Näin halpaa on kappaleiden lisensoiminen DJ-käyttöön!

DJ-lisensseistä keskusteleminen on lähtenyt sitten kunnolla vauhtiin ja eri medioissa on uutisoitu asiaa, viimeisimpänä varmaan City-lehden sivuilla. Bassomediaan kirjoittava Ruut Luukkonen aloitti jopa jonkinlaisen blogin aiheesta. Tapaus on saanut myös liikunta-alan ihmiset blogosfäärin, koska samoja lisenssiongelmia on heilläkin. Jos joku ei ole vielä aiheeseen perehtynyt, niin nyt kannattaa lukea aikaisemmat tekstini asiasta, löytyvät tästä ja tästä.

Tässä tekstissä teen esimerkin vuoksi hieman mallilaskelmia siitä, että mitä eri albumien lisensointi DJ-käyttöön maksaa. Koska on kyse kokonaisista levyistä, niin olen valinnut sellaisia levyjä, joilta ei löydy vain sitä yhtä hittiä vaan useita hittejä ja täten perusteltuja hankintoja CD-levyinä. Ja ovat myös sellaisia levyjä, että niiden lisensoiminen pysyvästi on järkevää, jottei joudu maksamaan niistä joka vuosi Gramexille. (SELVENNYS: Eli Gramexille maksat joko vuosilisenssiä, joka täytyy maksaa kaikista lisenssin alaisista biiseistä joka vuosi, tai sitten voit hankkia samat oikeudet kuin cd- ja vinyylilevyillä maksamalla kertakorvauksen eli ns. ikilisenssin) Tai ainakin teoriassa niiden lisensoiminen pysyvästi on järkevää. Tästä huvista Teoston halvimalla lisenssillä joutuu maksamaan 13,05 senttiä per raita. Gramexin kohdalla ikilisenssi kappaleelle maksaa 1,09 euroa. Kummatkaan eivät sisällä arvolisäveroa. Gramexin hinnat kappaleen ikilisenssille ovat “vain” 8,35 kertaa niin paljon kuin Teoston kallein mahdollinen ikilisenssi. Joku voisi ihmetellä, että onko levyillä esiintyvien muusikoiden ja tuottajien panos niin suuri verrattuna säveltäjiin, sanoittajiin ja kustantajiin, mutta ei lähetä siihen. Mennään siis asiaan.

Laskuissa on em. hintojen lisäksi käytetty Spotifyn digibiisikaupan (7digital) hintoja riippuen levyn kappalemäärästä. Spotifyssä kappaleet maksavat 1€, kun ostaa 10 biisiä kerralla ja 0,6€/kpl, kun ostaa 100 biisiä ja laskuissa käytetty lähimmäksi sopivaa biisibundlepakettia (0,87, 0,75 tai 0,6). Uusien levyjen hinnat on katsottu Play.comista, koska sekin on kivasti alviton (ja EU/Suomi voisi itse asiassa tehdä asialle jotain, veroparatiisit vääristää kilpailua). Playn hinnat sisältävät myös postituksen. Levyt on valittu etukäteen ennen kuin niiden hintoja on katseltu, joten ei ollut tarkoitus valita erityisen halpoja tai kallita levyjä. Esimerkeissä puhun cd-levyistä, mutta samat säännöt pätevät cd-levyihin ja vinyyleihin sekä niiden soittamisessa, että digitoinnissa. CD- ja vinyylilevyjä saa siis käyttää DJ-toiminnassa lisensoimatta niitä, mutta jos muutat ne mp3-tiedostoiksi tai ostat digibiisikaupoista tai kopioit kavereilta, niin tarvitset lisenssin. Oikeudet laskuvirheisiin pidätetään.

Esimerkki 1: Madonna – The Immaculate Collection (17 kappaletta)

Madonnan klassinen kokoelma sisältää kutakuinkin lähes kaikki DJ:lle olennaiset kappaleet Madonnan vanhasta tuotannosta. Kappaleita on 17 ja jos DJ tekee keikkaa paikoissa, joissa soitetaan vanhempaa musiikkia, niin pitkällä tähtäimellä lähes jokaisen biisin hankkiminen on melko perusteltua. Mutta mitä tämä maksaa? Play.comissa levy oli naurettavat 4 euroa, joten eroista tulee suuret eri soitto- ja hankintatapojen välillä. Tässä eri mallien kulut eriteltynä sekä loppusumma DJ:lle ikuiseen käyttöön:

*Osta cd:nä, soita cd:ltä: (Hankintakulut 4, Teosto 0, Gramex 0) maksat yhteensä 4€
*Osta cd:nä, soita diginä (Hankitakulut 4, Teosto 2,22, Gramex 18,53) maksat yhteensä 24,75€
*Osta diginä, soita diginä (Hankintakulut 14,79, Teosto 2,22, Gramex 18,53) maksat yhteensä 35,54€
*Kopioi, soita diginä (Hankintakulut 0, Teosto 2,22, Gramex 18,53) maksat yhteensä 20,75€

Eroa on. Jos aiot soittaa diginä, niin suositeltavaa on näköjään kopioda levy joltain kaverilta. Koska tämä levy löytyy joka toiselta DJ:ltä, niin kopioiminen tuskin on erityisen hankalaakaan. Tai sitten pysytään CD-levyjen soittamisessa.

Esimerkki 2: Michael Jackson – Number Ones (18 kappaletta)

Jos Jacksonin sooloalbumeita ei löydy, niin tämä varmaan perusteltu ostos ja sisältää DJ:lle olennaiset biisit eikä noista montaa voi pudottaa, vaikka kuinka tahtoisi. Hienoa ja ajatonta tanssimusaa. Ja kustantaa näin:

*Osta cd:nä, soita cd:ltä (Hankkimiskulut: 7 Teosto: 0 Gramex: 0) maksat yhteensä 7€
*Osta cd:nä, soita diginä (Hankkimiskulut: 7 Teosto: 2,35 Gramex: 19,62) maksat yhteensä 28,97€
*Osta diginä, soita diginä (Hankkimiskulut: 15,66 Teosto: 2,35 Gramex: 19,62) maksat yhteensä 37,63
Kopioi, soita diginä (Hankkimiskulut: 0 Teosto: 2,35 Gramex: 19,62) maksat yhteensä 21,97€

Soita CD:ltä, mutta jos soitat diginä, niin kopioi. Tähän hinnoittelupolitiikka tuntuisi kannustavan.

Esimerkki 3: The Clash – The Essential (41 kappaletta)

*Osta cd:nä, soita cd:ltä (Hankintakulut 9, Teosto 0, Gramex 0) maksat yhteensä 9€
*Osta cd:nä, soita diginä (Hankitakulut 9 Teosto 5,35, Gramex 44,69) maksat yhteensä 59,04€
*Osta diginä, soita diginä (Hankintakulut 30,75, Teosto 5,35, Gramex 44,69) maksat yhteensä 80,79€
*Kopioi, soita diginä (Hankintakulut 0, Teosto 5,35, Gramex 44,69) maksat yhteensä 50,04€

Otetaan nyt hinnat eka. Kyseessä on Clashin tuplakokoelma ja joku voi tietenkin kysyä, että kuka DJ tuollaista orkesteria soittaa. No, esimerkiksi minä ja tuo levy löytyy vakiopaikkani levyhyllystä ja siellä myös bändiä toivotaan melko usein. Kappaleita on huimat 41 ja olen varmaan soittanut lähes jokaisen joskus DJ-urani aikana. Clash on yksi hienoimmista rock-bändeistä, jolta löytyy paljon hyviä bilerallejakin. Jos ostaa CD:n ja lisensoi sen ikuisesti, niin joutuu pulittamaan 59 euroa ja rapiat, eli noin 50 euroa enemmän, mitä levyä voisi soittaa täysin laillisesti maailman tappiin saakka CD:ltä. Eroa voisi kutsua merkittäväksi. Tässä eroa on jo niin merkittävä, että CD:ltä soittaminen tuntuisi olevan ainut tolkullinen vaihtoehto, koska onhan se niin kamala asia, jos ne ykköset ja nollat tulevat tietokoneelta CD:n sijaan, että siitä voi hyvin pyytä 50 euroa lisäkorvausta.

Esimerkki 4: Ramones – Loud, Fast, Ramones (30 kappaletta)


*Osta cd:nä, soita cd:ltä (Hankkimiskulut 11,5, Teosto 0, Gramex 0) maksat yhteensä 11,5€
*Osta cd:nä, soita diginä (Hankkimiskulut 11,5, Teosto 3,92, Gramex 32,7) maksat yhteensä 48,12€
*Osta diginä, soita diginä (Hankkimiskulut 18, Teosto 3,92, Gramex 32,7) maksat yhteensä 54,62€
*Kopioi, soita diginä (Hankkimiskulut 0, Teosto 3,92, Gramex 32,7) maksat yhteensä 36,62€

Ramonesilla on myös paljon kovia biisejä ja niistäkin on tullut soitettua erittäin moni ja itseään kunnioittavassa rokkipaikassa ihan perusteltuakin soittaa vaikka koko levy läpi. CD:ltä näköjään kannattaa tämäkin.
Esimerkki 5: Lady Gaga – The Fame Monster – Deluxe Version (24 kappaletta)


*Osta cd:nä, soita cd:ltä (Hankkimiskulut 7, Teosto 0, Gramex 0,) maksat yhteensä 7€
*Osta cd:nä, soita diginä (Hankkimiskulut 7, Teosto 3,13, Gramex 26,16) maksat yhteensä 36,29€
*Osta diginä, soita diginä (Hankkimiskulut 20,88, Teosto 3,13, 26,16) maksat yhteensä 50,17€
*Kopioi, soita diginä (Hankkimiskulut 0, 3,13, 26,16) maksat yhteensä 29,29€

Jotta ei keskitytä vain vanhaan musiikkiin, niin otetaan vähän uudempaakin. Lady Gaga on ollut melkoinen ilmiö viime vuosina ja erittäin toivottu edelleen. Jopa omassa vakipaikassani, vaikka siellä ei sitä edes soiteta. Tämä sisältää sekä The Fame, että The Fame Monster teokset, jos nyt oikein käsitin. Monta tanssibiisiä, jotka toimii edelleen eivätkä ole erityisen vanhoja ja varmasti tulevat elämään vielä seuraavat kymmenen vuotta tanssilattioilla enemmän tai vähemmän. CD:ltä kannattaa soittaa tai sitten kopioida.


Boonusesimerkki 1: Jesu – Heartache (2 kappaletta)


*Osta cd:nä, soita cd:ltä (Hankkimiskulut 10,8, Teosto 0 Gramex 0) maksat yhteensä 10,8€
*Osta cd:nä, soita diginä (Hankkimiskulut 10,8, Teosto 0,26, Gramex 2,18) maksat yhteensä 13,24
*Osta diginä, soita diginä: ei onnistu, tai en ainakaan löytänyt diginä
*Kopioi, soita diginä (Hankkimiskulut 0, Teosto 0,26, Gramex 2,18) maksat yhteensä 2,44€

Tässä välissä varmaan joku ihmettelee, että miten hiton esimerkkejä se Tero nyt oikein kaivaa. No, ei varmasti ole kauhean yleisesti soitettu orkesteri, mutta olen soittanut Jesun Heartache-kappaleen pari kertaa Suomen parhaassa keikkapaikassa Tanssisali Lutakossa, kun olen ollut soittamassa ns. taustamusiikkia. Harvoja esimerkkejä, joissa CD:ltä soittaminen onkin yllättäen kalliimpaa. Mites tässä nyt näin kävi?
Boonusesimerkki 2: Nasum – Grind Finale (152 kappaletta)


Osta cd:nä, soita cd:ltä (Hankkimiskulut 10,7€, Teosto 0, Gramex 0) maksat yhteensä 10,7€
*Osta cd:nä, soita diginä (Hankkimiskulut 10,7€, Teosto 19,84€, Gramex 165,68) maksat yhteensä vain 196,22€
*Osta diginä, soita diginä (Hankkimiskulut 91,2, Teosto 19,84, Gramex 165,68) maksat yhteensä vain 276,72€
*Kopioi, soita diginä (Hankkimiskulut 0, Teosto 19,84, Gramex 165,68) maksat yhteensä vain 185,52€

Ääriesimerkki on ääriesimerkki. Edesmenneen Mieszko Talarczykin kynästä lähti lyhyitä ja tiukkoja kappaleita. Kesällä yhtyeen voi nähdä Ilosaaressa muistokiertueella, mutta Mieszkon tilalla nähdään kotimainen Keijo Niinimaa Rotten Sound -yhtyeestä. Tämä miehen kuoleman jälkeen julkaistu kokoelmalevy sisältää huimat 152 kappaletta ja niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin olen tältäkin levyltä soittanut muutaman kappaleen DJ-urani aikana. Eräältä toiselta Nasumin levyltä on tullut soitettua myös yökerhossa kappale eräässä kontekstissa, älkää kysykö. Levyn digitoiminen tekijänoikeusjärjestöille maksaisi huimat 185,52 euroa, josta Gramex haluaisi 165,68€ ja Teosto maltillisemmat 19,84€. Jos joku ihmettelee typerää esimerkkiä, niin voin kysyä, että oletteko koskaan soittaneet grindcorea, vaikka sitten taustamusana? Tai hardcore-punkkia. Kun kappaleet ovat monesti alle minuutin pituisia ja lyhimmillään alle puoliminuuttisia, niin käytännössä CD-levyiltä soittaminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Tai vaatii melkoista urheilua. Digitointi helpottaa.

Yhteenveto

Jos ostat kaikki (paitsi boonusesimerkit) CD:nä, soitat niitä täysin laillisesti alta viiden kympin niin kauan kuin haluat. Jos haluat soittaa diginä näitä ikuisesti, niin halvinta olisi kopioida, mutta maksat silti yli kolme kertaa niin paljon kuin CD:ltä soittaessa. Jos haluat olla rehellinen ja ostaa joko diginä tai CD:nä ja soittaa digitaalisesti, niin puhutaankin sitten jo yli 200 euroa summista vain viidestä levystä. Digisoiton lisenssien summat muodostuvat lähinnä Gramex-maksuista, jos haluaa hoitaa homman kerralla pois alta eikä maksaa joka vuosi. Kun näitä lukuja katsoo, niin ei ole ehkä ihan täysin odottamatonta, että Internetissä liikkuu hupaisia kuvia Gramexin politiikasta, joista eräs alla.

Kenelle vuosilisenssit soveltuvat?

Entä ne vuosilisenssit, joita joutuu maksamaan Gramexille joka vuosi eikä biisikerrallaan? Halvimmat lisenssit ovat 208 euroa Gramexille + 104€&alv Teostolle eli jotain 320 euroa ja rapiat. Sisältää käytännössä ekan vuoden jälkeen 900 kappaletta, koska Teostolle ei tarvitse maksaa joka vuosi samoista biiseistä, mutta joka vuosi varmaan tulee sen verran uusia biisejä, että tuo halvin lisenssi on ihan järkevä ottaa.

Kenelle ne soveltuu? Paljon keikkailevalle yökerho-DJ:lle, joka soittaa tyyliin 1-3 erilaisessa paikassa, joissa on suhteellisen suppea biisitarjonta. Jos tienaa jotain yli 1500 euroa kuussa, niin lisenssien hinnat eivät ole niin suuret, vaikka niitä ei oikeutettuina pitäisikään. Harmi vain, että tämä ryhmä on vähemmistössä.

Kenelle vuosilisenssit eivät sovellu?

Vähän keikkailevalle DJ:lle. Esimerkiksi eräs kollega tekee ehkä 1-2 keikkaa kuussa ja nuo lisenssit olisivat 1½ kuukauden palkka. Eikä niitä saisi edes verovähennyksiin, koska tulonhankkimisvähennyksen omavastuu on suurempi kuin 300 euroa, jos olen oikein käsittänyt.

DJ:lle, joiden lähes jokainen keikka on erilainen tai soittaa tyylilajeja, joissa kappeleita tarvitsee paljon. Tällöin ei ole mahdotonta rikkoa tuota 3000 biisin rajaa, jolloin lisenssien summat ovat jo 700 euroa kuussa. Tulot eivät kuitenkaan välttämättä enempää kuin sillä Onnelan DJ:llä, joka soittaa 20 keikkaa kuussa siinä samassa paikassa. Todennäköisesti jopa vähemmän. Itselläkin on ollut idea tapahtumasarjasta, jossa soittaisin läpi 1000 kappaletta 1000:lta artistilta eri iltoina, koska olen moisen soittolistankin tehnyt. Biisirajallisten lisenssien aikakaudella ei kannata.

Ja kenelle nuo eivät varsinkaan sovellu, on tapahtumajärjestäjät eli erilaisia klubitapahtumia järjestävät DJ:t. Olen pyörittänyt joskus klubitapahtumaa kavereiden kanssa, jossa oli kuusi DJ:tä. Jos kaikki olisivat soittaneet omilta koneilta lisenssien kanssa, niin se olisi tehnyt sen 1800 euroa vuodessa pelkästään lisensseihin. Hädintuskin koko homman liikevaihto oli yli tuon, saati sitten voitot. Voitoilla buukkasimme erilaisia artisteja soittamaan klubeillemme livenä kuten Villa Nah, Eerojohannes, Jaakko Eino Kalevi ja Michael Cassette.

Lisenssit eivät myöskään ole kovin reiluja sellaisia DJ:tä kohtaan, jotka ovat ostaneet tuhansia cd- ja vinyylilevyjä, joita haluaisivat soittaa nyt digitaalisesti. Koko katalooginen lisensoiminen maksaa tähtitieteellisiä summia. Levyllä on keskimäärin jotain 12-13 biisiä, niin tuhannen levyn kokoelmasta tulee jo 12000-13000 kappaletta. Tuhannen levyn kokoelma ei ole mikään harvinaisuus DJ:iden keskuudessa: tunnen kymmeniä DJ:tä, joilla on yli tuhat levyä. Eli olisipa osannut ennustaa tulevaisuutta ja olisi vaikka mielummin juonut rahansa kuin tuhlannut ne levyihin, jotka eivät ole yhteensopivia enää nykyajan kanssa. Vinyyli-intoilijat tuskin formaatistaan ikinä luopuvat ja iso hattu toki heille, mutta itselle se musiikki on aina ollut tärkeintä, formaatti vain työväline.

Säännöt tehty pienelle vähemmistölle sopiviksi

On syytä muistaa, että nämä +1500 euroa tienaavat DJ:t ovat pieni vähemmistö koko kentällä. Merkittävä osa DJ:stä tekee hommia “rakkaudesta lajiin”, niin kuin on tapana sanoa, eivätkä tee hommia elannokseen. Osa keikkailee todella vähän ja saa siitä korvauksen. Osa keikkailee vähän, mutta ilman korvausta tai korkeintaan juomapalkalla. Esimerkiksi Jyväskylässä tuntuisi olevan määrällisesti enemmän DJ:tä, jotka tekevät hommaa harrastuspohjalla kuin leipätyökseen. Monien kohdalla lisenssit ovat enemmän, mitä vuoden aikana DJ-hommista tienatut rahat.

Järjestelmään tarvitaan suuria muutoksia ja nämä kaikki katoaisivat aiemmassa postauksessa esittämilläni toimenpiteillä.

P.S. Jos jotain muita outouksia nykysysteemistä pitäisi mainita, niin jos hypoteettisessa ravintolassa on pienimmillä vuosilisensseillä soittavia tyyppejä esimerkiksi 10 ja kaikki tekevät sen 2 keikkaa kuussa, niin järjestöt saavat yhteensä sen 3200 euroa. Jos siellä on 2 tyyppiä tekemässä 10 keikkaa kuussa, niin saavat 640 euroa. Musiikkia soi saman verran ja todennäköisesti melko samat biisit. Missä pelaa reiluus ja logiikka? Nykyinen systeemi ei siis todellakaan ole hyvä työllisyyspolitiikan kannalta. Myöskään biisimäärältään rajattu lisenssi ei kannusta ottamaan keikkoja, joissa joutuisi soittamaan illan aikana esimerkiksi 50 biisiä, joita ei koskaan ole aiemmin soittanut eikä tule uudelleen soittamaan.

P.P.S. Vaikka esitän tekstissä, että kopioiminen on halvin tapa, niin en silti kannusta siihen. Minun mielestäni on enemmän moraalisesti oikein vaikka ostaa biisit aitoina joko diginä tai fyysisinä ja jättää lisenssit väliin kuin maksaa pelkkiä lisenssejä. Levyjen ja biisien ostaminen on tällä hetkellä tehokkain tapa kohdistaa ne rahat heille, jotka sen ansaitsevat.

Advertisements

8 thoughts on “Näin halpaa on kappaleiden lisensoiminen DJ-käyttöön!

  1. Mitä yökerhotiskijukan kuukausiansioihin tulee, niin esim. 15 keikkaa kuussa tekemällä tuloja kertyy hyvällä tuurilla 1500€ ennen veroja, jos tekee verokortilla ohjelmatoimistolle. (Toiminimellä ansiot eivät juuri sen suurempia ole, vaivaa sen sijaan on paljonkin lisää.) Nykyisellään harva päätoiminenkaan tekee tuota enempää keikkoja per kuukausi, paitsi ehkä sesonkikausina, joita on joissakin tasavaltamme kolkissa toki vain yksi: pikkujoulut.

  2. Juuri näin! Jos jotain hyvää pitää viikonlopun ratsiabakkanaalista etsiä, on ainakin keskustelu siirtynyt aivan uudelle tasolle. Kiitos, Tero, hyvistä analyyttisistä teksteistä. Eivät varmasti mene hukkaan!

  3. Pingback: Teosto ja Gramex lisenssien taustat | Blogi, YouTube, DJ

  4. MItes homma menee jos haluaa ostaa uutta musiikkia tai etsiä nousevia kykyjä? Ei semmoisita välttämättä ole edes kokonaisia levyjä, hyvä jos on levyjä ollenkaan.

    Tai sitten ne indeiartitstit jotka eivät edes ole Teostossa/grameksissa.. Taitavat mennä korvaukset ihan vääriin paikkoihin.

  5. Pingback: DJ Orion

  6. hei haluan kysyä että miksi ne ei pistä tekijä oikeus maksua suoraan menemään vaikka nettimaksuna tai puhelinlaskun yhteydessä koska kaikkihan sitä tekee että ostaa musiikkia
    ja koioitee niitä itselle ja sama toimii filmejen kanssa

  7. Pingback: Tuottamo - Need a club guide? Look no further! DJ:n musiikin tallennus- ja esitysluvat

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s