Satunnaisia havaintoja kunnallispolitiikasta osa 1: avoimuus ja mitä näitä nyt on

Ei ole taas oikein kerennyt tänne kirjoittelemaan, kun on vähän kaikenlaista ja kynnys kirjoitteluun jotenkin kasvaa koko ajan aina mitä pidemmän tauon pitää. Ehkä paras tapa lukea aatoksiani on seurata julkista Facebook-profiiliani. Olen koittanut pitää kaikki yhteiskunnallisia asioita käsittelevät postaukseni julkisina, muta joskus sieltä voi joku tapahtumamainoskin pamahtaa, kun niitäkin aktiivisesti järkkäilen. Kissavideot ja henkilökohtaiset avautumiset koitan sitten pitää siellä yksityisellä puolella.

Minut valittiin tuossa aiemmin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varajäseneksi, mutta sen lautakunnan kokouksissa en ole vielä päässyt käymään. Kävin eilen sen sijaan ensimmäistä kertaa kunnanvaltuustossa ihan valtuutettuna. Kokous oli aika kevyt eikä mitään isoja asioita päätetty. Pääsin kuitenkin näkemään kokeneita konkareita puhujan pöntössä ja ihmettelemään sitä, että kuinka monimutkaisia ne toimintakäytännöt voivat olla. Tässä kuitenkin joitain huomioita viime aikaisista havainnoistani koskien kunnallispolitiikkaa.

Avoimuus julkisessa päätöksenteossa on puuttellinen

Jotenkin luulisi, että vuoden 2013 Suomessa päätöksenteko olisi jo paljon avoimempaa, mitä se on. Tämä nyt ei varsinaisesti ihan hirveän suurena uutisena itselleni tullut. Enemmän se on ihmetyttänyt, että edes varavaltuutetut tai lautakuntien varajäsenet eivät ole tervetulleita kaikkialle, joihin heidän luulisi olevan tervetulleita. Kaupungilla on esimerkiksi ollut joitain koulutustilaisuuksia, joihin on kutsuttu vain varsinaiset valtuuston jäsenet.

Myöskään lautakuntien varajäsenet eivät ole läsnäolo-oikeutettuja omassa lautakunnassaan. Tämä on mielestäni käsittämätöntä. Luulisi, että se olisi vain kaikkien etu, että varavaltuutetut ja varajäsenet olisivat oikeutettuja olemaan läsnä, vaikka sitten ilman sitä puheoikeutta. Olisivatpa ainakin paremmin perillä asioista sitten, kun joutuvat itse niitä päätöksiä tekemään. Kokouspalkkioitakaan ei välttämättä tarvitsisi maksaa, se tietohan se tärkein on, ja jos jotkut ovat motivoituneet kuulemaan sen ihan omalla ajallaan, niin miksi ei sallisi sitä? Hieman isompia kokoustiloja se vaatii, mutta ei luulisi olevan ylitsepääsemätön ongelma, kun niitä koulutuksia kaikille luottamushenkilöille kuitenkin osataan järjestää jonkin verran.

Itselleni myös ohjeistettiin, että lautakuntien päätöksistä ja asioista ei saisi puhua kokousten jälkeen niin, että kertoo kuka oli mitäkin mieltä. Voi sanoa, että tästä ja tästä aiheesta keskusteltiin, mutta lautakunnan jäsenen ei ole korrektia kertoa, että kuka oli mitä mieltä ja kenen tahojen takia joku päätös meni niin kuin meni ja kuka argumentoi miten. Mitään salassapitovelvollisuutta ei ole olemassa tai en ainakaan muista mitään sellaista allekirjoittaneeni, mutta tämä jonkinlainen hiljainen sopimus, jonka valtuustoryhmät ovat ilmeisesti joskus tehneet. Jos päätösten vastuullisia ei saa kertoa ääneen, niin eikö se ole vastuun pakoilua? Minusta hyvin omituinen käytäntö.

Mitä asialle pitäisi tehdä? Aloite avoimuuden lisäämiseksi

Itse olen sitä mieltä, että lautakuntien ja monien muiden kunnallisten toimielinten tulisi olla avoimia. Vaikka joitain ihmisiä voi häiritä se, että omia ajatuksiaan poliittisista asioista joutuu sanomaan ääneen ja joku voi jopa joskus kyseenalaistaa niiden järkevyyden, niin en näe millä logiikalla suljettujen ovien politiikka johtaisi pitkällä tähtäimellä parempaan päätöksentekoon. Se voi olla päättäjille helpompaa, mutta ei minusta päätöksenteon helppous ole pääasia vaan se, että tehdään järkeviä päätöksiä. Jos asiat olisivat useampien ihmisten tiedossa, niin useampi ihminen voisi tuoda näkökulmansa esille ja sitä kautta kokonaisuutena päätökset olisivat paljon paremmin harkittuja. “Joukossa tyhmyys ei tiivisty” kuten suosikkitoimittajani Jani Kaarokin hyvin kirjoitti. Jos tila on ongelma, niin kokousten nettiäänitys tai -videointi ovat myös mahdollisia.

SKP:n Riitta Tynjä teki eilisessä valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, joka edistäisi avoimuutta. Allekirjoitin aloitteen, koska sen idea oli hyvä ja kannatettava. Olihan avoimuus yksi Jyväskylän vihreiden vaaliteemoista.Harmittavaa oli kuitenkin, että se vain 14 nimeä (valtuutettuja on 67).

Valtuustoaloite kaupungin toimielinten kokousten julkisuudesta

Avoimen yhteiskunnan tunnuspiirteisiin kuuluu tiedon avoimuus ja julkisuus. On tärkeää, että asioista kiinnostuneet kansalaiset voivat seurata päätöksentekoa joko paikan päällä tai esimerkiksi netistä suorana lähetyksenä tai jälkeenpäin tallenteina. Nyt tällainen on mahdollista valtuuston kokousten osalta.

Kuntalain 57§:n mukaan muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää. Laki siis mahdollistaa toimielinten avoimet kokoukset muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta.

Esitän, että kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kokousten julkisuudesta päättäminen käsitellään ko. toimielimissä.

Jyväskylässä 25.maaliskuuta 2013

Riitta Tynjä, SKP

Aloitteen allekirjoittivat seuraavat henkilöt seuraavista ryhmistä:

Vihreät: Tero Uuttana, Touko Aalto, Maia Fandi, Kaisa Peltonen, Jukka Ammondt
Vasemmistoliitto: Harri Nieminen, Marjukka Huttunen, Paul Abbey, Eila Tiainen
Perussuomalaiset: Minna Mäkinen, Heli Kupari, Mauno Vanhala
Sdp: Jukka Hämäläinen
Skp: Riitta Tynjä

Mielenkiintoista oli, että SDP:ltä vain yksi kannatti aloitetta. Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaista kukaan ei kannattanut aloitetta. En tiedä voiko tästä vetää jotain johtopäätöksiä, että vanhat isot tiettyihin toimintatapoihin tottuneet puolueet eivät halua avoimuutta, koska pelkäävät sen olevan heille enemmän haitallista kuin hyödyllistä. Kaupunkilaisten luulisi ainakin olevan sillä kannalla, että parempi enemmän tietoa päätöksenteosta kuin suljettua kabinettipolitiikkaa. Nykyäänhän asioista monesti näkee vain sen, että mitä on päätetty, mutta ei juuri sitä, että miten päätöksiin on päädytty. Omasta mielestäni kaupunkilaisten on oikeus tietää enemmän siitä, miksi on päätetty niin miten on päätetty ja avoimuuden lisääminen on siihen on ainut tie. Se voi olla epämiellyttävä muutos heille, jotka ovat tottuneet tekemään päätökset suljetuin ovin, mutta yhteiskunnan kehityksen kannalta avoimuuden lisääminen päätöksenteossa on vain hyvästä.

Myös kuntalainen nimeltä Mikko Merikivi oli jättänyt viime vuonna samanhenkisen kuntalaisaloitteen kaupungille, josta ainakin kohdat 2, 4 ja 5 ovat kannatettavia ja tietyin varauksin myös kohdat 3, 7, 8 ja 9. Kohdan 1 järkevyydestä en osaa oikein sanoa, mutta kai tämä olisi ns. pormestarimalli, josta on ollut keskustelua julkisuudessa jonkin verran.

Muita satunnaisia havaintoja kunnallispolitiikasta

Tässä myös joitain muita satunnaisia havaintoja kunnallispolitiikasta, joille ei viitsi tehdä omaa blogipostausta, mutta jotka saattavat kuitenkin ehkä joitain äänestäjiäni kiinnostaa tai lukijoitani kiinnostaa.

-Kaupungin talouspäällikön dioista on joissain ollut aikasarjoja, joita ei oltu inflaatiokorjattu. Käppyrät on aika eri muotoisia, jos niistä poistetaan inflaatio, koska jossain yli 10 vuoden aikasarjoissa inflaation osuus on jo päälle parikymmentä, riippuen tietysti aina ajanjaksosta ja inflaation suuruudesta. 

-Joissain näkemissäni dioissa oli kolmiulotteisia pylväitä. 3D-grafiikka ei koskaan tee numeeristen asioiden esittämisestä selkeämpää, tämän opin ensimmäisillä tilastotieteen kursseillani. Jos on tarkoitus hämätä tai häivyttää itse numerot toissijaisiksi, niin silloin se on ehkä hyvä veto.

-Isot kaupungit kerää opiskelijoita ja työttömiä, mutta ns. hyviä veronmaksajia on muuttoliikkeessä paljon. Paljonko vaikuttaa kunnallisprosentin määrä muuttoliikkeeseen ja kuinka paljon kaavoituspolitiikka ja sitä kautta asuntojen hinta ja saatavuus? Itse väitän, että kunnallisveroprosentin merkitystä asuinpaikan valitsemiseen on paljon pienempi, mitä monet valtuutetutkin mantranomaisesti väittävät. Tai kiinnostaisi tietää ainakin, että onko tästä ihan tutkittua tietoa eikä vain fiiliksiä. Ei sen vaikutus nolla ole, mutta ei myöskään millään niin valtava, mitä nykykeskustelusta voisi päätellä.

-4000 työpaikan verot maksetaan muualle kuin Jyväskylään tällä hetkellä eli Jyväskylän ympäryskuntiin. Se tarkoittaa 20 milj. veroeuroa ja vastaa samanlaista summaa kuin prosentin nosto kunnallisveroissa. Nykyinen kuntarakenne onkin ihan älytön ja isot kaupunkikeskukset luovat työpaikat, infran ja monet palvelut, mutta saavat heikoimmat veronmaksajat. Tämä on selkeä vapaamatkustusongelma, jossa työssäkäyntialueen reunakunnat hyötyvät keskuskunnasta, mutta eivät osallistu samoissa määrin alueen kehittämisen kustannuksiin. Olisikohan kansallisella tasolla mitään järkeä sellaisesta muutoksesta, että puolet veroista maksettaisiin työssäkäyntikuntaan ja puolet asuinkuntaan? En tiedä miten se vaikuttaisi kokonaisuuteen, mutta ainakin lieventäisi ongelmaa huomattavasti ilman, että tarvitsisi tehdä niin paljoa kuntaliitoksia.

-Lautakuntien jäsenten koneissa on Internet Explorer ja Windows. 4v vanhat koneet varajäsenille, uudet varsinaisille. Ihan hyvä käytäntö koneiden kierrättämisestä, mutta IE syö miestä t. ChromeBoy84

-Pitäisi pyrkiä avoimien ohjelmistojen käyttöön, esim. kaupungin koneisiin Linuxit. Koska kaikille lautakuntien jäsenille kuitenkin opetetaan käyttö eikä omia ohjelmia pysty koneisiin asentamaan, niin ei olisi sen isompi homma kuin Windows-koneen käytön opettaminen. Toki jos koko kaupungin järjestelmä on rakennettu Microsoftien ohjelmien ehdoilla, niin siirtymä ei varmasti ole helppo. MS-riippuvaisuus ei kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä mielestäni taloudellista.

-Jos olen palkkiokäytännön nyt ymmärtänyt oikein, niin lautakuntien kokouksista ja koulutustilaisuuksista maksetaan palkkiota 100€ ja valtuuston kokouksista 150€. Tämä voi äkkiseltään kuulostaa ehkä jonkun mielestä suureltakin, kun kokous voi kestää alle tunninkin (toisaalta myös viisikin tuntia). Suurin osa työstä kuitenkin tehdään kokousten ulkopuolella eli ryhmien omissa kokouksissa sekä keskustelujen seuraamiseen sähköpostitse. Palkkiosta menee vielä osuus puolueen toiminnan rahoittamiseen (Vihreillä taisi olla 20% paikallisjärjestölle ja 5% maakuntajärjestölle eli 25% pois) sekä toki verot. Ei tässä tuntipalkoille pääse.

-Uusi valtuutettu on kunnallisessa päätöksenteossa aivan pihalla. Tätä ei varmaan kauhean moni uusi valtuutettu halua ääneen sanoa, mutta samassa veneessä sitä ollaan. Jyväskylän kokoisen kaupungin asioihin kuuluu niin paljon ja niin monimutkaisia kokonaisuuksia, että ei niistä voi olla täysin perillä muutaman kuukauden aktiivisella seurailulla. Kokeneet konkarit tuntevat tietävän kokonaisuudet paljon paremmin. Itse olenkin ihan rehellisesti ollut enimmäkseen kuunteluoppilas vielä ja kertonut lähinnä miltä asia vaikuttaa sen hetkisen tiedon perusteella sen sijaan, että minulla olisi vahvoja kantoja kauheaan moniin asioihin. Sen olen jo huomannut, että oman ryhmän kanssa keskusteltaessa asioihin saa vasta pintaraapaisun ja parissakin asiassa olen huomannut tiedon karttuessa vaihtaneen kantaa lievästi päinvastaiseen. Ja niinhän sitä pitääkin tehdä, että korjaa kantojaan sitä mukaa, kun tietoa karttuu. Takinkääntö on ihan hieno juttu eikä sitä pidä hävetä, jos sen tekee oikeilla perusteilla.

EDIT: Lisätty kappale lautakuntien toimintatavoista ja siitä, miten asioista ei ole korrektia puhua ulospäin kokousten jälkeen.

Advertisements

Kunnallisvaalit 2012 – Starttipäräytys eli ns. lähtölaukaus

Menin ilmoittautumaan kuntavaaliehdokkaaksi Vihreiden listoille Jyväskylään. Täytyy siis kirjoitella jotain paikallisnäkökulman juttuja lähiaikoina. Teen myös tuohon sivulehteen tommosen hienon sivun ihan sitä varten, josta löytyy kootusti olennaiset. Tässä blogissahan on tullut enimmäkseen käsiteltyä muita kuin paikallistason juttuja.

Jos jotakuta kiinnostaa, että mitä mieltä minä jostain Jyväskylään liittyvästä asiasta olen, niin voi kommentoida tähän blogiin tai pistää ihan sähköpostia etunimi.sukunimi@gmail.com. Tässä kuitenkin joitain vaaliteemoja, joita on tullut päässäni pyöriteltyä.

Kaavoitusta tehtävä pitkäjänteisesti

Kaupunkisuunnittelua täytyy tehdä pitkäjänteisesti eikä esimerkiksi tällaisiin typeryyksiin ole varaa nyt saati tulevaisuudessa. Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaiset liikkumismuodot ja etenkin pyöräilyn helppouteen tulee panostaa. Kaupunkia tulee suunnitella niin, että se mahdollistaa autottomuuden.

Ennaltaehkäisevään työhön on budjetoitava rahaa

Vaikka kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä suorastaan hirveä, niin ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveystyöhön tulee suunnata resursseja. On halvempaa hoitaa ongelmat ennen kuin niistä tulee akuutteja. Ennaltaehkäisevä työ ei ehkä näytä budjetissa hyvältä, mutta se säästää vuosien päästä merkittävästi rahaa. Etenkin mielenterveyspuolella on järkevämpää ja ennen kaikkea inhimillisempää hoitaa ihmiset ennen kuin ovat työkyvyttömiä.

Avoimuutta päätöksentekoon

Kunnallistason päätöksenteon tulee olla avoimempaa ja kuntalaisia tulee kuulla asioita pohdittaessa nykyistä enemmän. Kaikki kaupunginvaltuuston kokoukset tulisi lähettää nettiradion kautta kuntalaisten kuultavaksi. Tämä ei ole teknisesti kummoinen prosessi eikä vaadi juuri resursseja. Kaupungin lautakuntien tulisi pitää ainakin osa kokouksistaan täysin avoimena. Suljettujen ovien takana työskentely täytyy aina olla painavin syin perusteltu. 

Kasvisruuan osuutta hankinnoissa kasvatettava

Kasvisperäisen osuutta kuntien hankinnoissa pitäisi kasvattaa perusteluina kansanterveydellisistä ja ekologisista syistä johtuen. Suomalaiset syövät nykyään liikaa lihaa ja syöpäjärjestöt suosittelevat kulutuksen vähentämistä. Kustannuksia kasvisruuan lisääminen ei tuo. Liharuokakin on vain näennäisesti edullista johtuen siitä, että sitä subventoidaan verovaroista merkittävillä summilla maataloustukijärjestelmän kautta.

Kunnan talous tasapainoon vaikka sitten veronkorotuksin

Harva pitää veronkorotuksista, mutta joskus ne ovat välttämättömiä. Jyväskylässä joudutaan varmasti tekemään todella ikäviä leikkauksia ties mille sektorille. Tietyn pisteen jälkeen leikkaukset eivät kuitenkaan ole hyvä asia vaan tietyt palvelut on säilytettävä riittävällä tasolla. Itse korottaisin mieluimmin veroja kuin karsisin kriittisiä ja haluttuja palveluita. Palveluiden karsimisesta kärsivät kuitenkin eniten vähätuloiset, joilla ei ole varaa ostaa niitä yksityiseltä sektorilta.

Tärkeää kulttuuria tekevät myös ruohonjuuritoimijat

Suomalainen kulttuuripolitiikka on kokonaisuutena minusta painottunut aivan liikaa ns. korkeakulttuuriin. Kaikki raha menee vain harvoille toimijoille, joiden kohdeyleisönä on vieläpä useimmiten enimmäkseen keskiluokkaiset ihmiset. Kulttuuriin menevää rahaa tulee suunnata myös etenkin alaikäisille suunnattuun toimintaan ja myös nuorille. Jyväskylä on täynnä ruohonjuuritason toimijoita, jotka tekevät pienellä rahalla todella paljon asioita. Heille täytyy tarjota kaupungin puolesta paremmin tiloja toteuttaa tapahtumia sekä tukea heitä myös muilla resursseilla. Kulttuuri on muutakin kuin teatteria ja sinfoniaa.

Liikenteeseen tolkkua

Kaupunkipyöräilyyn ja pyöräilypysäköintiin tulee panostaa. Asiat eivät ole olleet erityisen mallillaan ja liikenne ratkaisuissa ei ole otettu pyöräilyä kauhean hyvin huomioon. Jyväskylän keskustan pyöräpysäköinti on edelleen korkeintaan välttävästi järjestetty. Parkkeja on liian vähän, väärissä paikoissa ja telineet ovat monin paikoin naurettavia räpellyksiä. Kauppakadun kävelykatua tulee jatkaa yläkaupungille päin jossain muodossa, esim. shared space -tyyppisenä tienä. Nopeusrajoituksia tulee taajamissa laskea 40:stä 30:een, jos liikenteestä koituu kohtuuttomasti meteliä asukkaille. Koskee etenkin tiheästi asuttuja alueita, joiden ohi kulkee paljon liikennöityjä teitä.

Kaupungin reuna-alueita ei tule unohtaa

Vaikka itse asunkin Jyväskylän keskustassa, niin Jyväskylä on kuntaliitoksen kautta kasvanut varsin suureksi. Vaajakoskella, Palokassa, Tikkakoskella ja Korpilahdella on paljon asukkaita ja myös heidän ääntään tulee kuunnella sekä pohtia, miten asukkaille saadaan toteutettua palvelut järkevästi ja kustannustehokkaasti. Kaupunginpäättäjien täytyy myös mennä kuulemaan ihmisiä keskustaa kauemmaksi. Kyläyhdistyksiä tulee kuulla heitä koskevissa asioissaan.

IT-hankintoihin tolkkua

HUSin potilastietojärjestelmän hankinta on esimerkki katastrofaalisesta IT-hankinnasta. Sellainen ei saa toistua edes pienoiskoossa Jyväskylässä. Jyväskylän tulee liittyä kuntien IT-hankintoja hoitavaan ja kuntien omistamaan Tiera OY:n asiakasomistajaksi. IT-järjestelmien hankinnat täytyy pääsääntöisesti tilata avoimen lähdekoodin järjestelminä ja käytettäessä suljettuja sovelluksia pidettävä huoli, että ei olla jumissa yhden IT-järjestelmätoimittajan kanssa. Asiasta on kirjoittanut esimerkiksi Otso Kivekäs lukuisia hyviä tekstejä.

Kaupunkitila tulee tehdä ihmisten, ei yritysten ehdoilla

Jyväskylän keskustassa on kammottava esimerkki siitä, mihin kaupunkitilaa ei tule kehittää. Kyseessä on Foorumin massiivinen mainostaulu, jossa on vielä kaiuttimetkin. Vaikka mainostilaa ei nyt kokonaan tarvitse kieltää kaupungeista, niin johonkin on raja vedettävä. Kaupungissa tulee saada olla rauhassa yritysten mainoksilta edes jollain tasolla. Jatkuvasti lisääntyvä liikkuva kuva ja äänet eivät ole oikea tie viihtyisään kaupunkitilaan.