Heikosti ainesta vaalirahaskandaaliin (+ sidonnaisuudet)

Kun näitä on muutkin postailleet, niin pistetäänpä itsekin, että mihin on rahaa mennyt ja kuinka paljon. Tulot ja lahjoitukset on helppo ilmoittaa: 0 euroa. Tässä menopuoli.

  • 50 euroa ehdokasmaksuun
  • N. 30 euroa vanhaa tulostuskiintiötä (sponsored by Jyväskylän yliopisto, ovat 5 euroa tulostuskiintiötä lahjoittaneet puolen vuoden välein koko opiskeluajan)
  • 22 euroa lisätulostuskiintiön ostamiseen
  • 3,2 euroa bussilippuun Keltinmäestä keskustaan (melko kallista muuten)
  • 6,57 euroa suklaalevyjen ostamiseen (3x Pirkka kaakaorouheinen tumma suklaa)

Ensimmäinen ei ole vapaaehtoinen, toinen ei maksanut konkreettista rahaa minulle. Suklaalevystäkin söin yhdestä jo puolet itse. Eli omia käteisvarantojani olen käyttänyt 31,77 euroa sekä vapaaehtoisesti sen päälle 30 euron edestä jo vanhaa tulostuskiintiötäni, josta en ole maksanut rahaa. Kampanjabudjetti olisi siis varmaan 61,77 euroa plus ehdokasmaksu. Katotaan millaisiin euroa per ääni -lukuihin päästään. Baarikampanjoinnissa tuli juotua olutta, mutta tunnustettakoon, että olisin varmaan juonut ne oluet muutoinkin, joten en laskenut niitä kampanjamenoihini.

Tulostamiseen on siis suurin osa rahoista mennyt ja vaikka valitettavasti siinä paperia kuluu, niin tollanen normaali mustavalkoinen paperi on aika ympäristöystävällistä verrattuna painotaloissa tehtyihin flyereihin. Ja kierrätettävää.

Sidonnaisuuksista ovat myös jotkut ehdokkaat kertoneet. Nykyinen työsuhteeni on hassu ja monimutkainen eli laskutan Osuuskunta Smartistin kautta DJ-Net OY:tä, joka taas laskuttaa S-ryhmän ravintoloita ja muita keikkapaikkojani eli lähinnä Freetimeä, mutta vähän myös Memphistä. Myös Mikkelissä sijaitseva ravintola Päämaja kuuluu DJ-Netin asiakkaisiin, siellä on Mannerheimin kuva tanssilattian edessä.

Kuulun aika moneen järjestöön ja tässä ne, joiden jäsenmaksu on maksettuna (tai joiden ikijäsenyyden muistan):

Advertisements

Tero who to city council? Themes and stuff briefly in English.

I was spamming my flyers today and yesterday in buildings occupied by students. I couldn’t help noticing that quite many door had a foreign name on it. So figured that maybe someone of those people who got my flyer will accidentally end up in here so why not make a brief text also in English.

I think Jyväskylä Greens’ official election themes are quite good. So maybe I just add here some points in addition to those or to highlight something.

  • More parking space for bicycles to city center. Bicycle lanes too.
  • City should be designed in the way that you don’t NEED a car. This is important for specially the parts of the city that is yet to be build.
  • Public transport should be used more. More departures –> better service –> more departures etc. This means that ticket prices for should be subvented for people with low income (for example students) to achieve that goal.
  • City council meetings should be aired live through Jyväskylä’s own website.
  • More bulletin boards to the city! Independent culture organizers make lots of effort for the livelihood of this city and it should be supported at least with some bulletin boards.
  • Open source programs should be priority in city’s IT purchases.
  • City should add more money to prevention of social and health problems, not cut money from it. Prevention saves money and is more humane.
  • Cutting from basic services hurts mostly the people with low income and IS NOT COOL.
  • Jyväskylä should use more biogas in energy production, public transportation system etc. This can be accomplished by building more gas production capacity that can transform bio-gradable wastes to bio-gas and fertilizer. More jobs, more clean energy. Why not?

Something like that in a nutshell. What else? I am 28 years old and I my major is social and public policy but I do my thesis to cultural policy masters program. I am also a DJ, event organizer and actively doing all kinds of stuff in field of culture.

My other texts about municipal elections (in Finnish, sorry)

My page about the elections (in Finnish).

Biokaasua kehiin (ja busseihin!)

Tein tämmösen mielipidekirjotuksen tossa Keskisuomalaiseen, mutta eivät mokomat julkaisset. No ei se mitään, julkasen täällä kommenttien kera.

Öljyn hinta nousee, ilmastonmuutos kiihtyy, ravinteet vähenevät viljelymaasta, jätelaki kiristyy lähivuosina ja joukkoliikenteen tarve kasvaa. Näitä ongelmia yhdistää se, että niitä ratkaisemaan auttaisi biokaasulaitos. Tämä on mahdollista Jyväskylässäkin, mutta vain jos poliittista tahtoa löytyy.

Modernit biokaasulaitokset ovat erinomaisia biohajoavan jätteen käsittelylaitoksia, joissa lopputuotteena saadaan biokaasun lisäksi kierrätysmateriaalista tehtyä lannoitetta, joka ei laadussa häviä perinteisille lannotteille. Ravinteet saadaan talteen ja takaisin luonnon kiertokulkuun.

Raaka-aineena voimaloissa voidaan käyttää niin kotitalouksien biohajoavaa jätettä kuin myös maataloudesta ja teollisuudesta tulevaa orgaanista jätettä. Biokaasulla voidaan tuottaa sekä sähköä, että lämpöä ja korvata kevyttä polttoöljyä teollisuudessa.

Biokaasu on myös ympäristöystävällinen ratkaisu joukkoliikenteelle. Biokaasu vastaa poltto-ominaisuuksiltaan maakaasua, mutta sen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi. Kaasukäyttöiset bussit ovat myös hiljaisempia ja tuottavat vähemmän ihmisille haitallisia pienhiukkasia. Helsingissä biokaasua hyödynnetään jo bussiliikentesssä ja Turku suunnittelee ottavansa biokaasubusseja käyttöönsä. Jyväskylän ei pidä olla perässähiihtäjä tässä asiassa.

Jyvässeudulta löytyy biokaasuun liittyvää osaamista. 2016 voimaan astuva jätelaki rajoittaa entisestään kaatopaikalle vietävän biohajoavan jätteen määrää. 2014 Jyväskylän bussiliikenne avautuu kilpailulle ja kalusto kaipaa uusimista. Tässä olisi mainio tilaisuus Jyväskylälle ratkaista monta asiaa yhdellä iskulla: biokaasun käytön edistäminen energiantuotannossa ja liikenteessä on panostus ympäristöystävällisyyteen ja kotimaiseen osaamiseen.

Mielipidetekstit on vähän tollasta pintaraapasua asiaan, siks niitä ei ole tullut juuri kirjoiteltua. Eli tämmönen keskustelunavaus. Tässä joitain lisäpointteja:

-Biokaasua hyödynnetään jo jonkin verran Mustankorkealla sekä Nenäinniemen puhdistamolla. Käsittääkseni aivan kaikkea jätettä ei saada kuitenkaan hyödynnettyä tällä hetkellä.

-2016 voimaan tulevan lain myötä biohajoavan jätteen kerääminen tulee lisääntymään, joten jätteen käsittelyyn tarvitaan lisää kapasiteettia.

-Jätteenpolttolaitos on yksi vaihtoehto, mutta se hukkaa jätteessä olevat ravinteet täysin.

-Kierrätyslannoitteen käyttö ei ole niin taloudellisesti järkevää viljelijöille, koska nykyinen tukijärjestelmä ei tue sen käyttöä. Ns. multaustuki ei nykyään koske kierrätyslannoitetta, mikä on typerää ja asia pitäisi korjata.

-Kaasulla käyvät bussit ovat jonkin verran kalliimpia kuin dieselbussit, mutta biokaasu taas bensaa halvempaa sekä päästöiltään vähemmän haitallista ihmisille. Kaluston osuus koko liikennöintikuluista on kuitenkin melko vähäinen.

-Biokaasun käyttö liikennöinnissä vaatisi kuitenkin tankkauspisteitä eikä ole täysin mutkatonta. Kuitenkin mahdollista kuten monet kaupungit osoittavat.

Semmosta. Oiskohan vielä jotain. Toivon, että Jyvässeudulla tullaan kasvattamaan biokaasun käytön kapasiteettia tulevaisuudessa ja kunta tekee sen eteen tarvittavansa. Liikennöintisopimusta uusittaessa on ehdottomasti selvitettävä olisiko tietty osuus kalustosta mahdollista korvata kaasubusseilla.

Kunnallisvaaleista lisempää omalla sivulla.

Muut kunnallisvaaleja käsittelevät tekstini.

Kuka päättää mikä sopii katukuvaan?

Heipä hei. Sain tässä hiljattain tietoon, että Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta RY oli lähestynyt erästä Jyväskylän ravintolaa seuraavanlaisella sähköpostilla

Hei.

Siisteysvalvontaryhmän syksyn katselmuksessa huomasimme, että julisteita oli niin ovessa kuin oven vieressä (tänään niitä oli vain ovessanne). Toivoisimme, että laittaisitte julisteet esim. kehyksiin. Näin ne olisivat edustavammat ja sopisivat katukuvaan paremmin. Konkreettisen ja siistin vaihtoehdon voitte katsoa (PAIKAN X) sisäänkäynnistä.

Siisteysvalvontaryhmään kuuluu: Tuula Smolander ja Jukka Piispanen kaupungilta, Kari Vatanen yrittäjä, Ismo Savolainen kiinteistöiltä sekä minä. Kierrämme satunnaisesti keskustan aluetta ja annamme huomioita puutteista jne.

Syysterveisin,
Jaana Juntunen
Toiminnanjohtaja
Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry.

Vastaavia yhteydenottoja oli tullut aikaisemmin ainakin yhdelle toiselle ravintolalle.

Yhteydenotossa on kuitenkin pari asiaa, jotka pistävät ihmettelemään. Siinä puhutaan “siisteysvalvontaryhmästä”, johon kuuluu kaksi ihmistä kaupungilta. Siisteysvalvontaryhmä antaa huomioita “puutteista”.

Äkkiseltään luettuna ihmiselle tulee mieleen, että nyt on tullut joltain viralliselta taholta noottia, että asiat pitää pistä kuntoon. Kyse ei ole kuitenkaan viranomaisesta vaan järjestöstä, jonka tavoitteena “on keskusta, jossa on kannattavaa yrittää ja omistaa kiinteistöjä sekä haluttua asioida!” (kirjoitusvirhe lainattu suoraan heidän sivuilta). Asia ei ole siis yhtään sen virallisempi kuin, jos minä jakelisin vaikka ainejärjestöni mandaatilla huomautuksia siitä, että kaupunkitilassa on “puutteita”, koska liikkuvat valomainokset ärsyttää.

Millään yhdistyksellä ei ole sananvaltaa siihen, miten kiinteistön omistaja/vuokralainen julisteita pitää tiloissaan ja lukeeko niissä “kulli” tai jotain muuta. Sen takia on outoa, että järjestö lähestyy yrittäjiä ikäänkuin viranomaisen roolissa. Vaikka tekstissä ei suoraan sanotakaan, että oltaisiin viranomaisia, niin sellainen kuva siitä monelle äkkilukemalta jää. Tekstistä ei myöskään ilmene sitä, että asia olisi tämän järjestön vilpitön toive vaan puhutaan “puutteista” ja puutteethan on hyvä korjata.

Minusta on hieman huolestuttavaa, että joku yksityinen yhdistys ilman kaupunkilaisten mandaattia pyrkii päättämään siitä, mikä sopii katukuvaan ja mikä ei. Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta RY ei edusta keskustassa asuvia kaupunkilaisia vaan lähinnä siellä toimivia yrityksiä ja kiinteistöjä. Heidän jäsenistään ei kuitenkaan ole tarkempaa listausta yhdistyksen kotisivuilla. Käsittääkseni (korjatkaa jos olen väärässä) sama RY on kuitenkin osavastuussa myös siitä, että Forumin katolla pauhaa massiivinen kaiuttimilla varustettu mainostaulu. Ja kenen mielestä se “sopii katukuvaan”? Suurta enemmistöä tuttavistani kyseinen pytinki häiritsee, osaa jopa niin paljon, että tekisi mieli joskus heittää kivellä.

Minusta julisteet ovat osa elävää kaupunkikeskustaa ja sopivat katukuvaan, Jyväskylän eläväkaupunkikeskusta RY:n mielestä eivät. Toivoisin kuitenkin, että yhdistys jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että yhteydenotoista selviää, ettei kyseessä ole viranomainen vaan järjestön mielipide asiaan. Toivoisin myös, että järjestö ilmoittaisi tarkemmin sivuillaan ketä se edustaa.

Jyväskylän ilmoitustila on vuosikausia ollut surkeassa jamassa.  Esteettinen kerho -blogissa  Ylikuljun Kyösti on käsitellyt asiaa varsin perusteellisesti. Asia ärsyttää ja siksi ärsyttää myös se, että julisteiden esillelaittoon puuttuu vielä taho, johon sillä ei ole oikeus puuttua. Elävään kaupunkikeskustaan kuuluu kaupunkilaisten, järjestöjen ja yksityisten ihmisten ilmainen ilmoitustila. Elävää kaupunkikeskustaa tulisi kehittää kaupunkilaisten ehdoilla, ei yritysten.

Vaalikoneita ja eeppisiä vaalikuvia

Facebook-päivitysteni tilaajaksi voi ruveta täältä, jos ei ole jo kaverini siellä. Julkisia yhteiskunnallisia asioita sivuavia päivityksiä lähes päivittäin.

Ylen vaalikoneen vastaukseni, olkaa hyvät. Ehkä kaavoituskysymyksessä vois täsmentää niin, että mielummin kaavoitetaan tiiviisti kuin väljästi, koska silloin on helpompi tuottaa palvelut ja liikkuminen on ympäristöystävällisempää. Lukiokoulutuksen palauttamista kaupungille myös kannatan nykyisillä tiedoilla, koska se tämänkokoisessa kunnassa olisi jo järkevää. Siihen vastasin “en osaa sanoa”, koska en silloin osannut sanoa, kun vastasin.

MTV3:n vaalikone on jotenkin niin vammaisesti tehty, että en saa sieltä linkitettyä suoraan omiin vastauksiini. Sieltä voi kuitenkin etsiä ehdokkaita ja sitä kautta löytää vastaukseni.

Keskisuomalaisen vaalikone toimii vähän samalla logiikalla eli sieltäkään ei näemmä pysty linkittämään suoraan vastauksiin. Koittakaapa etsiskellä vastaukset. Mitä tulee kysymykseen Jyväsjärven pohjoisrannan kaavoittamisesta asumiskäyttöön, niin ilmeisesti tässä tilanteessa tarkoitettaisiin tuota Vaajakosken moottoritien vierustaa ja sen asuttaminen olisi mahdollista vain, jos järven tilalle luodaan maata. Järven täyttö taas vaikuttaa järven tilaan negatiivisesti. Asuinalueita siis voidaan varmasti kaavoittaa muutoinkin kuin järviä täyttämällä. Harmillisesti jotkut menivät kaavoittamaan aikoinaan tuon moottoritien noinkin hyvälle paikalle ja nyt siitä sitten kärsitään.

Jos kiinnostaa täsmennykset tai lisäkysymykset vaalikonevastauksia, niin laittakaahan ihmeessä tulemaan vaikka kommenttiosioon.

Sivupalkkiin lisättyä Animalian ja SETAn kuntavaalibannerit, kannatan molempien vaalitavoitteita. Animalian tavoitteet oli etenkin erittäin hyvin argumentoitu, joten niitä on hankala rationaalisin argumentein edes vastustaa.

Lisäsin myös sivun banneriksi viralliasen vaalikuvani. Ei kauhean hyvä kuva minusta ja jostain syystä bannerin yläpuolelle ilmestyi vielä musta viiva, mutta syytä en vielä keksinyt. Virallisen vaalikuvan lisäksi askartelin paremman vaalikuvan itse syyskuun JKL All Stars -tapahtuman kuvasta, jossa olen esiintymisasussani tanssikansaa viihdyttämässä. Alkuperäisen kuvan otti Katriina Pikkarainen ja oma populaarikulttuuriviittauksia hyödyntävä remixini näyttää seuraavalta.

Kunnallisvaalit 2012 – Starttipäräytys eli ns. lähtölaukaus

Menin ilmoittautumaan kuntavaaliehdokkaaksi Vihreiden listoille Jyväskylään. Täytyy siis kirjoitella jotain paikallisnäkökulman juttuja lähiaikoina. Teen myös tuohon sivulehteen tommosen hienon sivun ihan sitä varten, josta löytyy kootusti olennaiset. Tässä blogissahan on tullut enimmäkseen käsiteltyä muita kuin paikallistason juttuja.

Jos jotakuta kiinnostaa, että mitä mieltä minä jostain Jyväskylään liittyvästä asiasta olen, niin voi kommentoida tähän blogiin tai pistää ihan sähköpostia etunimi.sukunimi@gmail.com. Tässä kuitenkin joitain vaaliteemoja, joita on tullut päässäni pyöriteltyä.

Kaavoitusta tehtävä pitkäjänteisesti

Kaupunkisuunnittelua täytyy tehdä pitkäjänteisesti eikä esimerkiksi tällaisiin typeryyksiin ole varaa nyt saati tulevaisuudessa. Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaiset liikkumismuodot ja etenkin pyöräilyn helppouteen tulee panostaa. Kaupunkia tulee suunnitella niin, että se mahdollistaa autottomuuden.

Ennaltaehkäisevään työhön on budjetoitava rahaa

Vaikka kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä suorastaan hirveä, niin ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveystyöhön tulee suunnata resursseja. On halvempaa hoitaa ongelmat ennen kuin niistä tulee akuutteja. Ennaltaehkäisevä työ ei ehkä näytä budjetissa hyvältä, mutta se säästää vuosien päästä merkittävästi rahaa. Etenkin mielenterveyspuolella on järkevämpää ja ennen kaikkea inhimillisempää hoitaa ihmiset ennen kuin ovat työkyvyttömiä.

Avoimuutta päätöksentekoon

Kunnallistason päätöksenteon tulee olla avoimempaa ja kuntalaisia tulee kuulla asioita pohdittaessa nykyistä enemmän. Kaikki kaupunginvaltuuston kokoukset tulisi lähettää nettiradion kautta kuntalaisten kuultavaksi. Tämä ei ole teknisesti kummoinen prosessi eikä vaadi juuri resursseja. Kaupungin lautakuntien tulisi pitää ainakin osa kokouksistaan täysin avoimena. Suljettujen ovien takana työskentely täytyy aina olla painavin syin perusteltu. 

Kasvisruuan osuutta hankinnoissa kasvatettava

Kasvisperäisen osuutta kuntien hankinnoissa pitäisi kasvattaa perusteluina kansanterveydellisistä ja ekologisista syistä johtuen. Suomalaiset syövät nykyään liikaa lihaa ja syöpäjärjestöt suosittelevat kulutuksen vähentämistä. Kustannuksia kasvisruuan lisääminen ei tuo. Liharuokakin on vain näennäisesti edullista johtuen siitä, että sitä subventoidaan verovaroista merkittävillä summilla maataloustukijärjestelmän kautta.

Kunnan talous tasapainoon vaikka sitten veronkorotuksin

Harva pitää veronkorotuksista, mutta joskus ne ovat välttämättömiä. Jyväskylässä joudutaan varmasti tekemään todella ikäviä leikkauksia ties mille sektorille. Tietyn pisteen jälkeen leikkaukset eivät kuitenkaan ole hyvä asia vaan tietyt palvelut on säilytettävä riittävällä tasolla. Itse korottaisin mieluimmin veroja kuin karsisin kriittisiä ja haluttuja palveluita. Palveluiden karsimisesta kärsivät kuitenkin eniten vähätuloiset, joilla ei ole varaa ostaa niitä yksityiseltä sektorilta.

Tärkeää kulttuuria tekevät myös ruohonjuuritoimijat

Suomalainen kulttuuripolitiikka on kokonaisuutena minusta painottunut aivan liikaa ns. korkeakulttuuriin. Kaikki raha menee vain harvoille toimijoille, joiden kohdeyleisönä on vieläpä useimmiten enimmäkseen keskiluokkaiset ihmiset. Kulttuuriin menevää rahaa tulee suunnata myös etenkin alaikäisille suunnattuun toimintaan ja myös nuorille. Jyväskylä on täynnä ruohonjuuritason toimijoita, jotka tekevät pienellä rahalla todella paljon asioita. Heille täytyy tarjota kaupungin puolesta paremmin tiloja toteuttaa tapahtumia sekä tukea heitä myös muilla resursseilla. Kulttuuri on muutakin kuin teatteria ja sinfoniaa.

Liikenteeseen tolkkua

Kaupunkipyöräilyyn ja pyöräilypysäköintiin tulee panostaa. Asiat eivät ole olleet erityisen mallillaan ja liikenne ratkaisuissa ei ole otettu pyöräilyä kauhean hyvin huomioon. Jyväskylän keskustan pyöräpysäköinti on edelleen korkeintaan välttävästi järjestetty. Parkkeja on liian vähän, väärissä paikoissa ja telineet ovat monin paikoin naurettavia räpellyksiä. Kauppakadun kävelykatua tulee jatkaa yläkaupungille päin jossain muodossa, esim. shared space -tyyppisenä tienä. Nopeusrajoituksia tulee taajamissa laskea 40:stä 30:een, jos liikenteestä koituu kohtuuttomasti meteliä asukkaille. Koskee etenkin tiheästi asuttuja alueita, joiden ohi kulkee paljon liikennöityjä teitä.

Kaupungin reuna-alueita ei tule unohtaa

Vaikka itse asunkin Jyväskylän keskustassa, niin Jyväskylä on kuntaliitoksen kautta kasvanut varsin suureksi. Vaajakoskella, Palokassa, Tikkakoskella ja Korpilahdella on paljon asukkaita ja myös heidän ääntään tulee kuunnella sekä pohtia, miten asukkaille saadaan toteutettua palvelut järkevästi ja kustannustehokkaasti. Kaupunginpäättäjien täytyy myös mennä kuulemaan ihmisiä keskustaa kauemmaksi. Kyläyhdistyksiä tulee kuulla heitä koskevissa asioissaan.

IT-hankintoihin tolkkua

HUSin potilastietojärjestelmän hankinta on esimerkki katastrofaalisesta IT-hankinnasta. Sellainen ei saa toistua edes pienoiskoossa Jyväskylässä. Jyväskylän tulee liittyä kuntien IT-hankintoja hoitavaan ja kuntien omistamaan Tiera OY:n asiakasomistajaksi. IT-järjestelmien hankinnat täytyy pääsääntöisesti tilata avoimen lähdekoodin järjestelminä ja käytettäessä suljettuja sovelluksia pidettävä huoli, että ei olla jumissa yhden IT-järjestelmätoimittajan kanssa. Asiasta on kirjoittanut esimerkiksi Otso Kivekäs lukuisia hyviä tekstejä.

Kaupunkitila tulee tehdä ihmisten, ei yritysten ehdoilla

Jyväskylän keskustassa on kammottava esimerkki siitä, mihin kaupunkitilaa ei tule kehittää. Kyseessä on Foorumin massiivinen mainostaulu, jossa on vielä kaiuttimetkin. Vaikka mainostilaa ei nyt kokonaan tarvitse kieltää kaupungeista, niin johonkin on raja vedettävä. Kaupungissa tulee saada olla rauhassa yritysten mainoksilta edes jollain tasolla. Jatkuvasti lisääntyvä liikkuva kuva ja äänet eivät ole oikea tie viihtyisään kaupunkitilaan.

Pekka Gronowin mainiot tekstit hyvitysmaksuista

Koska ei jaksa tuottaa omaa sisältöä taaskaan, niin linkitetään muiden teksteihin.

Pekka Gronow on vuosien mittaan kirjoittanut lukuisia mainioita kirjoituksia tekijänoikeudesta. Miehen tyyli on maltillinen ja perustelut asiallisia. Nyt hänellä on menossa kirjoitussarja hyvitysmaksusta, jossa perehdytään asiaan ja sen ongelmiin varsin perusteelliset. Toistaiseksi ilmestyneet seuraavat tekstit:

Lisää tulee. Linkitän ne tähän perään sitä mukaa, kun niitä ilmestyy. Jos tekijänoikeusasiat kiinnosta, niin suosittelen blogin seuraamista.

P.S. Allekirjoitin kunnallisvaalien ehdokaspaperit. Vihreiden listoilla Jyväskylässä ja palaan varmaan aiheeseen piakkoin ja ehkä kirjoittelen enemmän paikallispoliikasta väliin.

Meinasin kirjoittaa Päivi Räsäselle vastineen…

…, mutta Antti Raunio kerkesi ensin. Ei lisättävää, vastasi varmaan perusteellisemmin, mitä itse olisin osannut. Anniskelutoimintaa tulisi ennemmin helpottaa kuin vaikeuttaa entisestään, koska siinä on nykyään niin paljon kaikkea naurettavaa pelleilyä, jolla asiaa suotta vaikeutetaan ja aiheutetaan vaan haittaa lähinnä mm. kaikille.

Pakkoruotsikeskustelun taso on surkeaa ja toimenpiteet vääriä

Pakkoruotsi-instituutio pähkinänkuoressa:

1. Ruotsin opiskeleminen peruskoulussa

2. Ruotsin opiskeleminen toisen asteen oppilaitoksissa

3. Ruotsin opiskelu korkeakouluasteella

4. Virkamiesruotsin vaatimus valtion ja kunnan virkamiehiltä

Pakkoruotsikeskustelussa kysytään vääriä kysymyksiä ja perustellaan omia kantoja niiden väärien kysymysten vastauksilla, vähän samaan tapaan kuin huumekeskustelussa. Pakkoruotsia perustellaan esimerkiksi sillä, että ruotsin opiskelu on hyödyllistä, vaikka pitäisi miettiä onko sen opiskelu hyödyllisempää kuin jonkun muun asian opiskelu. Sitä perustellaan myös sillä, että ruotsinkielisille olisi palveluita, kun pitäisi kysyä, että onko se oikeasti paras tapa turvata ne palvelut. Myös pakkoruotsi-instituution ensimmäisiä kohtia perustellaan jälkimmäisillä, mikä on myös varsin outoa, koska jos instituutiota lähetään muuttamaan, niin tottakai siihen täytyy tehdä muutoksia kauttaaltaan.

Mitä sitten pitäisi kysyä, jos kysymykset keskustelussa on vääriä? Pitäisi kysyä, että a) onko pakkoruotsi hyödyllisempää yksilölle kuin saman ajan käyttäminen jonkin muun asian oppimiseen b) onko pakkoruotsi hyödyllisempää yhteiskunnalle kuin saman ajan käyttäminen jonkun muun asian opettamiseen? Vastaus molempiin on kieltävä. Argumentit ranskalaisin viivoin tässä:

-Pakkoruotsi-intsituutio syö resursseja muiden kielten oppimiselta, joka on johtanut siihen, että suomalaisten kielitaito on huomattavasti  suppeampi kuin esimerkiksi ruotsalaisten. Ihmisen oppimiskyky on rajallinen samoin kuin oppimiseen käytettävä aika.

-Ruotsia puhutaan varsin pienellä alueella sekä sitä puhuu varsin harvat ihmiset verrattuna esimerkiksi saksaan, ranskaan tai espanjaan. Vaikka ruotsi on maantieteellisesti lähellä, niin on todennäköisempää, että yksilö tarvitsee työelämässä jotain muuta kieltä kuin ruotsia. Myös talouden näkökulmasta ruotsi on varsin pieni markkina-alue ja EU-alueella em. mainitut kielet ovat tärkeämpiä.

-Ruotsinkielisten kanssa kommunikointi onnistuu pääosin erittäin mainiosti englannilla, toisin kuin esimerkiksi venäläisten, espanjalaisten tai kiinalaisten kanssa, joiden keskimääräinen kielitaso on huomattavasti ruotsinkielisiä heikompi. Ruotsin osaaminen ei ole välttämätöntä, jos aikoo kommunikoida ruotsinkielisten kanssa.

-Pakkoruotsi-instituutio on epäonnistunut tavoitteessaan. Suomalaisten ruotsinkielen taso on surkea ja virkamiesten ruotsinkielen pätevyys on keskimäärin lähinnä tyhjä lupaus. Resurssit menevät hukkaan sekä yksilöiltä ja yhteiskunnalta.

Juuri hiljattain päätettiin, että ruotsinkielen opetus aloitetaan jo kuudennella luokalla “koska opetusministeriö haluaa lisätä elävän kaksikielisyyden toteutumista kouluissa ja yhteiskunnassa”. En tiedä mitä tuo “elävä kaksikielisyys” käytännössä tarkoittaa, mutta minun käsittääkseni Suomessa ei ole elävää kaksikielisyyttä kuin Ahvenanmaalla ja rannikkoalueilla, lähes kaikkialla muualla on kunnissa enemmän venäjää puhuvia kuin ruotsia puvia. Tilastokeskuksen hienot kartat demonstroivat tätä asiaa. Ne eivät varsinaisesti sano sitä, että Suomessa olisi venäjää puhuvia niin älyttömästi vaan lähinnä alleviivaavat sitä kuinka alueellista kaksikielisyys Suomessa on. Ruotsinkielisiä on Suomessa n. 300 tuhatta, joista suurin osa puhuu erinomaista suomea. Venäjänkielisiä on Suomessa n. 50 tuhatta, joista suurin osa ei puhu erinomaista suomea.

Tuo päätös ruotsin aloittamisesta kuudennella ei kuitenkaan lisää siihen käytettävää tuntimäärää. Kuulostaa omituiselta keinolta ruotsin kielen parantamiseksi, koska olen käsittänyt, että kielien opiskelut sujuu paremmin niin, että sitä on paljon lyhyen ajan sisään kuin vähän kerrallaan pitkän ajan sisään. Tuo elävän kaksikielisyyden vaaliminen kuulostaa muutenkin todella oudolta argumentilta. Jos elävää kaksikielisyyttä haluttaisiin oikeasti vaalia, niin varmaan tehokkainta olisi pistää myös täysi-ikäiset ja koulunsa suorittaneet ihmiset säännöllisesti ruotsinkursseille, vähän niin kuin armeijan kertausharjoitukset. Elävä kaksikielisyys über alles! Oho, meni saksan puolelle.

(Tästä tulee taas vähän repaleinen kirjoitus, mutta tulkoot)

Ruotsinkielisten ihmisten palveluiden turvaaminen Suomessa on oikeasti tärkeä asia, jota kannatan. Silti sitä ei ole mitään järkeä toteuttaa nykyisellä tavalla, jossa ihmiset (kuten minä) ovat paperilla ruotsia puhuvia, mutta harva oikeasti sitä osaa hyvin. Huomattavasti järkevämpää olisi pitää huolta siitä, että kaksikielisillä alueilla löytyy ruotsinkielen osaamista kuntien työntekijöissä. Muissa kuin kaksikielisissä kunnissa voitaisiin ruotsinkielen osaamisesta taas palkita vaikka pienellä palkanlisällä, joka motivoisi ihmisiä käymään jonkun kielikokeen, joka oikeasti kertoo jotain siitä osaamisesta. Myös tulkkien käyttö olisi varmasti mahdollista sellaisten tapausten kohdalla, jossa yksikielisellä alueella on ruotsinkielisiä, jotka haluavat asioida valtion virastoissa. Nykyistä pakkoruotsi-instituutiota ei tarvita palveluiden takaamiseen ja jo eräätkin kuntaliitostapaukset (Kokkola & co.) kertovat sitä karua kieltään, että edes ruotsinkieliset eivät tähän usko. Suomi on myös ollut kaksikielinen huomattavasti kauemmin, mitä pakkoruotsi-instituutio on ollut olemassa. Pakkoruotsi-instituutio on rakennettu enimmäkseen 1970-luvulla.

Entä se pakkosuomi sitten? En kannata sitäkään, vaikka siitä on varmasti hyötyä yksilöille, mutta on hyvin vaikea perustella pakkokieli-instituutiota vain tietyille kieliryhmille, jos toisille kielet ovat vapaaehtoisia. Ruotsinkieliset vanhemmat varmasti haluaisivat lapsensa osaavan suomea jatkossakin, elleivät ole ns. paskoja vanhempia, joten käytännön ongelmaa pakkosuomen poistuminen tuskin aiheuttaisi.

Mitä sitten tarjoan tilalle? Sitä, mitä monet muutkin ovat ehdottaneet eli B-kieli, jonka voisi valita vapaasti muutamasta vaihtoehdosta, joista yksi olisi ruotsi. Muut voisivat olla saksa, ranska, espanja ja venäjä. Peruskoulujen täytyisi tarjota vähintään kolmea B-kieltä. seitsemännen (no miksei jo kuudennenkin) luokan alussa valittaisiin näistä kaksi, jonka peruskurssit jokainen kävisi ja sen jälkeen päättäisi, että kumpaa kahdesta kokeilemastaan haluaa jatkaa (poikkeusjärjestelyin ne, jotka eivät halua kumpaakaan vaan sen kolmannen).

Lukiotasolla taas vähintään kaikkia viittä, jotta lukioon siirtyessä pystyisi jatkamaan aloittamaansa B-kieltä ja myös sen joskus kirjoittamaan. Kesken peruskoulun paikkakuntaa vaihtaville tarjottaisiin sitten lukukausien alussa jotain intensiivikursseja kielistä, jos on käynyt niin ikävästi, että uudella paikkakunnalla ei noiden kolmen kielen joukkoon kuulukaan se, jota aiemmassa koulussa opiskeli. Jos resursseja riittää, niin voisihan peruskoulut velvoittaa opettamaan jo viittä eri kieltä, mutta se on kalliimpi, mitä tämä ns. 3&5 -mallini.

Jos pakollisuudesta ei millään ilveellä voi päästää irti, niin toinen noista ekoista B-kielen kursseista voisi olla pakollinen ja ruotsia. Ruotsin ja Suomen historiaa voidaan ja käsitellään historian tunneilla. Yhteinen historia ei ole mikään argumentti kielen opiskelulle, koska muuten täällä olisi myös pakkovenäjä.

Jos joku haluaa verisesti argumentoida pakkoruotsin puolesta, niin olen varmis ampumaan argumentteja alas esimerkiksi kommenttiosiossa. Mitäs mieltä muut kansalaiset/medborgare on asiasta?

P.S. Jos joku löytää sen hienon tilaston, jossa oli ruotsalaisten aikuisten kieliosaaminen ja suomalaisten aikuisten kieliosaaminen rinnakkain, niin saa linkittää. Se oli karunnäköinen Suomen osalta, koska osaaminen oli niin naurettavan suppeaa.

Muualla netissä:

Helsingin Sanomat – EK: Pakkoruotsista luovuttava valintamahdollisuuksien lisäämiseksi

Helsingin Sanomat – Professori poistaisi pakkoruotsin lisäksi pakkosuomen

Yle uutiset – Torvalds ehdottaa pakkoruotsista luopumista

Pakkoruotsi.net

Tulisiko kannabis ja ekstaasi laillistaa?

Tämä on jatkoa kirjoitussarjalle “Suomalainen päihdepolitiikka on naurettavaa pelleilyä”, joista olen kirjoittanut osat 1, 2, 3, 4 ja 5, mutta kun numerot käy jo noin isoksi, niin päätin vaihtaa otsikointitapaa. Mietin, että olisin kirjoittanut lisää naurettavuuksista kuten alkoholimittojen tarkistamiseen liittyvästä naurettavasta byrokratiasta, mutta Internetin ihmeellinen maailma toi eteeni tänään kaksi mielenkiintoista päihdepolitiikkaan liittyvää uutista, niin käsittelen niitä nyt. Tai ensin vähän metakeskustelua.

Suomessa keskustellaan valitettavan vähän huumausainepolitiikasta. Yksi syy sille on, että harva politiikassa oleva ihminen uskaltaa aiheeseen ottaa kantaa, koska seurauksena on helvetinmoinen paskamyrsky, jos päätyy sanomaan jotain huumemyönteiseksi tulkittavaa. Huumemyönteiseksi leimautuminen on päivän politiikassa erittäin paha asia, koska suuri yleisö ei ajattele rationaalisesti huumepolitiikkaan liittyviä asioita ja huumeisiin liittyy mieletön määrä mielikuvia, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon.

Yksi syy on myös se, että ei kukaan täysjärkinen halua tulla rinnastetuksi äänekkäimpiin kannabiksen tai muiden huumeiden laillistamista ajaviin ihmisiin. Anteeksi vain, mutta en edes minä. Siellä suunnalla on hyvinkin fanaattista väkeä, joka näkee asiat vain omasta näkökulmastaan ja on hyvä syy epäillä, että osalla on oma lehmä ojassa. Se toki ei tee argumenteista huonompia, vaikka on oma lehmä ojassa. On silti ymmärrettävää, että ihmisten näkökulmasta se vaikuttaa siltä, että se on sama asia kuin ylinopeutta ajava ihminen haluaisi nopeusrajoituksista eroon, vaikka kyse onkin tyystin eri asiasta.  Myöskään halu käyttää huumeita vapaasti ei ole aikuisten oikeasti mikään lähtökohta hyvälle ja järkevälle huumausainepolitiikalle, mitä valitettavan usein myös kohtaa.

Mikä sitten on? Kysymys on siitä, että mitkä ovat eri päihdepoliittisten linjausten hyvät ja huonot puolet. Kysymys ei ole siitä, onko huumeiden käyttäminen hyvä vai huono asia vaan siitä, mistä päihdepoliittisesta linjauksesta aiheutuu vähiten haittaa yhteiskunnalle ja sen yksilöille. Yksinkertaistettuna kysymys esimerkiksi siitä, että onko yhteiskunnalle enemmän haittaa siitä, että kannabiksen myynti on laitonta vai laillista. Molemmissa on omat haittapuolensa. Toinen vastaava kysymys on, että onko sen käytön rangaistavuudesta enemmän haittaa kuin hyötyä. Vastaavia kysymyksiä voi keksiä monia ja sellaista päihdepolitiikkaa ei ole olemassakaan, joka lakaisisi kaikki ongelmat tiehensä.

Sitten päivän aiheeseen. Päihdepolitiikalla on tosi monesti jalot tavoitteet. Käytännössä niiden seuraukset ovat vain usein pahempia kuin ongelma, jota yritettiin korjata. Yle uutisoi (alkuperäinen uutinen täällä) tänään kuinka Kanadassa terveystarkastaja Kendall suosittelee ekstaasin saamista sääntelyn alle. Jutussa sanotaan jotta:

Kendallin mukaan puhtaan ekstaasin myynnin säännöstely alkoholin tapaan olisi tehokkaampi keino haittojen hallitsemiseksi kuin aineen luokitteleminen laittomaksi huumeeksi.

Oikein annosteltuna puhdas ekstaasi eli MDMA on lääketieteellisten tutkimusten perusteella turvallinen aine, Kendall toteaa. Ekstaasiin liittyvät riskit ovat lääkärin mielestä liioiteltuja ja ne johtuvat rikollisten ekstaasiin lisäämistä epäpuhtaista aineista.

Eli lyhyesti sanottuna ekstaasissa vaarallista ei ole ekstaasi vaan se, että katukaupassa myydään epäpuhdasta ekstaasia, johon ihmisiä kuolee. En löytänyt arvioita kuinka paljon Suomessa on ekstaasin käyttäjiä tai kokeilijoita, mutta Euroopan neuvoston arvioiden mukaan se on heti kannabiksen jälkeen toiseksi suosituin huumausaine Euroopassa ja väittäisin, että myös Suomessa. 15-34 -vuotiaista kannabista on kokeillut 22,4% (Lähde: Wikipedia), joten jos vaikka luku olisi neljänneksen tuosta, niin kyseessä on merkittävä määrä ihmisiä. Se, että ainetta ei saa laillisesti johtaa siis käytännössä mielestäni kahteen merkittävään ongelmaan A) epäpuhtauksia sisältävään ekstaasiin, joka voi olla hengenvaarallista B) järjestäytyneen rikollisuuden massiiviseen tukemiseen. Ekstaasia ei kotikasvateta, se vaatii käsittääkseni laboratorion, joten se on käytännössä aina lähtöisin järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Kaikki tämä siis siksi, että aine, joka on professori David Nuttin mukaan ratsastusta turvallisempi, on laitonta. On syytä kysyä, että ovatko kriminalisoinnista aiheutuvat hyödyt suurempia, mitä mahdolliset haitat siitä, että ekstaasi tuotaisiin valtion valvomiin laitoksiin myyntiin.

Tuo ei ole ainut, mitä kyseinen professori on huumeista lausunut. Guardian uutisoi tänään, että hänen mukaansa alkoholin kulutusta voitaisiin vähentää jopa 25% laillistamalla ns. coffee shopit eli kannabiskahvilat. 25% ei ole mikään pieni luku, joten epäilisin hieman vaikutuksen suuruutta, mutta jopa alle puolet siitä olisi kansanterveydellisesti erittäin merkittävä. Alkoholin haitat kansanterveydellisesti ovat kuitenkin aivan toisisssa sfääreissä kuin muiden huumeiden haitat yhteensä, se on mm. työikäisten yleisin kuolinsyy. Asiantuntijoiden mukaan alkoholi onkin vaarallisempi huume kuin ekstaasi tai kannabis (tässä hieno kuva), eikä sitäkään saatu kuriin kieltolailla.

THL:n raportin mukaan ( s. 34) vuonna 2008 huumausaineiden haittakustannukset valtiolle olivat 126 miljoona euroa. Raportista voi todeta tarkemmin, että mistä tuo summa koostuu, mutta sanottakoon, että merkittävä osa niistä johtuu aineiden laittomuudesta (vankeinhoito 36,6 milj, poliisitoimi 18,1 milj., tullivalvonta 5,8 milj, tuomioistuinlaitos 5,4 milj.). Pekka Lith sanoo tilastokeskuksen sivuilla, että “vuonna 2001 huumekaupan laskennallinen arvo oli 130-250 miljoonaa euroa, mikä on 0,2-0,4 prosenttia yksityisistä kulutusmenoista”. En löytänyt uudempia lukuja, mutta pelkällä 2% inflaatiolla nuo summa olisivat nykyään 24,3 prosenttia suurempia ja huumekauppa on kasvanut vuosi vuodelta tämän lisäksi, joten todelliset luvut ovat siis nykyään merkittävästi suurempia. Puhutaan kuitenkin sadoista miljoonista euroista. Verotuloa valtiolle tästä koituu suoraan 0 euroa.

On päivänselvää, että osa huumeisiin liittyvistä haitoista kasvaa, jos niiden myynti laillistetaan. Kysymys on siitä, ovatko ne haitat suurempi kuin ne hyödyt, joita laillistamisesta seuraa. Haittoja voitaisiin ainakin vähentää merkittävästi jakamalla opiaatteja ja muita kovia huumeita narkomaaneille ilmaiseksi, kuten olen aikaisemmin ehdottanut ja niin kuin jo monissa maissa toimitaan. Samaten käyttäjien rankaiseminen aiheuttaa käytännössä vain turhia kuluja, mutta se ei auta ketään. Laittoman huumekaupan osuutta voitaisiin vähentää ainakin sillä, että lopetettaisiin kannabiksen kotikasvattajien jahtaaminen. Onko järkeä suunnata resursseja sellaisen toiminnan kitkemiseen, joka vähentää merkittävästi järjestäytyneen rikollisuuden tuloja? Mielestäni ei ole ja pahin farssi tässä episodissa oli tapaus Viherpeukku, josta esim. Mikko Niskasaari on kirjoittanut. Lääkekannabiksen saatavuuden helpottaminen vähentäisi myös laitonta kysyntää ja toisi jonkin verran verotuloja, vaikka määrä olisikin tippa meressä. Sekin asia on Suomessa tehty tarpeettoman hankalaksi ja on absurdia, että MS-tautia sairastavat saavat helpommin kannabista vaivoihinsa katukaupasta kuin apteekista.

Entä se kannabis ja ekstaasi? Suomessa huumeidenkäyttö ei ole kaikilta osin samalla tasolla kuin monissa muissa Euroopan maissa eikä huumepolitiikkaa voi tehdä sen perusteella, mikä toimii muualla. Joskin Suomi on hyvää vauhtia kirimässä muita maita monien aineiden käytön suhteen. Portugalin malli taas näyttää sen, että huumeidenkäyttö ei räjähdä välttämättä käsiin, vaikka niiden käytöstä ei rangaistakaan. Puhdas ekstaasi on uusimpien tutkimusten mukaan valovuosia turvallisempaa kuin katukaupassa myytävä ekstaasi ja ratsastus aiheuttaa enemmän kuolemia. Kannabiksen käyttö on jo yleisyydeltään sitä luokkaa, että siitä aiheutuvat verotulojen menetykset ja kriminalisoinnin muut kustannukset ovat niin suuria, että on järkevää kyseenalaistaa nykypolitiikan miellekkyys.

En ole satavarma vastauksistani, koska on hyvä säilyttää kriittisyys asiaan. Vähintäänkin olisi järkevää jakaa kovia huumeita narkomaaneille ilmaiseksi ja dekriminalisoida käyttö. Mutta myynnin laillistaminen on toinen kysymys ja vuosien pohtimisen jälkeen näkisin, että nykytutkimusten valossa sekä kannabiksen ja ekstaasin myynnin laillistaminen poistaisi enemmän ongelmia kuin toisi. Koska minulla ei ole vakavasti otettavaa poliittista uraa, niin voin tämän sanoa ääneen. En odota, että poliittisella tasolla tämä herättää kauheasti keskustelua, koska Suomessa poliitikot ovat hyssytteleviä nynnyjä eivätkä uskalla nostaa kissaa pöydälle ennen kuin kansan syvien rivien keskuudessa asialle on tullut riittävästi kannatusta. Nykyään muut kuin asemansa vakiinnuttaneet poliitikot (kuten Soininvaara) eivät uskalla lausua huumausainepolitiikasta juuta tai jaata, ellei nyt kristillisiä lasketa, jotka vastustaa aina kaikkea ja ikuisesti. Toivon olevani väärässä hyssyttelevien poliitikkojen suhteen, jää nähtäväksi. Tärkeintä olisi rationaalinen keskustelu aiheesta sillä tällä hyssyttelytaktiikalla ongelmat vuosien saatossa kasautuvat, lopulta leviävät käsiin ja asiaan reagoidaan aivan liian myöhään. Mielelläni en odottaisi sitä, että paska osuu niin sanotusti tuulettimeen.

Lisäyksiä ja huomioita (21.6.2012)

-Hieman selitystä termeistä. Dekriminalisoinnilla viitataan yleensä siihen, että huumeiden käytöstä ei tulisi rikosoikeudellisia seuraamuksia. Tässä tilanteessa myymisestä niitä silti voisi seurata. Myymisen laillistamisella taas tarkoitetaan lähes aina sitä, että myyminen sallittaisiin kontrolloidusti, esim. valtion liikkeisssä (Alko) tai tietyillä reunaehdoilla esim. apteekeissa.

-En pidä ekstaasia harmittomana huumeena vaan kaikki huumeet ovat enemmän tai vähemmän vaarallisia terveydelle. Se on vain huomattavasti vaarallisempaa siinä muodossa, minä se katukaupassa liikkuu kuin puhtaana. Vaikutukset ovat kuitenkin monesti yksilöllisiä.

-Ekstaasin vaikutuksia tulisi tutkia lisää, ja etenkin yhteisvaikutuksia muiden päihteiden tai esimerkiksi fyysisen rasituksen kanssa. Myös valistusta pitäisi tältä osin parantaa. Diileri ei todennäköisemmin kerro asiakkaalleen varotoimenpiteitä, miten ainetta tulee käyttää.

-Huumeiden dekriminalisoinnin tai myynnin laillistamisen seurauksena on mahdollista, että käyttömäärät lisääntyvät. Kontrolloitu myynti on kuitenkin monesti parempi asia kuin kontrolloimaton pimeä kauppa, koska haittavaikutuksiakin voidaan kontrolloida paremmin.

-Kontrolloitu laillistettu myynti katkaisi merkittävän tulolähteen järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Järjestäytynyt rikollisuus on oikeasti vaarallinen ilmiö ja niissä piireissä ihmisten tappaminenkaan ei ole tavatonta. Huumekaupasta saaduilla rahoilla rahoitetaan myös muuta rikollista toimintaa.

-Jakamalla opiaatteja ilmaiseksi narkomaaneille, vähennetään merkittävästi pienrikoksia ja huumekaupan tuloja.

-Ihmisellä on luontainen tarve saada päänsä sekaisin jollain tavoilla, joten mielestäni päihteetön yhteiskunta on utopia. Tietääkseni sellaista ei ole koskaan isossa mittakaavassa ollut, joten sellaiseen pyrkiminen on toivotonta. Järkevämpää on pyrkiä minimoimaan haittoja, koska niin kauan kuin on kysyntää, on myös tarjontaa.

-Huumeiden haittoja arvioiva artikkeli Development of a rational scale to assess the harm of drugs of potential misuse

YAD oli muuttanut mielipiteitään hiljattain siihen suuntaan, että kannabiksesta tulisi antaa huomautuksia, ei sakkoja ja rekisterimerkintöjä, jotka voivat edistää syrjäytymistä. Aiemmin YAD on ollut sanktioiden kannalla. Huomautusjärjestelmä on jo varsin lähellä käytön dekriminalisointia.

HS uutisoi, että Uruguayssa aikovat myydä kannabista rekisteröityneille käyttäjille vähentääkseen rikollisuutta.

Muualla netissä:

Suomen virallisen kotikasvattajan blogi

Suomen laki – Suuri Juristikysely: Huumausaineen käyttörikos ja uskonrauhan rikkominen turhimmat

Soininvaara – Huumepolitiikka tulee uudistaa