Lähtölaukaus tekijänoikeuskeskusteluun

Disclaimer: Tämän piti olla vähän niin kuin lähtölaukausblogilleni ja teksti on muokattu eräästä ylipitkästä foorumiviestistä jotensakin kansantajuttavaan muotoon.

Mikä on tekijänoikeusjärjestelmän tarkoitus? Liian harva kysyy tätä itseltään tai lainsäätäjiltä, kun asiaan tehdään muutoksia. Kun tekijänoikeutta käsittelevää kirjallisuutta lukee, niin sieltä nousee tärkeimmäksi luovuuden edistäminen. Se on ydin, joka löytyy ainakin kaikista lukemistani tekijänoikeuden perusteluista. Ja tämä tehdään takaamalla tekijän taloudelliset ja moraaliset oikeudet. Ajan myötä järjestelmä on muuttunut aika paljon monimutkaisemmaksi, mitä se alkuun on ollut, jonka takia Suomenkin tekijänoikeusjärjestelmä on aika monimutkainen. Poikkeuksien olemassaolo korostaa tekijänoikeuden utilitaristista puolta, jonka tarkoituksena on ollut nähdä yhteiskunnan kokonaishyöty eikä vain tekijöiden. Tiettyjä poikkeuksia asettamalla on yhteiskunnan suurempi hyöty on asetettu taiteilijan yksinoikeuden edelle. Jo taannoin Lordi Macaulay lausui kuuluisassa puheessaan tekijänoikeuksista vuonna 1841, jotta “On hyvä että tekijöitä palkitaan, ja keinoista vähiten epäluonnollinen on monopoli. Silti monopoli on pahaksi. Hyvän vuoksi meidän on taivuttava pahaan; mutta paha ei saa pysyä päivääkään pidempään kuin hyvän päämäärän tavoittaminen vaatii“.

Eurooppa ja anglo-saksinen tekijänoikeuskehitys on kulkenut hieman eri polkuja. Anglo-saksisessa korostuu enemmän lockelainen “jokaisella on oikeus työnsä hedelmiin” eli luonnonoikeuksilla perustelu, vaikka Locke itse ei ole ottanut mitään kantaa tekijänoikeuksiin. Euroopassa taas on korostettu tekijän persoonan suojaa enemmän. Yhteiskunnan hyötyä muistettiin korostaa vielä ammoisina aikoina, mutta sen painoarvo katosi jossain vaiheessa. Missään vaiheessa sen sijaan tekijänoikeusjärjestelmällä ei ole yritetty siihen, että tekijöillä olisi absoluuttinen valta tuotoksiinsa tai pyritty siihen, että tekijän saamat tulot maksimoituisivat. Tosin rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että tuohon tekijän tulojen maksimointiin on tekijänoikeusteollisuuden kehittymisen myötä yritetty jatkuvasti pyrkiä viimeisen sadan vuoden kuluessa. Tai no, siinä vaiheessa ei enää kyllä ole ollut tekijän tuotoista vaan niiden tuotoista, jotka on onnistuneet noita tekijänoikeuksia itselleen haalimaan tai niistä muutoin hyötyivät.

Tekijänoikeusjärjestelmää verrataan usein omistusoikeusjärjestelmään, mikä on mielestäni virheellistä. Ajattelu kumpuaa todennäköisesti luonnonoikeusajattelusta. Kuitenkaan kKoskaan kautta tekijänoikeusjärjestelmän historian tekijänoikeuksille ei ole myönnetty samoja oikeuksia kuin fyysisille asioille. Tälle on hyvä ja looginen syy, sillä immateriaaliset asiat eivät ole ehtyvistä luonnonvaroista, niille ei ole suotavaa antaa omistusoikeuden kaltaista suojaa. Tekijänoikeus on määräaikainen ja rajoitettu monessa mielessä, joten tekijällä ei ole koskaan loputonta tai rajatonta valtaa tuottamaansa immateriaaliseen asiaan. Silti monet vanhvoja tekijänoikeuksia ajavat tahot vertaavat tekijänoikeustuotteita fyysisten tuotteiden omistusoikeuksiin, vaikka koskaan tekijänoikeudet eivät ole olleet analogisia omistusoikeuksiin. Tekijänoikeuksilla myönnetään väliaikainen monopoli teokseen, jonka kestoa ja ehtoja on rajoitettu. Tämä, jotta luovalle työlle on kannustimet. Luovuuden kannustimet, siinä on syy tekijänoikeusjärjestelmän olemassaololle.

Tämä teksti toimikoon lähtölaukauksena kirjoitussarjalleni, jossa käsitellään tekijänoikeuksien eri puolia eri näkökulmista. Jatkoa seuraa, toivottavasti paremmin jäsenneltynä.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s