Vaikka Abduktio – tuo yksi Suomen parhaista hardcore-yhtyeistä (RIP J. Laajakallio) – lauloikin, että “Tuli on luotu kulkemaan! Eikä kirkkoa ja valtiota ole mitään syytä erottaa sillä vain niiden yhteisistä tuhkista voi uusi maailma kasvaa“, niin olen hieman eri mieltä. Nykyinen järjestelmä ei ole puolueeton eri uskontokuntien välillä.
Luterilainen kirkko nauttii erityisasemaa suhteessa muihin uskontokuntiin eikä se ole oikein. Henkikirjoitusviranomaisen tehtävät ja hautausmaiden ylläpitäminen voitaisiin siirtää täysin kirkolta kunnille. Lapset rekisteröidään maistraattiin, avioliitot rekisteröidään (sukupuolineutraalisti) maistraattiin ja sitten jokainen saa itse toimittaa ne uskonnolliset rituaalit lapselleen, jotka Suomen laki sallii. Uskontokuntaan liittymisen ikärajaksi asetetaan 18 vuotta eli vaikka kirkon kirjoissa olisitkin alaikäisenä seurakunnan jäsen, niin muodollisesti jokaisen tulisi tehdä vasta täysi-ikäisenä ja täysivaltaisena ihmisenä uskontokuntaan liittyminen.
Verotusoikeus täytyy myös poistaa (tai sitten verotusoikeus täytyy sallia kaikille tietyn jäsenmäärän ylittäville yhdistyksille ja uskontokunnille, jos tämä katsotaan järkeväksi). Luterilainen kirkko saa myös osansa yhteisöverosta myös niiltä yrityksiltä, joissa ei ole yhtään luterilaista, ja tämä yksi järjettömimpiä asioita nykysysteemissä. On myös hieman kyseenalaista, että tarvitseeko Suomen yliopistojen osallistua pappien koulutuksen.
Uskontoa jokainen saa toki harjoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla, ja se on mahtava homma, jos joku siitä itselleen voimaa saa. Valtion ei vain tule sotkeutua uskonnolliseen elämään, jos Suomen lakeja ei rikota. Luterilainen kirkko tekee minusta monilla sektoreilla arvostettavaa työtä, mutta en silti soisi sille, enkä muullekään uskontokunnalla, mitään erioikeuksia muihin nähden.
Muualla netissä:
Tero Uuttana - Toisenlainen näkökulma 