Vuoden 2015 parhaat elokuvat

Ei ole hetkeen tullut blogattua, mutta koska copypasteaminen on helppoa, niin laitanpa tähän leffasuositukset viime vuoden parhaista elokuvista. Elokuva on joko julkaistu 2015 tai saanut ensi-iltansa Suomessa 2015.

PARHAAT TEATTEREISSA PYÖRINEET ELOKUVAT

Leviathan

Vodkaa, korruptiota ja mustaa huumoria. Tyly tarina venäläisestä pikkukylästä ja kaikkien kehujen arvoinen.

Turisti

Pohjoismaisen miehen rooli kohtaa force majouren, josta seuraa vaivaantuneita tilanteita. Vähäeleinen ja toimiva draamakomedia.

The Assassin

Helkutin kaunis elokuva salatappajasta, joka vaihelee ammattinsa kanssa muinaisessa 700-luvun Kiinassa.

Whiplash

Vain entinen natsi taitaa jazzin. Schillinger opettaa kunnianhimoista jazzrumpalia ja meinaa katsojankin psyyke käydä vähän kierroksilla. Paras musiikkitrilleri, jonka olen nähnyt!

Mad Max: Fury Road

Puhdasoppinen vanhan liiton toimintaelokuva ilman turhaa kikkailua. Hyvällä maulla toteutettu.

Väkivallan vuosi

Pienistä asiosta punoutuva rikosdraama, jossa pahat eivät ole täysin pahoja, hyvät eivät täysin hyviä, mutta paska valuu kuitenkin aina pohjalle.

45 vuotta

Vanhuus on uusi musta. 45 vuotta aviossa ja avioliittoa palaa ravisuttelemaan 50 vuotta vanhat asiat. Vahvaa draamaa, joka tuskin puhuttelee ketään alle parikymppistä, mutta elämää jo nähneitä sitäkin enemmän.

تاکسی‎ (Taxi Teheran)

Feikkidokumenttia elokuvantekijästä, joka teeskentelee ajavansa taksia. Jafar Panah käsittelee Iranin arkea hauskalla tavalla, mutta koska hänen elokuviaan ei kotimaassaan julkaista, niin sen pääsee näkemään vain muu maailma.


Love, Ex Machina, What We Do in the Shadows ja Inside Out melkein mukana, mutta eivät ihan samalle tasolle päässeet noiden kanssa. Lovesta saattaisin tykätä uusintakatsomisella vielä enempi.

PARHAAT 2015 JULKAISTUT ELOKUVAT, JOITA EI NÄHTY SUOMESSA TEATTERILEVITYKSESSÄ:

The Lobster

Kreikkalaisen Yorgos Lanthimosin brittikomedia absurdaniasta. Sinkut laitetaan uudelleenkoulutusleireille, jossa pyritään löytämään uusi puoliso. Jos et onnistu, muutut eläimeksi. Erittäin huvittava pätkä, jossa on melkoinen näyttelijäkaarti.

สุสานกษัตริย์ [Cemetery of Splendour]

Weerasethakul ja maaginen realismi. Unenomainen ja epätodellinen fiilis vahvasti läsnä, mikä sopii hyvin elokuvaan, jossa on nukkuvia sotilaita jossain Thaimaan sotilassairaalassa viidakon laidalla.

World of Tomorrow

Don Hertzfeldt on nero ja sen todistaa jälleen tämä 17-minuuttinen scifi-aiheinen tikku-ukkoanimaatio. Hulvatonta mustaa huumoria, huhhuh.

Tangerine

Transprostituoidut Losissa jouluaattona. Mustasukkaisuutta ja katuelämän raadollisuutta höystettynä hyvällä määrää huumoria ja inhimillisyyttä. Kuvattu iPhonella, jota ei heti uskoisi.

Victoria

Lähes 2½-tuntinen yhdellä otolla Berliinissä kuvattu rikosdraama hakee toteutuksessaan vertaistaan. Sokurovin Russian Ark oli hyvä kokeilu, mutta tämä onnistuu elokuvana huomattavasti paremmin. Hyvää ja luontevaa dialogi höystettynä adrenaliinihuuruisilla kohtauksilla. The Heat kohtaa Rakkautta ennen -trilogian.

Aferim!

Romaniassa oli toisenlainen meno joskus satoja vuosia sitten. Paikallinen nimismies lähtee poikansa kanssa etsimään karannutta mustalaista. Ihmisarvo ja tasa-arvo olivat eri sfääreissä.

Arabian Nights – Vol 1., 2. ja 3.

Melkoinen möhkälehän tämä oli Miguel Gomezin uutukainen oli, kuusi tuntia. Tuhannen ja yhden yön tarinoita sovitettuna 2010-luvun talousvaikeuksissa vellovaan Portugaliin. Erikoisia tarinoita, jotka muodostavat… no jonkinlaisen kokonaisuuden. Kolmessa elokuvassa näitä tarinoita oli tyyliin parikymmentä. Taso vaihtelee, mutta homma pysyy mielenkiintoisena.

Siinä vähän suosituksia, jos katseltavasta on puutetta. Näkemättä on kuitenkin vielä monia kuten:

Dheepan

Pieni siskoni

Sicario

Rams

Mandariinit

Straight Outta Compton.

 

 

Automaatio tulee, onko Suomi valmis?

Minua huolestuttaa tulevaisuus. Se huolestuttaa erityisen paljon sen vuoksi, että puolueet eivät tunnu seuraavan niitä ennusteita, mitä työelämän rakennemuutoksesta on kirjoitettu. Vihreiden Jyrki Kasvi on kirjoittanut siitä, millainen on Suomi työn jälkeen, mutta istuvista kansanedustajista kovin moni ei asiaa ole tapetille nostanut. Myös Vihreiden Ville-Veikko Mastomäki ja kansanedustajaehdokas Jaakko Stenhäll Pirkanmaalta ovat aiheesta meteliä pitäneet pamfletissaan.

 

Automaation myötä monet nykyisistä työpaikoista katoavat. Se on varma. Epävarmaa on se, että kuinka suurta osaa työpaikoista asia koskee ja kuinka nopeasti. Ennusteet vaihtelevat, mutta puhutaan kymmenistä prosenteista ja tulevista vuosikymmenistä. Esimerkkerkkejä löytyy myös Suomesta.Työt eivät katoa tietenkään kokonaan, mutta siinä vaiheessa kun yksi ihminen voi tehdä yhdeksän ihmiset työt koneiden avulla, niin meillä on yhdeksän työtöntä. Työttömyyden määrä tulee tulevina vuosikymmeninä todennäköisemmin lisääntymään kuin vähenemään, vaikka eri puolueet lupailevat työpaikkojen suhteen melkoisia. Automaatiota vastaan ei silti auta taistella, koska se on vähintäänkin varma tapa tuhota kilpailukykymme. Hollanti valmistelee jo lainsäädäntöä robottirekoille, mutta Suomessa toimintaympäristö ei vaikuta vielä olevan täysin ajan hermolla.

 

Elämme tilanteessa, jossa automaation kehityksen myötä pääoman tuottavuus kasvaa entisestään ja työvoiman tarve vähenee. Tämä aiheuttaa tuloerojen kasvua sillä oletuksella, että mitään toimenpiteitä ei tehdä. Viime vuosien puhutuin taloustieteilijä Thomas Piketty argumentoi (HS:n sanoja lainatakseni) lyhyesti, että “talouskasvun ollessa pääoman verotettua tuottoa pienempi, omaisuus keskittyy”. Ja tämä on ollut tilanne hyvin pitkään. Omaisuus on siis keskittynyt. Automaatio nopeuttaa tätä kehitystä.

 

Huonossa tapauksessa tämä voi johtaa siihen, että meillä on hyvin eriarvoinen yhteiskunta, jossa työssä olevilla menee hyvin, työttömyys on useita kymmeniä prosentteja ja omistavan luokan omaisuus kasvaa ja kasvaa. Pahimmassa tapauksessa työttömyys saattaa kasvaa niin suureksi, että se uhkaa jo yhteiskuntarauhaa, kun kurjuudessa elävät työttömät kyllästyvät eriarvoisuuteen. Mitä asialle voi siis tehdä?

  1. Koulutukseen on panostettava

Nykyiset työpaikat ovat vaarassa kadota, mutta uusia työpaikkoja syntyy. Koulutukseen panostaminen on ratkaisevassa osassa siinä, että uusia työpaikkoja ylipäätään on mahdollista syntyä Suomeenkin, sillä palkkojen tasolla emme voi kilpailla. Koulutuksella voidaan ainakin tehdä parhaamme sen eteen, että uusia töitä vielä on, mutta todennäköisesti se ei riitä parhaassakaan tapauksessa kääntämään työttömyystrendiä korkeintaan kuin lyhyeksi aikaa. Koulutustrendi sen sijaan tulisi kääntää, jotta toivoa on. Tietenkin myös yritysten toimintaympäristön täytyy olla yrittämiseen kannustava ja muutoinkin puitteet kunnossa.

  1. Työtä tulee jakaa

Ainoastaan matalapalkkaiset ammatit eivät ole tulilinjalla, kun puhutaan automaatiosta vaan esimerkiksi jopa lääkärien ja juristien työt ovat osittain uhattuna. Jotta työtä riittää useammille, on sitä jaettava entistä enemmän. Monissa yhteiskunnissa on tähän jo jollain tavalla päädytty paremmin kuin Suomessa ja osa-aikatyön tekeminen on yleisempää. Työajan pidentäminen on ihan helkutin typerä idea, jota esim. Kokoomuksen Arto Satonen on esittänyt ratkaisuksi Suomen kilpailukykyyn. Pitäisi tehdä juuri päinvastoin, ja on paljon näyttöä siitä, että työajan lyhentäminen parantaa työn tuottavuutta etenkin tietotyössä. Työaikaa tulisi olla oikeus lyhentää ja silloin tarvittaisiin enemmän työntekijöitä. Tässä tilanteessa, kun työvoimasta merkittävä osa on työttömänä ja neljännestä vaivaa työuupumus, olisi erittäin tervetullut idea antaa ihmisille oikeus lyhentää työaikaansa. Soininvaaraa lainaten ehdotankin, että

Jokaisella olkoon periaatteellinen oikeus lyhentää työaikaansa pitäen tuntipalkka ennallaan, ellei tästä aiheudu työnantajalle kohtuuttomia vaikeuksia.”

 Tämä ei ratkaise kaikkea, mutta ainakin se auttaa hieman.

  1. Pääomien verotusta on kasvatettava globaalilla yhteistyöllä

Työn tuottavuus kasvaa automaation myötä hurjasti ja yhä vähemmällä työllä saadaan enemmän tulosta aikaan. Pääoman tuottavuus kasvaa merkittävästi. Pääomat ovat kuitenkin liukkaita eivätkä pysy maassa, jos verotusta nostetaan loputtomiin. Pääomien verottaminen nykyistä merkittävästi enemmän vaatii enemmän kansainvälistä yhteistyötä sekä EU:n että koko maailman tasolla. Tämä ei ole helppo tehtävä, mutta jossain vaiheessa kansallisvaltioilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä asialle jotain, kun kuluttamisesta ja työstä saatava veropohja hupenee ja varallisuus keskittyy. Varallisuuden keskittymistä hillitsee myös osaltaan perintövero, josta olen jo aiemmin kirjoittanut.

  1. Perustulo tulee ottaa käyttöön ja sitä on ajan myötä kasvatettava

Perustulo tulee ottaa käyttöön, ja pian. Jos kohta 3 ja muu veropolitiikka onnistuu, niin meillä on yhteiskunta, jossa kohtuulliseen perustuloon on varaa, vaikka työttömyysluvut kasvaisivat entisestään. Ja koska tuottavuus kasvaa, ja tätä tuottavuutta on mahdollista verottaa, niin perustuloakin voidaan kasvattaa, vaikka yhä harvempi olisi töissä.

HYVÄ TULEVAISUUS ON MAHDOLLINEN

Parhaassa mahdollisessa tapauksessa meillä on tulevaisuudessa yhteiskunta, jossa olemme entistä vauraampia, mutta silti ihmiset tekevät ennätysvähän töitä. Ihmisillä riittää aikaa itselleen, harrastuksilleen ja toisille. Työn merkitys muuttuu, koska työttä oleminen (<– enää ei puhuttaisi työttömistä) muuttuu tavanomaiseksi, mutta silti ihmisellä on varaa elää kohtuullista elämää. Työtä tekevät tekevät lyhyttä työviikkoa ja saavat sitten paremman tulotason kuin työttä olevat. Pääomaa omistavat edelleen kenties rikastuvat, mutta tuotosta verotetaan muulle kansalle niin merkittävä osa, että hedelmistä pääsevät nauttimaan kaikki. Kuulostaako pahalta? Ei minustakaan. Hyvä tulevaisuus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys vaan vaatii poliittisilta päättäjiltä Suomessa ja maailmalla tahtoa tehdä asian eteen töitä.

 

-Tero Uuttana, kansanedustajaehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä numerolla 28

Loppuun vielä tommosen vartin säpsäkkä video siitä, millainen rakennemuutos on menossa.

 

Aiheesta muualla netissä suomeksi

 

Lähes puolet työpaikoista on vaarassa kadota

http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_tyopaikoista_on_vaarassa_kadota/6872845

 

ETLA: Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa maailmassa

http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B254.pdf

 

ETLA: Tulevaisuuden työmarkkinat

http://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-30.pdf

 

Demos Helsinki: Työtä riittää, työpaikkoja ei

http://www.demoshelsinki.fi/2014/12/12/tyota-riittaa-tyopaikkoja-ei/

 

Teknologinen murros ja politiikka:

https://teknologinenmurrosjapolitiikka.files.wordpress.com/2014/01/teknologinen-murros-ja-politiikka-lopullinen.pdf

 

Aiheesta muualla netissä englanniksi
Nobel Prize-winning economist, professor, and former World Bank chief economist, Joseph Stiglitz: The Book of Jobs

http://www.vanityfair.com/news/2012/01/stiglitz-depression-201201

 

Miguel Morin, Economics doctoral student at Columbia University in the City of New York:

The labor market consequences of electricity adoption: concrete evidence from the Great Depression

http://www.eprg.group.cam.ac.uk/wp-content/uploads/2015/03/M.Morin_.pdf

Will the robots come and take our jobs?

http://blogs.ft.com/the-world/2015/04/will-the-robots-come-and-take-our-jobs/

THE FUTURE OF EMPLOYMENT: HOW SUSCEPTIBLE ARE JOBS TO COMPUTERISATION?

http://www.futuretech.ox.ac.uk/sites/futuretech.ox.ac.uk/files/The_Future_of_Employment_OMS_Working_Paper_1.pdf

ITIF: Are Robots Taking Our Jobs, or Making Them?

http://www2.itif.org/2013-are-robots-taking-jobs.pdf

 

Robots Are Us: Some Economics of Human Replacement

http://www.nber.org/papers/w20941

 

The key to growth? Race with the machines

http://www.ted.com/talks/erik_brynjolfsson_the_key_to_growth_race_em_with_em_the_machines

 

Are droids taking our jobs?

http://www.ted.com/talks/andrew_mcafee_are_droids_taking_our_jobs

 

What will future jobs look like?

http://www.ted.com/talks/andrew_mcafee_what_will_future_jobs_look_like?language=en

 

The Second Machine Age

http://www.secondmachineage.com/

 

Robot Nation by Marshall Brain

http://marshallbrain.com/robotic-nation.htm

http://marshallbrain.com/robotic-faq.htm

Martin Ford Asks: Will Automation Lead to Economic Collapse?

http://singularityhub.com/2009/12/15/martin-ford-asks-will-automation-lead-to-economic-collapse/

 

How to Survive a Robot Uprising

http://reason.com/archives/2015/03/03/how-to-survive-a-robot-uprisin

 

The Lights in the Tunnel: Automation, Accelerating Technology and the Economy of the Future

http://www.thelightsinthetunnel.com/

 

Rise of the Robots: Technology and the Threat of a Jobless Future

https://econfuture.wordpress.com/2015/04/02/my-new-book-rise-of-the-robots-technology-and-the-threat-of-a-jobless-future-releasing-on-may-5-2015/

How Technology Is Destroying Jobs

http://www.technologyreview.com/featuredstory/515926/how-technology-is-destroying-jobs/

What Happens to Society When Robots Replace Workers?

https://hbr.org/2014/12/what-happens-to-society-when-robots-replace-workers

 

Are the robots about to rise? Google’s new director of engineering thinks so…

http://www.theguardian.com/technology/2014/feb/22/robots-google-ray-kurzweil-terminator-singularity-artificial-intelligence

 

Rise of the robots: how long do we have until they take our jobs?

http://www.theguardian.com/technology/2015/feb/04/rise-robots-artificial-intelligence-computing-jobs

 

Will robots take our jobs? Experts can’t decide

http://www.theguardian.com/technology/2014/aug/06/robots-jobs-artificial-intelligence-pew

http://www.pewinternet.org/packages/the-web-at-25/

 

The End of Work: The Decline of the Global Labor Force and the Dawn of the Post-Market Era

http://en.wikipedia.org/wiki/The_End_of_Work

 

Kirja: Peoples’ Capitalism: The Economics of the Robot Revolution, James S. Albus

 

Teknologia vie työpaikat lopullisesti

http://ariojapelto.blogspot.fi/2011/08/teknologia-vie-tyopaikat-lopullisesti.html

 

U.S. Textile Plants Return, With Floors Largely Empty of People

http://www.nytimes.com/2013/09/20/business/us-textile-factories-return.html?pagewanted=all&_r=0

Lukiot kaipaavat puolustajia

Tänään oli taas lukiokoulutus -liikelaitoksen johtokunnan kokous. Talous oli jälleen tapetilla ja tulevaisuus näyttää edelleen kovin synkältä. Kirjoitimme Vasemmistoliiton Susanna Koistisen kanssa aiheesta mielipidekirjoituksen joulukuussa 2014 Keskisuomalaiseen ja aihe on edelleen ajankohtainen, niin ajattelin julkaista sen nyt täällä blogissa.

Jyväskylän lukiokoulutus on pulassa. Kun lukiot siirrettiin ammattiopetuksen kanssa koulutuskuntayhtymän alaisuuteen, päätettiin, ettei kaupunki osallistu lukioiden rahoittamiseen. Yleensä kunnat rahoittavat lukiokoulutusta valtionosuuden lisäksi omalla rahallaan.

Koulutuskuntayhtymä on ponnistellut vuosia saadakseen lukiokoulutuksen järjestettyä valtionosuudella, ja se oli pääsemässä tavoitteeseensa huomattavien hallinto- ja tilaratkaisujen kautta. Nyt valtio kuitenkin leikkaa osuuttaan säästöjen ja rakenneuudistusten nimissä. Juustohöyläperiaatteella tehdyistä leikkauksia puuttuu strateginen näkemys.

Tulevat leikkaukset ovat niin suuria, että Jyväskylän lukiokoulutus muuttuu radikaalisti. Vaikka tulossa ovat opetussuunnitelman uudistus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset, joiden toteuttaminen vaatii resursseja ja opettajille työrauhaa, Jyväskylän lukioita ei olla kehittämässä pedagogiikan vaan rahan ehdoilla.

Kurssien määrää ollaan leikkaamassa huomattavasti, kursseista suurempi osa, laajimmillaan viidennes, opiskeltaisiin itsenäisesti ja osa opetettaisiin massaluennoilla pienryhmien sijaan. Puhetta on ollut vieläkin suuremmista tilasäästöistä, joiden jälkeen opetusta ei edes voida suunnitella toteutettavaksi niin, että kaikki opiskelijat ovat paikalla yhtä aikaa.

Saako Jyväskylän lukioista näiden muutosten jälkeen enää hyvät eväät jatko-opintoihin? Opettajien tekemä hyvä työ ei riitä, jos heidän jaksamisensa on koetuksella, eivätkä uudet tilat auta, jos oppilaat eivät mahdu sinne opiskelemaan.

Ongelma kertautuu korkeakouluissa, joissa joudutaan paikkaamaan oppilaiden taitoja. Vaikka itsenäisen opiskelun taitojen opettaminen on tärkeää jo lukiossa, sekin vaatii resursseja eikä leikkauksia.

Valtion politiikka on pahimmillaan alueellisesti eriarvoistavaa, kun toisen asteen koulutusta keskitetään isompiin keskuksiin. Leikkaukset lukioiden sisältöön ovat myös tasa-arvo-ongelma. Osalla oppilaista on paremmat edellytykset itsenäiseen opiskeluun ja mahdollisuus osallistua vaikkapa kielimatkoille. Leikkaukset vaikeuttavat juuri niiden opinpolkua, jotka tarvitsevat koululta enemmän tukea.

Jyväskylässä tulisi käydä keskustelu siitä, millaista toisen asteen koulutusta täällä halutaan järjestää. Jyväskylän päätös siirtää toinen aste koulutuskuntayhtymälle ei poista kunnan vastuuta opiskelijoistaan.

Toivomme, että emme joudu tekemään näitä päätöksiä ilman, että niiden taustat ja odotettavat tulokset ovat kuntalaisten tiedossa ja kunnassa käydyn keskustelun mukaisia. Koko toisen asteen koulutus kaipaa nyt puolustajia.

Susanna Koistinen (vas.)

Tero Uuttana (vihr.)

lukiokoulutusliikelaitoksen johtokunnan jäsenet

Jyväskylä

Miksi keski- ja vähätuloiset kannattavat perintöverosta luopumista?

Taloussanomat uutisoi suomalaisten varallisuuseroista.

“Varakkain kymmenes omisti noin 45 prosenttia Suomen nettovarallisuudesta. Vuoteen 1994 verrattuna varallisuusosuus on noussut noin kuusi prosenttiyksikköä.

Vähävaraisempi puolikas kotitalouksista omisti vain seitsemän prosenttia nettovarallisuudesta.”

Näiden lukujen valossa on jotenkin hämmentävää, miten keskiluokka ja monet vähävaraisemmat on saatu sille kannalle, että perintöverosta tulisi luopua. Jos sitä summaa ei kerätä perintöveroista, niin se kerätään jostain muualta, esim. palkoista ja ruokaostoksista. Tai jos sitä samaa summaa ei kerätä ollenkaan, niin se karsitaan palveluista. Ja palveluiden karsimiset yleensä kohdistuu pahiten sinne pienituloisiin, mutta myös keskiluokkaan. Kaikki verotus aiheuttaa jonkinlaista kitkaa taloudelle, mutta perintövero on yksi vähiten haitallisimmista veroista, mitä meillä on. Perintöveron poistumisesta kärsisivät lopulta kaikki ne, joilla on omaisuutta keskiarvoa vähemmän eli valtaosa suomalaisista. Perintöveron poistamista ajaa todella aggressiivisesti juuri se porukka, jotka siitä eniten hyötyvät ja he koittavat naamioida asian niin, että tässä ajettaisiin vähävaraisten ja keskiluokan etua. Ei ajeta, siinä meitä yritetään viilata linssiin.  Yli puolet perijöistä ei tälläkään hetkellä maksa perintöveroa Verohallinnon mukaan.

“Verohallinnon tilastoista käy ilmi, että valtaosa tuosta perillisten joukosta – 85 000 – saa nollaverolipun eli ei joudu maksamaan perintöveroa laisinkaan. Heidän perintöverotuksessa vahvistetun perinnön arvo on siis alle 20 000 euron verotusrajan.

Perintöveroa vuosittain maksavista 65 000 suomalaisesta taas valtaosa saa perintöpotikseen summan, joka liikkuu haarukassa 20 000 – 50 000 euroa.”

Tero Uuttana (vihr.), YTM, festivaalituottaja ja kulttuurialan sekatyöläinen

Jyväskylä

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiirissä. Kampanjaani varten voi lahjoittaa rahaa Vihreiden nettisivujen kautta. Parhaiten poliittisia näkemyksiäni seuraa Facebookissa ja Twitteriin liityin hiljattain.

Ansioturvan lyhentäminen on oikeudenmukaista

Monessa vaalikoneessa on kyselty “Tulisiko ansioturvaa lyhentää”. Kysymyksenasettelu on minusta hieman typerä, koska harva palkansaaja vastaa siihen myöntävästi. Kuka sitä nyt omia etuuksiaan tahtoisi karsia? Etenkin, jos tilalle ei luvata mitään. Huomattavasti parempi väite olisi ollut “ansioturvaa tulee lyhentää, jotta sen kattavuus voidaan laajentaa kaikille”.

No, vastasin silti vaalikoneissa, että ansioturvaa tulisi lyhentää, vaikka samalla kusenkin omiin muroihini, kun yhteensopivuusprosentit putoaa vastaajien kanssa. Miksi vastasin näin? Suurin osa (95%) ansiosidonnaisesta tulee kaikkien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista sekä valtiolta. Vain 5% rahoituksesta tulee työttömyyskassoista, mutta ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettu ansioturvaan. Koska käytännössä kaikki palkansaajat maksavat näitä maksuja, niin olisi reilua laajentaa ansioturva kaikille. Tämä vaatii valitettavasti sen lyhentämistä nykyisestä 500 päivästä. Ansiosidonnainen ei koske samalla tavalla esimerkiksi silppu- ja pätkätyöläisiä, freelancereita tai ylipäätään heitä, jotka eivät jostain syystä kuulu työttömyyskassaan. Tämä on epäoikeudenmukaista, koska hekin osallistuvat maksujen keräämiseen siinä missä muutkin. Jotta ansiosidonnainen voidaan laajentaa koskemaan laajempaa joukkoa, on sen kestoa lyhennettävä. Hiilamo, Soininvaara, Lepomäki, Pöysti ja Vartiainen tekivät Sitralle raportin aiheesta. Lyhyesti siinä ehdotetaan seuraavaa:

“Ansioturva rahoitetaan nykyisin 95-prosenttisesti valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista. Reformi nostaa maksuosuuden 100 prosenttiin ja siirtää etuuden hallinnoinnin työttömyyskassoilta suoraan julkisen vallan alle. Korotettu päiväraha ulotetaan koskemaan kaikkia työttömiä ensimmäisen 100 päivän ajalta. Jotta reformi on kustannusneutraali julkistaloudelle, lyhenee etuuden enimmäiskesto 400–500 päivästä 250 päivään.”

Kyllä, osalle ihmisistä tämä ei ole parannus nykytilanteeseen verrattuna. Mutta voiko joku oikeasti väittää, ettei se olisi oikeudenmukaisempi kuin nykyjärjestelmä?

Itse laajentaisin järjestelmän vielä sellaiseksi, että pienyrittäjilläkin olisi mahdollisuus maksaa halutessaan työttömyysvakuutusmaksuja ja saada ansiosidonnaista. Samoiten rukkaisin sitä työssäehtopykälää toisenlaiseksi. Miksi ansiosidonnaisen kannalta millään muulla tulisi olla väliä kuin niillä ansioillasi? Mitä väliä sillä on kuinka monta päivää ja tuntia on ollut töissä ja missä? Silpputyöläisillä ja freelancereilla tuntimäärien laskeminen ei ole mitenkään helppoa ja yksiselitteistä. Tiedän tämän kokemuksesta.

Joskus oikeudenmukaisuuden takaamiseksi on valitettavasti heikennettävä tilannetta joiltain ihmisryhmiltä. Se ei ole helppoa ja mukavaa. Silti päättäjillä tulisi olla selkärankaa tällaisia päätöksiä tehdä.

Aiheesta muualla:
https://blogi.thl.fi/web/yp/etusivu/-/blogs/piste-tyottomyysturvan-kaksoiskytkokselle

http://www.soininvaara.fi/2015/01/24/ansioturvareformi/

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/01/23/selvitys-ansiosidonnaisen-pitaisi-kuulua-kaikille/2015925/12

Uuttanan alkoholipoliittinen linjapaperi 1.0

Eduskuntavaalit lähestyy ja laiskat wannabe-poliitikot alkavat blogaamaan aktiivisemmin, kuten minä. Nyt pitää sitten ahkerasti kampanjoida, myös täällä netin puolella. Kampanjaani varten voi lahjoittaa rahaa esim. täältä. Ehdollahan olen Keski-Suomen vaalipiirissä. Parhaiten poliittisia näkemyksiäni seuraa Facebookissa ja Twitteriin liityin hiljattain. Kynnys blogaamiseen on jotenkin kasvanut viime vuosina. Ehkä kiireestä tai laiskuudesta johtuen. Koetan skarpata.

 

Ja asiaan. Itseäni on jo pitkään ihmetyttänyt mihin ihmeeseen suomalainen alkoholipolitiikka on menossa. Muualla maailmassa on menty viimeiset vuosikymmenet ihan toiseen suuntaan, mutta Suomi tuntuu edelleen uskovan kieltojen ja rajoitusten logiikkaan. Minä en. Jos kiellot ja rajoitukset olisivat tehokas tapa puuttua alkoholinkäyttöön, niiin Suomessa käytettäisiin kenties maailman vähiten alkoholia. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan alkoholikulttuuri on muodostunut mielestäni varsin epäterveeksi ja ehkä jopa osittain sen vuoksi, että alkoholista on tehty kielletty hedelmä. Siksi ajattelin korjata kaiken. Tai jos en ihan kaikkea, niin ainakin osan. Tätä varten olen laatinut Uuttanan alkoholipoliittisen linjapaperin, joka korjaa merkittävän osan typeryyksistä. Tämä linjapaperia muistellaan tulevaisuudesssa käänteentekevänä suomalaisessa alkoholipolitiikassa ja sen kirjoittajasta tehdään (juoma?)lauluja. 

Uuttanan alkoholipoliittisen linjapaperin pääkohdat ja niiden perustelut 

1. Ravintoloiden alkoholijuomien arvonlisäveron laskeminen ravintolaruuan kanssa samaan tasoon (24%–> 14%) 

Ravintoloissa nautittu alkoholi työllistää enemmän ja se tapahtuu valvotuissa olosuhteissa. Sen kulutus tulisi saada kasvuun ja nykyisellään se on jo alle 10% kokonaiskulutuksesta eli huolestuttavan vähän. Yksi tapa edistää tätä olisi laskea ravintola-alkoholin arvonlisävero samalle tasolle kuin ravintolaruuan.

 2. Ravintoloiden aukioloaikojen vapauttaminen 

Aukioloaikoja voisi rajoittaa vain tapauksissa, joissa toiminnasta aiheutuu selkeästi häiriötä naapurustolle. Tämä vähentäisi ruuhkautumista yöaikaan esim. ravintola- ja taksipalveluihin ja sitä kautta todennäköisesti myös erilaisia fyysisiä yhteenottoja yössä. Nykyään jatkoaikaluvat saaneet ravintolat joutuvat pitämään ravintolaansa auki, vaikka väkisin, koska muuten luvat saatetaan ottaa pois. Aukioloaikojen vapauttaminen toisi ravintolayrittäjille vapauden pitää ravintolaansa auki silloin kun lystää, joskus jopa vähemmän aikaa. Se helpottaisi myös esimerkiksi sisäfestivaalien järjestämistä, kun voisi jatkaa myöhempään kuin normaalisti  ja toisi sitä kautta paremmat mahdollisuudet järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia.

 3. Anniskelualueen käsite poistetaan laista 

Anniskelualueen käsite johtaa todella omituisiin ratkaisuihin esimerkiksi festivaaleilla ja keikkapaikoilla sekä lisää henkilöstökustannuksia. Esiintymisalueen edessä ei saa esimerkiksi anniskella, jolloin tapahtumassa lavan edusta voi olla tyhjillään ja suurin osa ihmisistä karsinoituna kauaksi lavasta. Tilojen hyödyntäminen muuhun kuin ravintolatoimintaan vaikeutuu, koska omia juomia ei saa tuoda tilaan ja tätä pitää valvoa. Oman viinipullon tuominen esim. ravintolaillalliselle ei ole lain mukaan mahdollista, vaikka ravintola tämän haluaisi sallia.

 

Festivaaleilla ja muissa yleisötapahtumissa osa järjestyksenvalvojista valvoo sitä, ettei anniskelusta viedä juomia pois ja tämä on pois muusta valvonnasta. Suurin osa siitä muusta valvonnasta on sellaista, joka edistäisi yleisön turvallisuutta ja viihtyvyyttä enemmän kuin tölkkien liikkumisen vahtiminen. Suurissa yleisötapahtumissa joudutaan aitaamaan isoja alueita, joka taas hankoittaa liikkumista, mistä voi koitua hätätilanteessa jopa hengenvaarallisia tilanteita. Muualla kuin Pohjoismaissa ei tunneta (eikä niistäkään Tanskassa) anniskelualueen käsitettä eikä sitä ole koettu tarpeelliseksi. Miksi sitä tarvitaan Suomessa? Velvoitetaan anniskelua harrastavat tahot varmistamaan, ettei juomaa päädy alaikäisille, se riittää. Olen kirjoittanut asiasta aiemminkin ja hieman pidemmästi. 

4. Mietojen alkoholijuomien ulosmyynti ravintolasta mahdolliseksi. 

Vähintäänkin samoina aikoina kuin kaupoista. Nykyään monia oluita tai viinejä ei esimerkiksi voi ostaa lainkaan kaupoista tai Alkosta, mutta ravintoloissa on tarjolla. 

5. Pienpanimoille oikeus ulosmyyntiin ilman turhaa kikkailua 

Viinitilat saavat jo myydä tuotteitaan suht helposti, sama oikeus olutpanimoille.

6. Kaupoille mahdollisuus myydä enintään 9% alkoholia sisältäviä juomia 

Pienpanimoiden tuotteiden saatavuus paranisi ja tätä kautta suomalainen pienpanimoteollisuus saisi piristysruiskeen eikä lonkeronjuojia tarvitsisi enää patistaa alkoon. Suurin osa 4,7-9% juomista eivät ole erityisen halpoja, sen peruslagerin ja bulkkisiidereiden asema tuskin kauheasti horjuisi.

 

Miksei saman tien viinit ja muut miedot? Kenties jossain vaiheessa, mutta olisi hyvä tehdä kattava selvitys sen vaikutuksista. Nykyään Alko tarjoaa varsin kattavaa palvelua sillä saralla ja hinnat on kilpailukykyiset, koska Alko on Euroopan toiseksi suurin alkoholin sisäänostaja heti Ruotsin Systembolagetin jälkeen. Alkon monopolin purkamisen vaikutukset on kuitenkin ehdottomasti selvitettävä perusteellisesti ja mahdollisesti ryhtyä sitten toimenpiteisiin.

7. Alkoholivero samanlaiseksi juomatyypistä riippumatta 

Nykyään oluita, viinejä, juomasekoituksia etc. kohdellaan verotuksellisesti eri tavalla, vaikka juoman alkoholiprosentti olisi täysin sama. Tässä ei ole päätä ja häntää. Miksi siiderinjuojien pitäisi maksaa juomisestaan isompi vero kuin oluenjuojien? Onko heidän maksansa jotenkin erilainen? Samalla vähenisi viinaralli ainakin tiettyjen tuotteiden kohdalla. Alkoholiveron tulisi olla “progressiivinen” eli miedoista juomista maksettaisiin suhteellisesti vähemmän veroa per alkoholiannos ja vahvemmista enemmän. Tätä logiikkaa noudatetaan jossain määrin jo nyt, mutta juomat on luokiteltu vaan muilla perusteilla kuin alkoholiprosentilla. Tästä kirjoitin joskus vuosia sitten, kuva tosin katosi. 

8. Säädökset mainonnasta takaisin aiempaa lakia vastaaviksi 

Oluet rekkojen kyljestä pois, silläkö ihmiset raitistuu? Tai sillä, että Facebook-sivuilta sensuroidaan kuvista juomabrändit? Alkoholimainonnan kieltoja perusteltiin nuorien juomisella. Nuorten juominen on ollut jo pitkään laskussa. En usko, että nykyisenlainen holhoaminen edesauttaa järkevää suhtautumista alkoholiin. 

9. Turhat anniskeluun liiittyvät säädökset syyniin 

Tarvitseeko oikeasti alkoholia anniskella Valviran tarkastamasta viinamitasta, jonka kustannukset on useita kymppejä? Onko se oikeasti niin vaarallista tilata kaksi juomaa kerralla? Tarvitseeko oikeasti long island ice tean ja muiden erikoisdrinkkien olla erityisluvalla, koska sisältävät alkoholia normaalia enemmän? Parempi olisi vaikka ilmoittaa alkoholin määrä kustakin juomasta. Se auttaisi ihmisiä itse tarkkailemaan omaa päihtymistään ja rajojaan. Muitakin turhia säädöksiä löytynee. Jos tiedät niistä, niin kerro ihmeessä minulle, lisään ne listaan.

Mites alkoholivero?

Alkoholivero on haittavero, jonka tarkoitus on kattaa alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kulut. Tämä on mielestäni täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Nykyiselläänkään se ei kata täysin kaikkia kuluja, joita alkoholista aiheutuu. Siksi en ole mitenkään yksiselitteisesti alkoholiveron laskemisen kannalla. Mutta koska elämme globaalissa maailmassa, niin asia ei ole niin yksinkertainen. Alkoholiveron suuruus suhteessa muihin maihin aiheuttaa esim. sitä paljon puhuttua viinarallia sekä netistä alkoholin tilaamista. Olisi tärkeä selvittää kuinka paljon todellisuudessa matkustajatuonti ja muut tavat ostaa alkoholia ulkomailta oikeasti vaikuttavat verokertymään ja onko esimerkiksi edellinen 2,3% korotus alkoholiveroon vaikuttanut verokertymään suorasti ja epäsuorasti kuinka paljon. Jossain kohtaa selkeästi tulee kuitenkin piste, missä saldo kääntyy laskuun. Nykyisellään pitäisin prosentin toistaiseksi samana ja tutkisin asiaa ennen kuin tekisin alkoholiveroon muutoksia. Voi olla, että pieni lasku voisi jopa kokonaisuudessaan tuoda taloudellisesti positiivisia muutoksia kerrannaisvaikutuksineen, mutta sitä ei mutulla tiedä.

Noin. Siinä noin lyhykäisyydessään ehdotukseni suomalaisen alkoholipolitiikan parantamiseksi. Jos tulee lisäpointteja mieleen, niin voi kertoa. Saatan päivittää tekstiä tulevaisuudessa paremmaksi, siksi 1.0.

Jyväskylän keskustassa ilmoitustilaa saa rahalla, mutta onko vapaalle ilmoitustilalle sijaa?

Jyväskylän tapahtumajärjestäjien keskuudessa eletään aktiivisia aikoja. Kaupungin ilmoitustila on herättänyt kulttuuriaktiivien keskuudessa jo vuosia keskustelua. Esteettinen kerho -blogissa asiasta kirjoiteltiin pari vuotta sitten.

Asiat ovat kuitenkin vihdoin hieman edenneet. Viime vuoden puolella kävimme porukalla keskustelemassa Jyväskylän kaupungin edustajien, Jyväskylän elävä keskusta RY:n, poliisin ja muiden toimijoiden kanssa kaupungin ilmoitustaulutilanteesta. Kyseisessä kokouksessa luvattiin, että Vapaudenkadun muutama vuosi sitten hävinnyt ilmoitustaulu tulee takaisin. Ja tuli. Kiitokset siitä. Ehdotimme myös, että Matkakeskuksen ylikulkuun ja vanhaan Lutakon ylikulkuun tulee lisää ilmoitustilaa. Toiseen tuli yksi taulu lisää ja toiseen kaksi. Hieno juttu, vaikka nyt tilannetta seuranneena näyttää siltä, että tarve olisi edelleen suurempi. Ja roskikset ois kiva olla niiden vieressä.

Yläkaupungin yön toiminnanjohtaja, Hear RY:n puheenjohtaja ja superkulttuuriaktiivi (=tekee superkulttuuria ja on superaktiivinen) Kyösti Ylikulju neuvotteli myös kaupungin puolelta Kirkkopuiston reunalla olevaan lasivitriiniin avaimet tapahtumajärjestäjien käyttöön. Muutamien kuukausien pähkäilyn jälkeen saimme aikaan keikka- ja klubijärjestäjien kanssa tehtyä yhteisen kuukausijulisteen ja kävimme myös poseeraamassa sen edessä. Keskisuomalainenkin teki pienen jutun kuten myös Suur-Jyväskylän lehti. Julisteet sponsoroi Kopioteam ja niitä on tällä hetkellä nähtävillä A0-koossa Kirkkopuiston vitriinissä ja Vapaudenkadun julisteseinällä sekä A1 koossa Forumin Carlingsin ikkunassa sekä kaupunginkirjastolla. Jatkossa ehkä myös joissain muissa paikoissa. Matkakeskukselle ei julisteelle paikkaa saatu, vaikka yritimme (olisihan se Jyväskylän kävijälle mahtava tietopaketti!). Yhteinen tapahtumajuliste on kuitenkin esimerkki siitä, että yhteistyössä on voimaa ja uudenlainen tiedotuskanava on sekä kaupunkilaisten, että tapahtumajärjestäjien etu.

Kaikki ei ole kuitenkaan ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Yläkaupungilla on Kauppakatu 14:ssa ollut jo tovin epävirallinen julisteseinä, joka poistuu käytöstä, koska se on vuokrattu Äkkigallerialle. Hienoon tarkoitukseen toki, mutta heikentää yläkaupungin onnetonta ilmoitustilatilannetta entisestään. Myös Kirkkopuiston vitriinin käytön tilanne on epäselvä ja yhteinen tapahtumajuliste joutuu ehkä siirtymään evakkoon siitä. Nähtäväksi jää.

Vaikka tilanne on parantunut, niin se ei kuitenkaan ole riittävä. Nuo aiemmin lisätyt ilmoitustilat ovat sellaisia, että tietyssä ilmansuunnassa asuvat ihmiset kävelevät niiden ohi lähinnä todella satunnaisesti. Ja kuten äsken mainitsin, niin yläkaupungin ilmoitustila on lähinnä olematonta. Yhtään virallista ulkona olevaa ilmoitustaulua ei siellä ole. Onneksi monet liikkeet suostuvat ottamaan julisteita tiloihinsa ja kampuksella on kohtalaisen hyvin paikkoja.

Se ei kuitenkaan poista sitä, että tarvetta ulkotaululle on. Sen huomaa jo siitä kuinka julisteita laitetaan luvattomiin paikkoihin. Jos virallisia tauluja löytyisi, niin tätä tapahtuisi huomattavasti vähemmän. Yksi A3-juliste maksaa monessa painopaikassa noin euron, joten ei niitä ihan huvikseen ja ilkeyttään levitetä kaupunkikuvaan vaan tahdotaan, että ihmiset tietävät tapahtumista. Sosiaalinen media ei ainakaan vielä korvaa perinteisiä julisteita ja joka muuta väittää ei varmasti ole järjestänyt ruohonjuuritason kulttuuritapahtumia.

Täysin pyhimyksiä tapahtumajärjestäjät eivät ole. Sähkökaappeihin julisteiden liimailuista oli Jyväskylän energia antanut noottia eri tahoille, koska se aiheuttaa ongelmia sähkökaappien avaamiseen. Meillä on Facebookissa olemassa yhteisö, jossa me näistä asioista keskustelemme ja noottia sähkökaappeihin julisteiden liimailuista annoimme toinen toisillemme. Vertaiskritiikki on varmasti myös paljon tehokkaampi tapa puuttua ongelmakohtiin kuin ylhäältä tulevat huomautukset ja tuntuikin, että eri tahot ymmärtävät jatkossa välttää tällaista ilmoitusten liimailua.

Kaupungin puolelta ollaan sanottu, että ydinkeskustassa ei olisi juuri tilaa vapaalle ilmoitustilalle. Sanottiin, että jos paikka keksitään, niin tilakin järjestyy. Kävelin eräänä marraskuisena iltana keskustassa ja tästä inspiroituneena aloin pohtimaan mahtuisiko sinne jonnekin ilmoitustilaa. Ei tarvinnut kauan pyöriä, kun sitä kiinni huomiota siihen, että “hitto, täällähän on vaikka kuinka paljon ilmoitustilaa”. Lyhyellä pyörimisellä löytyi heti yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi ja seitsemän todella hyvällä sijainnilla olevaa ilmoituspaikkaa. On siellä enemmänkin, mutta ehkä nämä riittävät pointtini tueksi. Terkkuja vaan Jean-Claude Decauxille.

Tässä kohtaa kaupungin edustajien lausunnot eivät ole enää johdonmukaisia: jos keskustasta on niin hankala löytää tilaa vapaalle ilmoitustilalle paikkaa, niin minkä ihmeen vuoksi sitä tuntuu löytyvän ranskalaiselle suuryhtiölle ja huutaville mainostauluille? Niin, no ei tämä oikeastaan ole edes niin hankala kysymys, koska kyse on rahasta. Jos on riittävästi rahaa, niin tilaa näkyy löytyvän vaikka mistä. Laskekaapa vaikka kuinka monta JCDecauxin hallinnoimaa ulkomainosta näette kävellessänne kaupungilla. Vapaan yhteisen kaupunkitilan vuokraaminen kaupallisille toimijoille johtaa lopulta siihen, että äänensä ja asiansa saa kuuluviin ainoastaan he, kenellä siihen on rahaa. Se ei ole demokraattista kaupunkitilan käyttöä.

Minun ja monien Jyväskyläläisten tapahtumajärjestäjien vaatimukset ydinkeskustaan ja yläkaupunkiin sijoitetusta vapaasta ilmoitustilasta eivät ole millään tavalla kohtuuttomia. Jos kaupalliseen käyttöön tässä kaupungissa on vuokrattu satoja ellei tuhansia neliöitä tapahtumajulistepinta-alaa, niin ei luulisi olevan muutaman kymmenen neliön vaatiminen kaikkien yhteiseen käyttöön täysin kohtuuton vaatimus.

Vapaa ilmoitustila on kaikkien kaupunkilaisten käytössä eikä se syrji eri toimijoita maksukyvyn tai tarkoitusperän mukaan. Sitä voivat käyttää niin yksityiset kaupunkilaiset kuin järjestöt, ruohonjuuritason toimijat kuin isommatkin tapahtumajärjestäjät. Vapaa ilmoitustila on vahvasti paikallisia yhteisöjä, järjestöjä ja yrityksiä hyödyttävää. Sen kustannukset kaupungille ovat olemattomat, mutta hyödyt kaupunkilaisille merkittävät. Erilaiset tapahtumat, järjestöt ja harrastustoiminta saa näkyvyyttä ja sitä kautta ihmiset enemmän miellekästä tekemistä.

Ei nillitystä ilman korjausehdotuksia. Asialle voidaan tehdä jotain, jos vain tahtoa riittää. Oma ehdotukseni ydinkeskustan vapaalle ilmoitustilalle on piirretty kivasti seuraavaan kuvaan.

Ehdotus ydinkeskustan vapaaksi ilmoitustilaksi

Kyseessä on siis näkymä kompassilta Asemakadulta Lyseolle kohti. Ilmoitustila tulisi pyöräparkkien eteen ja olisi sijoitettu ylämäkeä vasten. Ilmoitustaulu voisi tulla ehkä n. metrin nykyisen kivipytingin yläpuolelle. Koska taulu on ylämäkeä vasten, niin se ei peitä maisemaa juuri lainkaan ellei pyöräparkkia pidä maisemallisesti tärkeänä. Samassa kohtaa on jo liikennemerkki maisemointia häiritsemässä, joten vaikutus olisi minimaalinen, mutta sijainti ja taulun koko olisi varsin passeli. Hieman vastaava paikka on pyöräparkin edusta yläkaupungin suuntaan sekä asemakatua alamäkeen. Sellainenkin pointti tuli esille, että tämä voisi myös vähentää pyörien väärinpysäköintiä, koska julisteseinän eteen parkkeeraamalla laitat pyöräsi jonkin asian tielle, joten kynnys väärinpysäköintiin nousisi. Jos nämä eivät ole hyviä ehdotuksia, niin JCDecauxin pömpeleitä vastaavat paikat käyvät myös. Niitä on kävelykadulla useita.

Yläkaupungin osalta Kirkkopuiston vieressä on mielestäni monta kohtaa, johon vapaata ilmoitustilaa voisi laittaa tai sitten esimerkiksi jonkun yläkaupungin pyöräparkin viereen.

Ilmoitustila-asioita ja muita agendoja me kulttuuriaktiivit ajamme mahdollisesti jatkossa oman yhdistyksen kautta. Sellaista kattojärjestöä kulttuuritoimijoille on kaavailtu ja pääsiäismaanantaina selviää lisää.

P.S. Jyväskyläläisestä tapahtumatoimijoiden yhteistyöstä mahtavana esimerkkinä on myös JKL All Stars -tapahtuma, joka kokoaa saman katon alle toistakymmentä klubijärjestäjää. Tapahtumakonsepti on tietääkseni tässä mittakaavassa uniikki Suomen tasolla. Kovia kekkereitä ollut ja PE 5.4. vieraillaan Brassa. Kolme osastoa, artistivieraina Gracias, Fanu ja Bright Shades, JKL All Stars -kollektiivin DJ:t sekä minä pinkissä kylpytakissa eli ehdottomasti kokemisen arvoinen tapahtuma. Kun Jyväskylässä tehdään tällaista hienoa omaehtoista kulttuuria mitä suuremmissa määrin, niin ei olisi kohtuuton kädenojennus kaupungilta hieman parempiin ilmoitusmahdollisuuksiin.

Satunnaisia havaintoja kunnallispolitiikasta osa 1: avoimuus ja mitä näitä nyt on

Ei ole taas oikein kerennyt tänne kirjoittelemaan, kun on vähän kaikenlaista ja kynnys kirjoitteluun jotenkin kasvaa koko ajan aina mitä pidemmän tauon pitää. Ehkä paras tapa lukea aatoksiani on seurata julkista Facebook-profiiliani. Olen koittanut pitää kaikki yhteiskunnallisia asioita käsittelevät postaukseni julkisina, muta joskus sieltä voi joku tapahtumamainoskin pamahtaa, kun niitäkin aktiivisesti järkkäilen. Kissavideot ja henkilökohtaiset avautumiset koitan sitten pitää siellä yksityisellä puolella.

Minut valittiin tuossa aiemmin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varajäseneksi, mutta sen lautakunnan kokouksissa en ole vielä päässyt käymään. Kävin eilen sen sijaan ensimmäistä kertaa kunnanvaltuustossa ihan valtuutettuna. Kokous oli aika kevyt eikä mitään isoja asioita päätetty. Pääsin kuitenkin näkemään kokeneita konkareita puhujan pöntössä ja ihmettelemään sitä, että kuinka monimutkaisia ne toimintakäytännöt voivat olla. Tässä kuitenkin joitain huomioita viime aikaisista havainnoistani koskien kunnallispolitiikkaa.

Avoimuus julkisessa päätöksenteossa on puuttellinen

Jotenkin luulisi, että vuoden 2013 Suomessa päätöksenteko olisi jo paljon avoimempaa, mitä se on. Tämä nyt ei varsinaisesti ihan hirveän suurena uutisena itselleni tullut. Enemmän se on ihmetyttänyt, että edes varavaltuutetut tai lautakuntien varajäsenet eivät ole tervetulleita kaikkialle, joihin heidän luulisi olevan tervetulleita. Kaupungilla on esimerkiksi ollut joitain koulutustilaisuuksia, joihin on kutsuttu vain varsinaiset valtuuston jäsenet.

Myöskään lautakuntien varajäsenet eivät ole läsnäolo-oikeutettuja omassa lautakunnassaan. Tämä on mielestäni käsittämätöntä. Luulisi, että se olisi vain kaikkien etu, että varavaltuutetut ja varajäsenet olisivat oikeutettuja olemaan läsnä, vaikka sitten ilman sitä puheoikeutta. Olisivatpa ainakin paremmin perillä asioista sitten, kun joutuvat itse niitä päätöksiä tekemään. Kokouspalkkioitakaan ei välttämättä tarvitsisi maksaa, se tietohan se tärkein on, ja jos jotkut ovat motivoituneet kuulemaan sen ihan omalla ajallaan, niin miksi ei sallisi sitä? Hieman isompia kokoustiloja se vaatii, mutta ei luulisi olevan ylitsepääsemätön ongelma, kun niitä koulutuksia kaikille luottamushenkilöille kuitenkin osataan järjestää jonkin verran.

Itselleni myös ohjeistettiin, että lautakuntien päätöksistä ja asioista ei saisi puhua kokousten jälkeen niin, että kertoo kuka oli mitäkin mieltä. Voi sanoa, että tästä ja tästä aiheesta keskusteltiin, mutta lautakunnan jäsenen ei ole korrektia kertoa, että kuka oli mitä mieltä ja kenen tahojen takia joku päätös meni niin kuin meni ja kuka argumentoi miten. Mitään salassapitovelvollisuutta ei ole olemassa tai en ainakaan muista mitään sellaista allekirjoittaneeni, mutta tämä jonkinlainen hiljainen sopimus, jonka valtuustoryhmät ovat ilmeisesti joskus tehneet. Jos päätösten vastuullisia ei saa kertoa ääneen, niin eikö se ole vastuun pakoilua? Minusta hyvin omituinen käytäntö.

Mitä asialle pitäisi tehdä? Aloite avoimuuden lisäämiseksi

Itse olen sitä mieltä, että lautakuntien ja monien muiden kunnallisten toimielinten tulisi olla avoimia. Vaikka joitain ihmisiä voi häiritä se, että omia ajatuksiaan poliittisista asioista joutuu sanomaan ääneen ja joku voi jopa joskus kyseenalaistaa niiden järkevyyden, niin en näe millä logiikalla suljettujen ovien politiikka johtaisi pitkällä tähtäimellä parempaan päätöksentekoon. Se voi olla päättäjille helpompaa, mutta ei minusta päätöksenteon helppous ole pääasia vaan se, että tehdään järkeviä päätöksiä. Jos asiat olisivat useampien ihmisten tiedossa, niin useampi ihminen voisi tuoda näkökulmansa esille ja sitä kautta kokonaisuutena päätökset olisivat paljon paremmin harkittuja. “Joukossa tyhmyys ei tiivisty” kuten suosikkitoimittajani Jani Kaarokin hyvin kirjoitti. Jos tila on ongelma, niin kokousten nettiäänitys tai -videointi ovat myös mahdollisia.

SKP:n Riitta Tynjä teki eilisessä valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, joka edistäisi avoimuutta. Allekirjoitin aloitteen, koska sen idea oli hyvä ja kannatettava. Olihan avoimuus yksi Jyväskylän vihreiden vaaliteemoista.Harmittavaa oli kuitenkin, että se vain 14 nimeä (valtuutettuja on 67).

Valtuustoaloite kaupungin toimielinten kokousten julkisuudesta

Avoimen yhteiskunnan tunnuspiirteisiin kuuluu tiedon avoimuus ja julkisuus. On tärkeää, että asioista kiinnostuneet kansalaiset voivat seurata päätöksentekoa joko paikan päällä tai esimerkiksi netistä suorana lähetyksenä tai jälkeenpäin tallenteina. Nyt tällainen on mahdollista valtuuston kokousten osalta.

Kuntalain 57§:n mukaan muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää. Laki siis mahdollistaa toimielinten avoimet kokoukset muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta.

Esitän, että kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kokousten julkisuudesta päättäminen käsitellään ko. toimielimissä.

Jyväskylässä 25.maaliskuuta 2013

Riitta Tynjä, SKP

Aloitteen allekirjoittivat seuraavat henkilöt seuraavista ryhmistä:

Vihreät: Tero Uuttana, Touko Aalto, Maia Fandi, Kaisa Peltonen, Jukka Ammondt
Vasemmistoliitto: Harri Nieminen, Marjukka Huttunen, Paul Abbey, Eila Tiainen
Perussuomalaiset: Minna Mäkinen, Heli Kupari, Mauno Vanhala
Sdp: Jukka Hämäläinen
Skp: Riitta Tynjä

Mielenkiintoista oli, että SDP:ltä vain yksi kannatti aloitetta. Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaista kukaan ei kannattanut aloitetta. En tiedä voiko tästä vetää jotain johtopäätöksiä, että vanhat isot tiettyihin toimintatapoihin tottuneet puolueet eivät halua avoimuutta, koska pelkäävät sen olevan heille enemmän haitallista kuin hyödyllistä. Kaupunkilaisten luulisi ainakin olevan sillä kannalla, että parempi enemmän tietoa päätöksenteosta kuin suljettua kabinettipolitiikkaa. Nykyäänhän asioista monesti näkee vain sen, että mitä on päätetty, mutta ei juuri sitä, että miten päätöksiin on päädytty. Omasta mielestäni kaupunkilaisten on oikeus tietää enemmän siitä, miksi on päätetty niin miten on päätetty ja avoimuuden lisääminen on siihen on ainut tie. Se voi olla epämiellyttävä muutos heille, jotka ovat tottuneet tekemään päätökset suljetuin ovin, mutta yhteiskunnan kehityksen kannalta avoimuuden lisääminen päätöksenteossa on vain hyvästä.

Myös kuntalainen nimeltä Mikko Merikivi oli jättänyt viime vuonna samanhenkisen kuntalaisaloitteen kaupungille, josta ainakin kohdat 2, 4 ja 5 ovat kannatettavia ja tietyin varauksin myös kohdat 3, 7, 8 ja 9. Kohdan 1 järkevyydestä en osaa oikein sanoa, mutta kai tämä olisi ns. pormestarimalli, josta on ollut keskustelua julkisuudessa jonkin verran.

Muita satunnaisia havaintoja kunnallispolitiikasta

Tässä myös joitain muita satunnaisia havaintoja kunnallispolitiikasta, joille ei viitsi tehdä omaa blogipostausta, mutta jotka saattavat kuitenkin ehkä joitain äänestäjiäni kiinnostaa tai lukijoitani kiinnostaa.

-Kaupungin talouspäällikön dioista on joissain ollut aikasarjoja, joita ei oltu inflaatiokorjattu. Käppyrät on aika eri muotoisia, jos niistä poistetaan inflaatio, koska jossain yli 10 vuoden aikasarjoissa inflaation osuus on jo päälle parikymmentä, riippuen tietysti aina ajanjaksosta ja inflaation suuruudesta. 

-Joissain näkemissäni dioissa oli kolmiulotteisia pylväitä. 3D-grafiikka ei koskaan tee numeeristen asioiden esittämisestä selkeämpää, tämän opin ensimmäisillä tilastotieteen kursseillani. Jos on tarkoitus hämätä tai häivyttää itse numerot toissijaisiksi, niin silloin se on ehkä hyvä veto.

-Isot kaupungit kerää opiskelijoita ja työttömiä, mutta ns. hyviä veronmaksajia on muuttoliikkeessä paljon. Paljonko vaikuttaa kunnallisprosentin määrä muuttoliikkeeseen ja kuinka paljon kaavoituspolitiikka ja sitä kautta asuntojen hinta ja saatavuus? Itse väitän, että kunnallisveroprosentin merkitystä asuinpaikan valitsemiseen on paljon pienempi, mitä monet valtuutetutkin mantranomaisesti väittävät. Tai kiinnostaisi tietää ainakin, että onko tästä ihan tutkittua tietoa eikä vain fiiliksiä. Ei sen vaikutus nolla ole, mutta ei myöskään millään niin valtava, mitä nykykeskustelusta voisi päätellä.

-4000 työpaikan verot maksetaan muualle kuin Jyväskylään tällä hetkellä eli Jyväskylän ympäryskuntiin. Se tarkoittaa 20 milj. veroeuroa ja vastaa samanlaista summaa kuin prosentin nosto kunnallisveroissa. Nykyinen kuntarakenne onkin ihan älytön ja isot kaupunkikeskukset luovat työpaikat, infran ja monet palvelut, mutta saavat heikoimmat veronmaksajat. Tämä on selkeä vapaamatkustusongelma, jossa työssäkäyntialueen reunakunnat hyötyvät keskuskunnasta, mutta eivät osallistu samoissa määrin alueen kehittämisen kustannuksiin. Olisikohan kansallisella tasolla mitään järkeä sellaisesta muutoksesta, että puolet veroista maksettaisiin työssäkäyntikuntaan ja puolet asuinkuntaan? En tiedä miten se vaikuttaisi kokonaisuuteen, mutta ainakin lieventäisi ongelmaa huomattavasti ilman, että tarvitsisi tehdä niin paljoa kuntaliitoksia.

-Lautakuntien jäsenten koneissa on Internet Explorer ja Windows. 4v vanhat koneet varajäsenille, uudet varsinaisille. Ihan hyvä käytäntö koneiden kierrättämisestä, mutta IE syö miestä t. ChromeBoy84

-Pitäisi pyrkiä avoimien ohjelmistojen käyttöön, esim. kaupungin koneisiin Linuxit. Koska kaikille lautakuntien jäsenille kuitenkin opetetaan käyttö eikä omia ohjelmia pysty koneisiin asentamaan, niin ei olisi sen isompi homma kuin Windows-koneen käytön opettaminen. Toki jos koko kaupungin järjestelmä on rakennettu Microsoftien ohjelmien ehdoilla, niin siirtymä ei varmasti ole helppo. MS-riippuvaisuus ei kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä mielestäni taloudellista.

-Jos olen palkkiokäytännön nyt ymmärtänyt oikein, niin lautakuntien kokouksista ja koulutustilaisuuksista maksetaan palkkiota 100€ ja valtuuston kokouksista 150€. Tämä voi äkkiseltään kuulostaa ehkä jonkun mielestä suureltakin, kun kokous voi kestää alle tunninkin (toisaalta myös viisikin tuntia). Suurin osa työstä kuitenkin tehdään kokousten ulkopuolella eli ryhmien omissa kokouksissa sekä keskustelujen seuraamiseen sähköpostitse. Palkkiosta menee vielä osuus puolueen toiminnan rahoittamiseen (Vihreillä taisi olla 20% paikallisjärjestölle ja 5% maakuntajärjestölle eli 25% pois) sekä toki verot. Ei tässä tuntipalkoille pääse.

-Uusi valtuutettu on kunnallisessa päätöksenteossa aivan pihalla. Tätä ei varmaan kauhean moni uusi valtuutettu halua ääneen sanoa, mutta samassa veneessä sitä ollaan. Jyväskylän kokoisen kaupungin asioihin kuuluu niin paljon ja niin monimutkaisia kokonaisuuksia, että ei niistä voi olla täysin perillä muutaman kuukauden aktiivisella seurailulla. Kokeneet konkarit tuntevat tietävän kokonaisuudet paljon paremmin. Itse olenkin ihan rehellisesti ollut enimmäkseen kuunteluoppilas vielä ja kertonut lähinnä miltä asia vaikuttaa sen hetkisen tiedon perusteella sen sijaan, että minulla olisi vahvoja kantoja kauheaan moniin asioihin. Sen olen jo huomannut, että oman ryhmän kanssa keskusteltaessa asioihin saa vasta pintaraapaisun ja parissakin asiassa olen huomannut tiedon karttuessa vaihtaneen kantaa lievästi päinvastaiseen. Ja niinhän sitä pitääkin tehdä, että korjaa kantojaan sitä mukaa, kun tietoa karttuu. Takinkääntö on ihan hieno juttu eikä sitä pidä hävetä, jos sen tekee oikeilla perusteilla.

EDIT: Lisätty kappale lautakuntien toimintatavoista ja siitä, miten asioista ei ole korrektia puhua ulospäin kokousten jälkeen.

Anonyymit vaalilahjoitukset heikentävät demokratiaa

Tässä nyt on ollut vähän kaikenlaista, niin ei ole kerennyt kirjoitella. Eilen Jyväskylän Vihreiden kokouksessa päätettiin luottamuspaikoista ryhmän sisällä. Itselleni tuli kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varajäsenyys ja varsin tyytyväinen olen.

Ja sitten päivän aiheeseen. Ei enää niin ajankohtainen kuin kuukausi sitten, mutta silti ihan perusteltu keskustelunaihe. Itseäni on jo pitkään ihmetyttänyt Suomen vaalirahoitusjärjestelmä. Samoin myös Transparency International -järjestö on verrannut Suomen vaalirahoituslakia Valko-Venäjän vastaavaan Wikipedian mukaan. Kaikenlaista hassua on siis lakiin kirjoitettu aiheen tiimoilta muidenkin mielestä.

Asiani liittyy vaalirahoituksessa tuntemattomaan vaalirahaan. Anonyymin lahjoituksen raja on tällä hetkellä 1500 euroa per henkilö presidentinvaaleissa ja eduskuntavaaleissa, mutta kunnallisvaaleissa 800 euroa. Tämän rahan voi lahjoittaa sitten vaikka omissa, puolison ja yrityksen nimissä eli moninkertaisena. Kokoomus sai tuntemattomia lahjoituksia eniten viime eduskuntavaaleissa. On selvää, että pelkällä rahalla ei saa poliittista valtaa. Silti kun tarkastelee esimerkiksi lukuja, joilla eduskuntaan pääsee, on selvää, että raha merkitsee silti enemmän tai vähemmän poliittisessa pärjäämisessä. Suomessa tilanne on suht maltillinen, mutta esimerkiksi USA:ssa ei senaattoriksi ole asiaa ellei ole todella varakas. Jyväskylässä todistetusti voi kunnalisvaaleissa pärjätä pienelläkin rahalla, mutta jo Helsingissä tilanne on hyvin toisenlainen ja rahaakin tarvitsee moninkertaisesti pärjätäkseen.

Anonyymin lahjoittamisen mahdollisuus tukee sitä asiaa, että rahan määrä poliittisen vallan haalimisessa korostuu. Anonyyminä on helppo lahjoittaa, mutta jos isompi lahjoituksista olisi julkisia, niin se varmasti hillitsisi lahjoitusmääriäkin. Itseäni myös pistää epäilyttämään, että ovatko kaikki 800/1500 euron lahjoituksen oikeasti tehty täysin vilpittömästi vai onko taustalla mahdollisesti jotain muutakin.

En kannata silti anonyymin lahjoituksen rajan laittamista nollaan euroon. Miksi? Siksi, että siitä tulee sen jälkeen hyvin merkittävä asia yksityisyydensuojan kannalta. Jos jokainen euronkin lahjoituksen tehnyt ihminen päätyisi johonkin viralliseen rekisteriin, niin sitä voisivat esimerkiksi jotkut työnantajat käyttää väärin, jos jättäisivät palkkaamatta ihmisiä sen takia, että ovat tukeneet joitain poliitikkoja.

Nykyiset rajat anonyymien lahjoitusten suhteen ovat kuitenkin liian suuria, mikä johtaa rahan merkityksen kasvamiseen politiikassa etenemisessä sekä mahdollisiin piilokorruptiotapauksiin. Hyvä kompromissi voisi olla jonkinlainen kohtuullinen raja, johon kykenee ihan tavalliset kansalaiset, jos haluavat tuttua poliitikkoa anonyymisti tukea. Raja voisi olla esimerkiksi 300-500 euroa. Miksi ihmeessä yrityksen tai yksityisen ihmisen pitäisi saada lahjoittaa suurempia summia anonyymisti? Näen siinä paljon enemmän huonoja kuin hyviä puolia.

EDIT: Päivitetty 8.12.2012, korjattu anonyymin lahjoituksen ylärajat oikeiksi, koska kunnallisvaaleissa ja eduskuntavaaleissa rajat ovat eri. Ja Kokoomus sai eduskuntavaaleissa eniten rahaa uutisen mukaan, ei kunnallisvaaleissa. Niitä lukuja vielä kai odotellaan.

Kiitokset kunnallisvaaleissa äänestäneille ja tukeneille!

No niin, vaalit ohi ja tarkistuslaskennan tulokset pitäisi olla huomenna keskiviikkona saatavilla. Alustavien laskelmien mukaan minulle pompsahti 140 ääntä, mikä oli ihan hitsin hyvin. Isot kiitokset kaikille äänestäneille ja vaaleissa tsempanneille! Se äänimäärä riitti Vihreiden toiseksi varavaltuutetuksi, joten eiköhän siellä kokouksissa myös jonkin verran pääse käymään. Siitä on myös hyvä lähteä hakemaan lautakuntapaikkaa ja kiikarissa olisi kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsenen pesti, joka vaihtaa nimensä elämänlaatulautakunnaksi. Nähtäväksi jää, miten lautakuntapaikan kanssa käy.

Jatkossa siis täälläkin blogissa varmasti jonkin verran tullaan Jyväskylän kunnalispolitiikkaa käsittelemään, mutta toki myös muitakin asioita. Tässä pitäisi esimerkiksi tuosta vaalilahjoituslaista ehkä sanoa pari sanaa ja tuo DJ-lisenssien tilannekin taas hieman edennyt. Ensi kertaan.