Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 1 – anniskelualueet

Huomasin, että moni edellisistä otsikoista on muotoiltu kysymyksen muotoon. Maneriini rupesivat ärsyttämään minua, joten päätin rikkoa kaavaa ja Irinan käskyjä.

Tulevana viikonloppuna on Ilosaarirock ja siihen liittyen aiheena tällä kertaa Suomen alkoholipolitiikka, josta käsittelen tällä kertaa anniskelualuelainsäädäntöä, mutta aloitetaan nyt aluksi taustatiedoista ja historiasta. Suomessa ei juoda maailman eniten alkoholia, mutta ihan kohtalaisilla sijoilla ollaan. Yksi syy, miksi Suomi ei ole tuon korkeammalla liittynee osittain siihen, että Suomessa ei käytetä alkoholia ruokajuomana lähellekään siinä määrin, mitä monissa muissa maissa. Jos listattaisiin vain humalahakuinen juominen, niin Suomi nousisi varmaan monta pykälää. Suomessa juodaan siis kohtuullisen paljon alkoholia. Suomessa on myös kohtuullisen tiukka alkoholipolitiikka kaikin puolin. Jos alkoholipolitiikka toimisi, niin Suomessa juotaisiin huomattavasti vähemmän alkoholia. Oikeastaan täällä on niin tiukka alkoholipolitiikka, että täällä täytyisi juoda varmaan lähes vähiten alkoholia koko Euroopasssa. Näin ei kuitenkaan ole. Ja ei, asiaa ei selitetä myytillä nimeltä suomalainen viinapää. Täällä ei olla aina juotu näin paljoa.

Mutta nyt itse ongelmaan alkoholipolitiikassa, joka ärsyttää minua ehkä eniten eli anniskelualueet. Suomen anniskelulaki sanoo kutakuinkin näin:

”Anniskelupaikassa alkoholijuomia saa anniskella ainoastaan lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella, jossa valvonta voidaan tehokkaasti järjestää. Anniskelualueeksi ei saa hyväksyä urheilu-, liikunta-, musiikki- tai muun niihin verrattavan tapahtuman yleistä katsomotilaa. Anniskelualue tulee rajata tai merkitä niin, että raja on asiakkaiden selvästi havaittavissa, jollei anniskelualuetta voida muuten selvästi todeta. Kulkemista anniskelualueelle ja sieltä pois on voitava tehokkaasti valvoa. Lupaviranomaiselle tulee esittää anniskelualueen rajaamista koskeva suunnitelma.”

En ole koskaan ymmärtänyt, että mihin koko anniskelualuelainsäädännöllä oikein pyritään. Miksi on tärkeää, että anniskelualueelle ei viedä alkoholia? Humaltaako siitä jotenkin väärällä tavalla? Minusta alkoholin tuominen alueelle, jossa myydään alkoholia, täytyisi olla täysin kyseisen anniskelijan päätettävissä. Samoin sen vieminen pois sieltä. Jos joku haluaa ostaa ravintolasta mukaan pari pulloa olutta, niin miksi se pitäisi olla kiellettyä?

Katukuvaan anniskelualue vaikuttaa sillä tavalla, että esimerkiksi Jyväskylässä keskustan kadut ovat kesäisin täynnä aikuisten karsinoita, joissa on korkeat aidat ympärillä. Aidat tuhoavat kyllä tehokkaasti kuvan vapaasta kaupunkitilassa. Jos olette käyneet Keski- tai Etelä-Euroopassa, niin siellä kadut ovat varsin toisennäköisiä ja katutilaa käytetään huomattavasti dynaamisemmin. Hienona esimerkkinä Wienissä eräs auki, jonka ympärillä on pari museota ja alue on täynnä jännänäköisiä moderneja teoksia, joita myös ihan luvallisesti penkkeinä käytetään. Iltaisin aukiolla aukeaa monta baaria, jotka myyvät alkoholituotteita. Ihmiset hakevat juomansa sieltä, mistä haluavat ja menevät istumaan minne haluavat. Suomessa alueella olisi viisi eri karsinaa, ja jos tahtoisit liikkua tilasta toiseen, niin ensin täytyisi juoda juoma loppuun hirveällä kiireellä, ja sehän vasta johtaa vastuulliseen alkoholinkäyttöön.

Suomen festivaalitkin kärsivät anniskelualueperseilystä ja tästä absurdein esimerkki on Flow-festivaali. Kyseessä on K18-festivaali. Paperit tarkastetaan portilla. Kaiken järjen mukaan ei pitäisi olla mitään estettä sille, miksei alueella voisi kulkea juoma kädessä ympäriinsä. Mutta eih, koska anniskelualue ei saa olla “yleistä katsomotilaa”, mitä hittoa se sitten käytännössä tarkoittaakaan. Joten alueella on kolme anniskelutilaa, joista yksi on monen anniskelupisteen isompi kokonaisuus, mutta kaksi on vähän erillään. Päälavan edusta on ainut lava, jossa ei saa juoda anniskelutuotteita. Anniskelualueiden rajoilla järjestyksenvalvojat valvovat, että kukaan ei vie alkoholijuomia pois alueelta, jotta niitä ei voitaisi mennä juomaan toiselle anniskelualueelle, jonka myynnistä vastaa täysin sama taho. Hyvä, että tehdään työtä, jolla on tarkoitus ja samalla nostetaan tapahtumajärjestämisen kustannuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset salakuljettavat ostamiaan juomia anniskelualueelta toiselle, ihan helvetin absurdia. Jos jostain syystä tapahtumanjärjestäjä haluaa kieltää sen, että lavan edustalle ei tuoda juomia, niin se on ihan ok minusta. Jotkut artistit voivat olla tarkkoja asiasta. Mitään syytä sille ei kuitenkaan ole, että laki sanelee sen, miten täysi-ikäisten festivaaleilla alkoholia kuskataan.

Ihminen, joka on käynyt Suomen festivaaleilla sekä Euroopan eri festivaaleilla, tajuaa myös sen kuinka naurettavaa anniskelualuekäytäntö on myös normaaleilla festivaaleilla. Esimerkiksi Ilosaarirockissa, Ruisrockissa ja Provinssirockissa juomien kanssa ei saa liikkue eri lavoilta toisille. Koska festivaalit on aikataulutettu varsin tiukasti, niin se omalla kohdallani ainakin johtaa siihen, että pitää aikatauluttaa oma alkoholinnauttiminen. “Nyt ei ole bändiä, keretään juomaan pari kaljaa” ja kiitos kysymästä, itse nyt vain satun pitämään elävän musiikin nauttimisesta nousuhumalassa. Tuloksena tästä on omien kokemusten mukaan se, että alkoholia nautitaan aivan liian nopeasti, koska täytyy keretä katsomaan se seuraava bändi ja pakkohan se juoma on loppuun juoda. Ja alkoholinkulutus ja järjestyshäiriöt vähenee…not. Jos juomien kanssa saisi liikkua vapaammin festivaalialueilla, niin olen aivan varma, että ihmiset eivät olisi niin humalassa kuin nykyään ja sen lisäksi he viihtyisivät huomattavasti paremmin. Se ei kuitenkaan käy, koska Suomessa hauskanpitoon tarvitaan viranomaisten lupa.

Käytännön hölmöys tuon lain vaikutuksista löytyy esimerkiksi omasta ylioppilaskunnastani, jossa ravintola Ilokiven yläkerta on siitä syystä anniskelualuetta, että joidenkin tapahtumien aikana siellä on baari auki. Tilaan ei saa siis tuoda omia juomia eikä niitä saa siellä nauttia. Käytännön vaikutus on se, että tilan käyttöaste on huomattavasti alhaisempi kuin siinä tapauksessa, että tilassa saisi juoda alkoholijuomia. Olkoonkin, että opiskelijat juovat monien mielestä liikaa, mutta alkoholijuomien nauttiminen kuuluu monien aikuisten illanviettotapoihin eikä tämän vuoksi tilaa juuri käytetä, koska tilassa voidaan järjestää vain tapahtumia, joissa on kalliihko anniskelu tai sitten täysin alkoholittomia tapahtumia. Hyvä tila keskellä kampusta, jossa ei voi järjestää ainejärjestöjen omaehtoisia illanviettoja (ilman ravintoloitsijaa) tai esimerkiksi suhteellisen suosittuja sitsejä eli akateemisia pöytäjuhlia, ellei sitten taas tilata kaikki alkoholi ravintolalta, joka taas nostaa kustannuksia merkittävästi.

Taas yksi hyvä esimerkki typeristä vaikutuksista tulee mieleen Tanssisali Lutakon Kickstart-festivaaleilta. Kyseessä on k18-festivaali myös, kuten Flowssa. Viime vuonna, vai oliko se toissavuonna, festivaalilla oli kolme lavaa käytössä, jossa yksi oli alakerran kahvilassa, joka ei ole anniskelualuetta, koska sitä vuokrataan ulos erinäisiin käyttötarkoituksiin, joissa joku saattaa nauttia olutta omasta pullosta. No, taas täytyis sitten juoda nopeasti tuopit tyhjäksi, jos päätti, että haluaa käydä katsomassa kahvilan lavan bändejä. Ja mitään järkeähän tässä ei taas ollut.

Tapahtumia itsekin järjestävänä ihmisenä voin myös kertoa, että se on ihan naurettavaa kikkailua, kun backstagen juomia ei saa tuoda anniskelun puolelle ja toisinpäin.

Suomessa tälläkin hetkellä majoitus- ja ravitsemusalan järjestön MaRan mukaan kulutetaan kaikesta alkoholista n. 10% anniskelualueilla. Alkoholin nauttiminen ravintoloissa on turvallisempaa, se työllistää ihmisiä sekä siihen liittyy aina mahdollisuus löytää baarista elämänsä rakkaus, joka tekee yksilöistä onnellisempia. Nämä seikat huomioon ottaen Suomessa anniskeluliikkeitä rankaistaan aivan tyhjänpäiväisellä säätämisellä, joista anniskelualuekäytäntö on yksi typerimmistä, josta aiheutuu turhaa byrokratiaa ja kuluja eikä siitä hyödy kukaan. Johtopäätöksenä sanon, että lakkautetaan nykyinen anniskelualuelainsäädäntö ja annetaan anniskelutilan/tapahtumajärjestäjän itse päättää siitä, saako juomia tuoda alueelle tai viedä siltä pois tai missä niitä saa nauttia.

Nyt joku varmaan tässä vaiheessa miettii, että “mites alaikäiset, eikö kukaan ajattele lapsia!?!”. Ongelman voi ratkaista sillä, että alaikäisille myymisestä sekä alaikäiselle alkoholin välittämisestä sakotetaan sillä tavalla, että se kirpaisee. Tämän lisäksi joissain maissa myös alaikäistä rangaistaan siitä, jos hän yrittää ostaa alkoholia alaikäisenä. 50 euron sakko teinille, niin ei yritä toista kertaa. Tosin, ei se nyt oikeasti ole maailman kauhein asia, jos joku teini juo viinansa anniskeluliikkeistä, onhan se kuitenkin turvallisempaa kuin nykyinen malli, jossa 99% teineistä nauttii alkoholinsa ties missä.

P.S. Jos keksit rationaalisia syitä anniskelualuelainsäädännölle, niin haluaisin mielelläni kuulla niistä enemmän. Jos myös keksit argumentaatiossani virheitä ja hätäisiä johtopäätöksiä, niin korjaa minua toki.

Advertisements

17 thoughts on “Suomen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä osa 1 – anniskelualueet

  1. Juu samoja fiiliksiä varmaan aika monella. Pää on ollut perseessä ja syvällä ja metsään ollaan menty aikapäiviä sitten. Lähtökohtahan on se että kukkahattutädit ja jeesustelijat ovat kauhuissaan suomalaisten alkoholinkäytön haitoista. Eikä siinä mitään. En minäkään nosta peukkua alkoholin buustaamille erilaisille rikoksille, tapaturmille tai alkoholikuolemille.

    Mutta. Sitten jos oltaisiin edes katsottu vähän lukuja ja käytetty vittu maalaisjärkeä poliittiseen päätöksentekoon, oltaisiinkin jo päädytty varsin erilaisiin alkoholipoliittisiin linjauksiin. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholinkäytön haittavaikutukset ovat aina vain kasvaneet, kun taas anniskelun osuus alkoholin kulutuksesta on aina vain laskenut, nykyään tuolla mainitsemasi 10% pinnassa.

    Tilannetta parantaakseen pitäisi anniskelusta (ja anniskelutoiminnasta yritystoimintana) tehdä helvetisti helpompaa ja kevyempää ja kannattavampaa. Miksi? Ensinnäkin ravintoloissa (ja muilla anniskelualueilla) ihmiset nauttivat alkoholia valvotuissa olosuhteissa. Eikö se jo ole tavoiteltava tila viranomaisten puolelta? Myös ihmisen henkilökohtaisen humaltumisen “aisoissa pysyminen” ja oman tilan tarkkailu on helpompaa jos ei mainitsemasi kaltaisia lainsäädännöstä johtuvia pakkojuomisia tarvitse tehdä (esim pakko juoda nopeesti jos haluaa bissen ottaa ja mennä kattoo toiselle lavalle bändiä). Lainsäädännöstä johtuen myös anniskelu on tuhottoman kallista. Melkeinpä yläluokka poislukien, tavallisilla suomalaisilla ei yksinkertaisesti ole varaa lähteä viihtymään baarissa omaan tahtiin ja rennosti. Se on johtanut kulttuuriin jossa on aina lähdettävä sitten radalle ihan suunnitellusti ja tosissaan. Ennen kalliiseen baariin menoa vedetään kotona tai jossain ensin kunnon pohjat. Ja monellakos se pysyy aina niin kohdillaan. Jos anniskelu olisi edullista ja “kevyttä” rakenteeltaan voisi jengi lähteä vaikka duunin jälkeen iltabisselle tai iltaa viettämään helposti ja omaa humalaa voisi tarkkailla fiiliksen mukaan. Siinäpä muutama pointti. Lisäähän olisi vitusti.

  2. Varmaan toimi asiat hyvin juuri tuolla tavalla kun selitit JOS kaikki osaisivat käyttäytyä ja nauttia alkoholia viisaalla tavalla (samoin Foton kommentissa selitetty “kevyt” juominen baareissa). Mutta jos oikeasti esim. anniskelualueilla saisi omaa kaljaa juoda ja festareille saisi tuoda omat pullot messiin, niin ihmiset varmaan joisivat enemmän. Etenkin kun anniskelualueilla riistetään hitonmoinen hinta yhdestä tuopista. Siinä vaiheessa joku juntti tajuaa tuoda mäyriksen tai kaksi mukaansa, vaikka nykyisissä oloissa olisi varmaan juonut paljon vähemmän juuri hinnan ja rajoitetun alueen takia.

    Suurin osa ihmisistä varmasti osaisi käyttäytyä, mutta se junttien osuus olisi varmasti sen verran iso että ongelmilta ei vätyttäisi, olisi rähinää ja öykkäröintiä joka häiritsisi muita. Mielummin juon kaljani pienessä kiireessä mutta silti hyvässä ympäristössä kun että ympärillä öykkäröisi rupukuntoista porukkaa heittelemässä bissepullojaan kaikkialle, kusten ympäriinsä ja haastamassa riitaa kaikkien kanssa.

    Sama teoria pätee jo teinien kasvatuksessakin! Ne jotka ovat vanhempien luottamuksen arvoisia ja osaavat käyttäytyä saavat enemmän vapautta ja parhaissa tapauksissa saavat tehdä mitä haluavat koska oikeesti osaavat käyttäytyä. Ne teinit taas jotka uhittelee ja törttöilee eivätkä ole vielä tarpeeksi vastuullisia ja viisaita joutuvat arestiin ja saavat tarkat kotiintuloajat ja rahaa ei heru yms. Valitettavasti valtion pitää kuitenkin tehdä lainsäädäntö typeryyksien mukaan, sillä siitä nyt ei tulisi mitään että olisi yksi laki niille jotka eivät osaa käyttäytyä ja toinen sitten niille jotka osaavat pitää itsensä kurissa ja käyttäytyä hyvin. Passiin leima sitten vaan että nämä herrat ovat vapautensa ansainneet ja saavat viedä juomiaan minne haluaa ja juoda vaikka omiaan ja niillä jolla ei leimaa ole niin eivät alueelta ulos pääse!

  3. Lotta, tekstissäni en puhunut siitä, että ihmisillä olisi oikeus tuoda omia juomiaan festivaalialueelle vaan siitä, että tapahtumajärjestäjällä olisi oikeus määrätä itse tästä asiasta sekä siitä, että anniskelualue käsitteenä heitettäisiin romukoppaan. Omien juomien tuominen alueelle voidaan kieltää festivaalijärjestäjän toimesta, vaikka anniskelualueita ei olisi aidattu vammmaisiksi karsinoiksi vaan juomien kanssa saisi liikkua vapaammin. Todennäköisesti suurin osa festivaalijärjestäjistä silti kieltäisi omien juomien tuomisen alueelle, koska alueen alkoholimyyntituotot ovat niin merkittävä seikka ja se saattaisi johtaa huonompiin diileihin panimoiden kanssa.

    Mutta mitä tulee tuohon pelkäämäsi skenaarioon, jos omia juomia saisi tuoda, niin meillä on jo olemassa käytännön esimerkki festivaalista, jonne sai tuoda omia juomia nimittäin Tuska-festivaali. Kaisaniemen sijainnin takia heillä oli erikoislupa päästää ihmisiä omien juomien kanssa sisään, nyt tosin sijainti muuttuu ja käytännöt muuttuu. Joivatko ihmiset siellä enemmän ja olivat enemmän kännissä kuin muilla festivaaleilla? Eivät. Myös Provinssirockissa sai aikanaan tuoda muovituopeissa juomansa sisään ja käytäntö toimi hyvin, enkä sanoisi, että ihmiset olivat sen enempää kännissä kuin nykyään, vaikka käytäntö sittemmin kiellettiin. Myös joissain Suomen ns. aikuisfestareilla oma piknik on sallittu. Ulkomailla esimerkkinä löytyy Roskilde, jonne saa viedä mitä tahansa sisään, kunhan juoma ei ole metalli- tai lasiastiassa eikä suljettavassa pullossa, enkä sanoisi, että sielläkään ihmiset ovat sen enempää kännissä kuin suomalaisilla festivaaleilla ja kaljapisteillä riittää silti kyllä asiakkaita.

    Nykyäänhän homma Suomessa menee niin, että ne ketkä tahtoo tuoda omia viinoja sisälle alueelle tuovat niitä kuitenkin salakuljettaen. Yleensä väkeviä. Ja väkevien nauttiminen piilopullosta johtaa myös monesti humalatilaan, joka on toivottua suurempi. Alkoholin salakuljettaminen festivaalialueelle ei ole oikeasti kummoin temppu, olen sitä itsekin harrastanut. Ne ketkä taas eivät uskaltaudu salakuljettamaan alkoholia, mutta haluavat silti olla humalassa yleensä juovat aika vauhdilla sitä alkoholia ennen alueelle menoa, joka johtaa taas vahvaan humalatilaan. Ei suomifestareilla tälläkään hetkellä, vaikka olisi kuinka tiukat määräykset, ole päästy liian humalassa olevista festariurpoista eroon.

  4. Anniskelulaissa on muitakin hassunhauskoja porsaanreikiä joista näkee ettei lakia ole kirjattu ylös maalaisjärkeä käyttäen, hyvänä esimerkkinä toimii ajatus että 2 aikuista miestä tulevat baariin eivätkä voi ostaa 3:ea kaljapulloa kerrallaan, koska annosmäärä ylittyy. Vain 1 tuote per asiakas. Mutta koska 2 ihmistä on seurue, heille voidaan lain kirjainta noudattaen myydä kossupullo pöytään. Harvoinhan sitä kossupulloa tilataan, mutta pointti tulee selväksi että suomessa on yksi maailman takapajuisimmista alkoholilaeista.

  5. Ihan noista festareista… Kyllä vain Tuskaan on männävuosina saanut viedä omat juomat. Mitään hirveää sotkua siitä ei ole tullut. Päin vastoin, ovat olleet yhdet rauhallisimmista festareista koko maassa.

    Eivät anniskelualueet ynnä muut ole mitään muuta kuin epäpyhä salaliitto tarttis-tehrä-jotain-kukkahattujen, ei-saa-olla-kivaa-puritaanien ja rahat-mulle-maralaisten välillä. Jos kuvittelee että noille säännöille on mitään muuta kuin itsekkäitä, typeriä ja/tai pahantahtoisia syitä, on selvästikin kasvanut tynnyrissä tai on muuten patologisen sinisilmäinen.

  6. Entäs leirintäalueet suomen festivaaleilla? Naurattaisi, jos ei itkettäisi niin paljo. Nämä keskitysleiriä muistuttavat kyhäelmät, joissa mönkijöillä 5min välein selän takaa pörrää vartiat kun kärpäset paskan ympärillä. Samalla kun känniset teinit kamppailee alkoholimyrkytyksen kourissa kakoen ja jokellellen. Ahh kyllä siinä mieli lepää …not.

  7. No vaikka siten, että mm. Ilosaaressa lähelle tapahtuma-aluetta on sijoitettu näitä teinikarsinoita ja siellähän se pämppääminen tapahtuu enimmäkseen kun on niin perkeleen kallista niitä kuuden euron bissejä ryystää siellä tapahtuma-alueen aikuiskarsinassa. Oliko tämä niin vaikea yhdistää?

    • Ei sinällään ole vaikea yhdistää, mutta en nyt varsinaisesti ymmärrä, mitä yrität sanoa tai mikä tässä on pointtina. Eli leirintäalueilla ihmiset juovat alkoholia, osittain siksi, että se on halpaa. Joo, tämä ei varmasti yllätä ketään. Miten se liittyy siihen, että anniskelualuelainsäädäntöön? Kalja on kalliimpaa ravintolamyynnissä varmasti vaikka anniskelualuelaisäädäntö heitettäisiin romukoppaan, joskin ero voisi hieman tasottua koska kulut pienentyisivät.

  8. Pointtinä lähinnä, että aina mennään noissa tapahtumissa sen eniten juopuneen ehdoilla vaikka suurin osa osaa käyttäytyä. Tästä seuraa, että tapahtumat muistuttaa jotain keskitysleiriä aidattuine karsinoineen.

  9. Suomalaiseen kulttuuriin iskostunut viinamörkö pitäisi hiljalleen osata karkottaa. Lähtökohtaisesti pitkässä juoksussa kaikki juovat mitä juovat, riippumatta alkoholin hinnasta tai sen saatavuudesta. Juoppo juo minkä juo, riippumatta siitä paljonko se kossuleka maksaa, eikä opiskelijaa pysäytä valomerkki ainakaan tässä kotibilekulttuurin Mekassa.

    Yksi naurettavimpia sääntelyn aiheuttamia vinoutumia on, että esimerkiksi terassiaidan toisella puolella omia halpoja juomiaan nautiskelevat saavat jatkaa piknikkiään ihan niin pitkään kuin sielu sietää. Sen sijaan jos erehdyit pöydän ääreen hörppimään oluesi tuopista, häädetään sinut viimeistään kymmeneltä pois, koska terasseilla ihmisestä tulee häiriö sillä minuutilla. Miksi edes muuttaa kaupunkiin jos on niin herkkä äänille? Kyllä minun ikkunani sitä paitsi pitävät raitiovaunujenkin äänet pihalla, mikseivät sitten juhlakansan.

    Se, mihin lakipykälillä kyllä voi vaikuttaa, on missä ja miten se iloliemi nautitaan. Jos ravintolassa on kallista ja hankalaa asioida niin sitten se latkitaan muualla. Valtion kannaltahan tämä ei ole mitenkään edullinen tilanne, yhdestä tuopista kertyy huomattavasti enemmän veroja kuin virolaisesta votkasta.

  10. No entä se, että jos haluaa pitää kahvilaa ja kostuttaa suklaakakkuja rommilla, niin pitää hakea 240 euroa maksava lupa ja sen jälkeen maksaa vuosittain sen uusimisesta 90 euroa, samalla kun toimittaa viranomaiselle kakkureseptit, kakkukirjapidon, rommikirjanpidon sekä raportin rommin säilytyksestä lukituissa tiloissa?

    Tai se, että baarin henkilökunta ei voi viedä työvaatteitaan kotiin pestäväksi, jos niissä onkin jonkin väkevän alkoholijuoman logo? Tai se, että juomahinnastot on aseteltava niin, että ne eivät näy ikkunasta, mikäli listalla on väkeviä juomia tai juomasekoituksia, joissa on ainesosana väkeviä juomia? Tai että juomat on kaadettava laseihin mitta-astioista, joissa on oltava valtion leima?

  11. Pingback: Tulisiko kannabis ja ekstaasi laillistaa? | Tero Uuttana – Toisenlainen näkökulma

  12. Pingback: Meinasin kirjoittaa Päivi Räsäselle vastineen… | Tero Uuttana – Toisenlainen näkökulma

  13. Paras paskin kokemus festareilta oli kun löysi vihdoin parin lavan välistä kaljateltan niin se tietenkin aivan täynnä joka johti siihen että otetaan muutama tiukka tiskillä ja kaksi olutta mukaan wc jonoon jossa ne juuri ja juuri ehtii juoda ennen omaa vuoroa ja tätä toistetaan kunnes keikka alkaa tai ei enää maistu.

  14. Yksi isoimmista ongelmista Suomessa on aina ollut sairas tasapäistämisen kulttuuri. Jos yksi ei osaa juoda asiallisesti ja kohtuudella viinaa, kielletään se kaikilta. “Miehistä eniten juova 10 prosentin osa kuluttaa noin 45 prosenttia kaikesta miesten kuluttamasta alkoholista, ja naisilla vastaava osuus on 50 prosenttia” (lähde: http://www.paihdelinkki.fi). Eli karikatyyrisesti ottaen rangaistaan samalla sitä 90% populaatiosta, joka nauttii alkoholia vain vähän tai kohtuudella – tai keskivertoa astetta reippaamin. Samalla sumealla logiikalla esim. yhden törpön liikennerikkomuksesta sakotettaisiin kymmentä ihan perusvarmaa autoilijaa. Suomessa mennään aina nollasta sataan ja vauhti korvaa harkinnan.

    Kaikilla on tiedossa, että jo vuonna 2003 Oy Alko Ab:n hallitus esitti mahdollisimman suurta alkoholiveron alennusta, jotta alkoholin tuonti ulkomailta ei lähtisi totaalisesti lapasesta. Miten kävikään? Enää ei löydy edes niitä lapasia, niin pahasti ne lähti. Samalla kun korkkia kiristettiin, juominen siirtyi sosiaalisesti valvotusta ravintolaympäristöstä koteihin, missä alkoholinkulutusta ei valvo kukaan. Ravintolat nostivat hintojaan, Panimoliitto repi pelihousunsa (ja repii edelleen) ja kansa kantaa mieluummin rahansa Alepan kaljakassaan tai Viroon kuin ravintolaan. Välittömän ja välillisen vaikutuksen ravitsemusalan työtilanteeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana saattaa arvata. Muksut oppivat ravintolakulttuurin olevan lähinnä Hesburgerissa jonottamista ja alkoholipolitiikan ne oppivat iskältä ja äiskältä, jotka tissuttelevat kotona lasten silmien edessä. Lastenvahtibisneskin on kuollut kun vanhempien ei tarvitse enää lähteä illalla tanssiravintolaan. Himassa voi jorata Hurriganesia Pirkka-olut kädessä.

    Aiheesta on turhaa yrittää saada aikaiseksi mitään järkevää yhteiskuntakeskustelua. Tässäkin kohtaa nimittäin tilasto jatkaa tutulla linjalla, koska yksi raitis helluntalainen päättää yhdeksän muun puolesta kuka juo ja koska. Siis jos juo. Ja taas yhden takia kymmenen kärsii.
    Viinien vapauttaminen Alepoiden hyllyille olisi kulttuuriteko, jota kiiteltäisiin pitkään. Samalla ravintolayrittäjien alkoholiverotusta tukkuostoksista voisi rajusti alentaa, jotta alkoholiannoksen hinta laskisi jälleen tasolle jossa perusduunarillakin olisi varaa pariin juomaan sosiaalisesti valvotussa ympäristössä. Kymmenellä eurolla saa nykypolitiikalla kymmenen purkkia kaljaa Alepasta, mutta ei kahta 0,4 litran tuoppia helsinkiläisessä ravintolassa. Juonko kymmenen tölkkiä kotona telkkarin ääressä vai yhden tuopin ravintolassa? Lyödäänkö laudat ravintolan ikkunoihin, vai työllistetäänkö tuhansia ravitsemusalan ammattilaisia lisää?

    Ratkaisumallin, jossa kekkoslovakialaisen ajan kehityksen jarrut pistetään eläkkeelle ja uutta nuorta eurooppalaisempaa ajattelumallia edustavaa päättäjää tulee tilalle, soisi näkevänsä lähitulevaisuudessa. Mutta sitä ennen pitää vielä monta pakettiautollista halpaa virolaista viinaa roudata Tallinnasta “omaan käyttöön”, koska jatkuva vitutus janottaa.

  15. Pingback: Uuttanan alkoholipoliittinen linjapaperi 1.0 | Tero Uuttana – Toisenlainen näkökulma

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s