tässä ei ole päätä ja häntää. Miksi siiderinjuojien pitäisi maksaa juomisestaan isompi vero kuin oluenjuojien? Onko heidän maksansa jotenkin erilainen? Samalla vähenisi viinaralli ainakin tiettyjen tuotteiden kohdalla. Alkoholiveron tulisi olla “progressiivinen” eli miedoista juomista maksettaisiin suhteellisesti vähemmän veroa per alkoholiannos ja vahvemmista enemmän. Tätä logiikkaa noudatetaan jossain määrin jo nyt, mutta juomat on luokiteltu vaan muilla perusteilla kuin alkoholiprosentilla. Tästä kirjoitin joskus vuosia sitten, kuva tosin katosi. 

8. Säädökset mainonnasta takaisin aiempaa lakia vastaaviksi 

Oluet rekkojen kyljestä pois, silläkö ihmiset raitistuu? Tai sillä, että Facebook-sivuilta sensuroidaan kuvista juomabrändit? Alkoholimainonnan kieltoja perusteltiin nuorien juomisella. Nuorten juominen on ollut jo pitkään laskussa. En usko, että nykyisenlainen holhoaminen edesauttaa järkevää suhtautumista alkoholiin. 

9. Turhat anniskeluun liiittyvät säädökset syyniin 

Tarvitseeko oikeasti alkoholia anniskella Valviran tarkastamasta viinamitasta, jonka kustannukset on useita kymppejä? Onko se oikeasti niin vaarallista tilata kaksi juomaa kerralla? Tarvitseeko oikeasti long island ice tean ja muiden erikoisdrinkkien olla erityisluvalla, koska sisältävät alkoholia normaalia enemmän? Parempi olisi vaikka ilmoittaa alkoholin määrä kustakin juomasta. Se auttaisi ihmisiä itse tarkkailemaan omaa päihtymistään ja rajojaan. Muitakin turhia säädöksiä löytynee. Jos tiedät niistä, niin kerro ihmeessä minulle, lisään ne listaan.

Mites alkoholivero?

Alkoholivero on haittavero, jonka tarkoitus on kattaa alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kulut. Tämä on mielestäni täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Nykyiselläänkään se ei kata täysin kaikkia kuluja, joita alkoholista aiheutuu. Siksi en ole mitenkään yksiselitteisesti alkoholiveron laskemisen kannalla. Mutta koska elämme globaalissa maailmassa, niin asia ei ole niin yksinkertainen. Alkoholiveron suuruus suhteessa muihin maihin aiheuttaa esim. sitä paljon puhuttua viinarallia sekä netistä alkoholin tilaamista. Olisi tärkeä selvittää kuinka paljon todellisuudessa matkustajatuonti ja muut tavat ostaa alkoholia ulkomailta oikeasti vaikuttavat verokertymään ja onko esimerkiksi edellinen 2,3% korotus alkoholiveroon vaikuttanut verokertymään suorasti ja epäsuorasti kuinka paljon. Jossain kohtaa selkeästi tulee kuitenkin piste, missä saldo kääntyy laskuun. Nykyisellään pitäisin prosentin toistaiseksi samana ja tutkisin asiaa ennen kuin tekisin alkoholiveroon muutoksia. Voi olla, että pieni lasku voisi jopa kokonaisuudessaan tuoda taloudellisesti positiivisia muutoksia kerrannaisvaikutuksineen, mutta sitä ei mutulla tiedä.

Noin. Siinä noin lyhykäisyydessään ehdotukseni suomalaisen alkoholipolitiikan parantamiseksi. Jos tulee lisäpointteja mieleen, niin voi kertoa. Saatan päivittää tekstiä tulevaisuudessa paremmaksi, siksi 1.0.

Advertisements