Totuus “naisen eurosta”?

Outi Alanko, jonka teksteistä olen yleensä kovasti pitänyt, kirjoittaa blogissaan, että “Miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventamisen pitäisi olla 2010-luvun työmarkkinapolitiikan keskeineni tavoite“. Hän kertoo, että Suomen kuvalehdessä oltiin uutisoitu vuonna 2005 naisten ansioiden osuuden olleen 80,7% miesten ansioista ja viime vuonna 81,8%. Tulos on kuulemma “surkea”.

Ja siihen ongelmaan: minusta naisten euron väittäminen n. 80 sentiksi on todellisuuden vääristelyä. Naisten ansiotaso on 80% miesten ansiotasosta, mutta se ei ota huomioon esimerkiksi sitä, että miehet tekevät enemmän työtunteja ja työskentelevät eri aloilla. Tomi Kyyran väitöskirja sanoo, että teollisuudessa naisten euro olisi 96-97 senttiä. Emeritustutkija Pauli Sumanen väittää jopa radikaalimmin, että naisen euro olisi 102 senttiä. Hän tosin lähtee väittämään kaikkea muutakin tasa-arvopolitiikan kentällä, mutta ei puututa siihen.

Mikä on sitten totuus “naisen eurosta”? En tiedä varmaksi, mutta mitä olen nähnyt järkeviä vertailuja, niin ne luvut ovat olleet huomattavasti lähempänä euroa kuin kahdeksaakymmentä senttiä. Se on jo huomattavaa tasa-arvoa ja sille pienelle erolle löytyy jo yksi merkittävä syy, nimittäin vanhemmuuden kustannukset työnantajille. Minusta on myös jotenkin todella surullista, että suurimmaksi tasa-arvo-ongelmaksi on noussut raha, vaikka elämän tärkeät asiat ovat ihan muualla ja mielestäni myös isoimmat tasa-arvo-ongelmat on ihan muualla kuin siinä, että saako joku muutaman prosentin enemmän palkkaa kuin joku toinen. Isoimpia tasa-arvo-ongelmia ei korjata myöskään helposti millään policy-toimenpiteillä vaan ne on sosiaalistettu niin syvälle meidän kulttuuriin, että muutos vaatii kymmeniä vuosia aikaa eikä sitä hienoilla lakisäädöksillä tehdä.

Jos taas tahdotaan tuohon ainaiseen nurina-asiaan kuitenkin puuttua, niin tärkein tasa-arvoisiin palkkoihin vaadittava toimenpide olisi vanhemmuuden kustannusten jakaminen molempien vanhempien työnantajille tai sitten vaan suoraan sysätä kustannusket kokonaan valtion maksettaviksi. Yksi isoista syistä on myös se, että naiset on enemmistössä julkisella sektorilla, kun miehet taas yksityisellä. Joko täytyisi saada suhteessa enemmän miehiä julkiselle töihin tai enemmän naisia yksityiselle. Palkkaeroja julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei ole mahdollista eikä edes minusta järkeä tasata, ja jos yhtään tietää millä logiikalla julkinen ja yksityinen sektori toimii, niin ymmärtää kyllä tämän. Tärkeintä on kuitenkin, että samasta duunista saa saman palkan, oli pimpsa tai pipuli ja se, että kaikilla on mahdollisuus valita se oma alansa oman mielenkiinnon mukaan.

Advertisements

2 thoughts on “Totuus “naisen eurosta”?

  1. Sanot, että palkkaeroja julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei tarvitse tasata. Oikein, mutta onko niitä palkkaeroja edes? Tilastokeskuksen palkkavertailuissa ei ole mukana edes eripituisten vuosityötuntien vaikutusta. Työministeriön mukaan kunnissa tehdään yli 10 % pienempää vuosityöaikaa kuin yksityisellä sektorilla. Lisäksi siellä on vuoteen 2025 asti alempi täyden eläkkeen eläkeikä. Sosiaali- ja terveyssektoreilla on kymmeniä/satoja tuhansia työntekijöitä, joilla lounastunti lasketaan työajaksi jne.

    Ei Suomessa kukaan ole tehnyt yksityisen ja julkisen sektorin välistä palkkavertailua siten kuin ILO 100-sopimuksessa vaaditaan. Ei insinöörin ja sairaanhoitajan palkkavertailua voi tehdä palkkatiedoista, jos se halutaan tehdä oikein.

  2. Hyvä pointti, minulla ei tosiaan ole tästä tutkittua tietoa vaan oletan vain sen normaalin hokeman pitävän paikkansa. Ehkä syytä vertailuun olisi, mutta toisaalta en sitten tiedä, että kertooko ne tulokset sitten mitään oleellista edes, koska yksityisellä ja julkisella sektorilla toimialat ovat varsin erilaisia. Kukaan tuskin taas kiistää eri toimialojen välisiä tuloeroja. Vertailu olisi ehkä relevantti, jos onnistuttaisiin vertaamaan samanmoisista tehtävistä saatavia tuloja per työtunti. Mutta sellainen yleinen tutkimus julkisen ja yksityisen palkkaeroista olisi myös mielenkiintoinen, etenkin jos se ero olisikin pienempi, mitä ihmiset uskovat tai jopa päinvastainen.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s